Nykyaikaisten olympialaisten perustaminen - www.hameenlinna.fi

Ranskalainen paroni Pierre de Coubertain oli 1800- luvun loppupuolella sitä mieltä, että ranskalainen nuoriso on veltostunutta ja että se pitää saada liikkumaan fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Hän kutsui koolle liikuntakasvatuskongressin, johon hän halusi saada osanottajia myös muista valtioista. Niinpä sitten vuonna 1894 perustettiin kansainvälinen olympiakomitea.

Olympiakisojen ideologiaan sisältyy eettisiä tavoitteita: amatööriys, urheilijoiden ritarillisuus, rauhanaate, vapaus poliittisista ja kansallisista pakotteista sekä kaupallisuuden vastustaminen. ”Nykyaikaisen olympialiikkeen jatkuvuus on ollut 1970-luvulta lähtien uhattuna kaupallisuuden, sala-ammattilaisuuden ja suurvaltapolitiikan kasvavan vaikutuksen vuoksi.” (Facta, osa 12, 1985).

Ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat päätettiin järjestää Kreikan Ateenassa vuonna 1896. Vuodesta 1924 lähtien on pidetty myös talvikisat. 

Suomalaiset urheilijat osallistuivat ensi kerran niin sanottuihin Välikisoihin Ateenassa vuonna 1906 neljän miehen joukkueella. Siellä Suomi saavutti kaksi kultamitalia ja yhden pronssimitalin. Osanottajamaita oli 22 ja urheilijoita yhteensä 901.

Kansainvälinen olympiakomitea (nyk. KOK) myönsi vuoden 1940 kisat Helsingin kaupungille. Ne kisat samoin kuin Tokion kisat vuonna 1944 peruutettiin maailmansodan takia. Rauhan tultua KOK myönsi vuonna 1947 vuoden 1952 kisat Helsingin järjestettäväksi. Kisat myönnetään aina jollekin kaupungille, ei valtiolle.

Nykyaikaisen viisiottelun käsiohjelman kansi.

Tuumasta toimeen!

Vuonna 1948 pidettiin Lontoossa ensimmäiset sodanjälkeiset olympiakisat. Tykit olivat pari vuotta aikaisemmin vaienneet, eivätkä kansat ja kansakunnat olleet vielä valmiita tulemaan yhteisiin kisoihin. Näin tapahtui kuitenkin seuraavissa kisoissa vuonna 1952 Helsingissä. Itsenäinen Suomi halusi onnistua järjestelyissä ja samaa odottivat myös ulkomaalaiset. Suomalaiset tunsivat suurta mielenkiintoa olympialaisia kohtaan, eikä vähiten siksi, että edellisissä kisoissa urheilijamme olivat menestyneet hyvin.

Syyskuussa 1947 perustettiin XV Olympia Helsinki 1952 ry -niminen yhdistys, jonka hallitus toimi kisojen virallisena järjestelytoimikuntana. Tämän yhdistyksen jäseninä olivat Suomen Olympialainen Komitea siihen kuuluvine keskusjärjestöineen ja erikoisliittoineen, Suomen valtio ja Helsingin kaupunki. Aluksi sen puheenjohtajana oli Erik von Frenckell ja vuodesta 1950 kenraalimajuri A. E. Martola. Urheilujaoston johtajana oli kenraalimajuri Yrjö Valkama.

 

Hämeenlinnan olympialaiset -leimat

 

Puolustusvoimiin perustettiin vuonna 1947 niin sanottu puolustusvoimain olympialainen yleistoimikunta. Se puheenjohtajana toimi kenraalimajuri U. Poppius ja sihteerinä pääesikunnan liikuntakasvatustoimiston päällikkö majuri Matti Koskenmies. ”Puolustusvoimat olikin vaikuttajana myös siihen, että Hämeenlinnasta, vanhasta varuskuntakaupungista ja nykyaikaisen viisiottelun Suomen mestaruuskilpailujen pitopaikasta, tuli Helsingin ohella Suomen toinen olympiakaupunki.

Helsinki myöntyi vuonna 1950 siihen, että Hämeenlinnassa suoritetaan nykyaikaisen viisiottelun lajit. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja K. Pellinen oli neuvotteluissa mukana. Hämeenlinnan paikallinen kisatoimikunta päätti, että kisapaikat ovat Ahvenistolla ja kisakylä Aulangolla. Armeijan palveluksessa olevat henkilöt ”ottivat olympia-asian todella omakseen ja prikaatin voimin tehtiin kaikkea työtä, missä miehiä, lapioita ja pioneeritaitojakin tarvittiin. Näin syntyivät muun muassa olympialaisten ratsastus- ja juoksuradat, samoin ampumarata.” Varsinaiset kilpailupaikat tehtiin Ahvenistolle ja harjoittelupaikat Aulangolle.

Helsingin kisoihin asti viisiottelun osanottajat olivat olleet kaikki armeijan palveluksessa olevia miehiä. Luutnantti Henrik Avellan oli ensimmäinen suomalainen viisiottelija. Hänen uransa alkoi Pariisissa vuonna 1924 (5. sija).
Antiikkiseen viisiotteluun kuuluivat hyppy, juoksu, kiekon- ja keihäänheitto sekä paini. Olympian-voittajia juhlittiin kansallissankareina. Voittopalkintona oli öljypuunseppele.

Nykyaikaisen viisiottelun luoja paroni Pierre de Coubertain suunnitteli ja nykyaikaisti lajin jo ennen Tukholman kisoja 1912. Hänen mielestään ”viisiottelu on nykyajan ritareita vastaava kilpaurheilulaji, joka tuo esille kaksintaistelulajin (miekkailu ja ammunta) sekä taidon liikkua maastossa (ratsastus, uinti ja maastojuoksu).”

Olympialaisten 5-ottelun 4000 metrin maastojuoksu suoritettiin Ahvenistolla 25.7.1952.

Kuvat Lasse Nortesuon kokoelmasta

Viimeksi muokattu: 10.4.2014