Olympia oli pyhä Altislehto (korkea-arvoiselle henkilölle pyhitetty paikka) antiikin Kreikassa Elis-maakunnassa Peloponnesoksella. Siellä järjestettiin Zeuksen kunniaksi kilpailuja, joista kehittyivät Olympian kisat.
Kreikan olympiakisojen välillä oli neljän vuoden jakso eli olympiadi, jota käytettiin ajanlaskussa niin, että 1. olympiadi alkoi vuonna 776 eKr. ja 194. päättyi vuonna 1. jKr.

Olympia (nyk. Olimbia) oli kreikkalaisten pyhä paikka, Zeuksen palvontapaikka, jossa oli Altein vanhin tunnettu markkinapaikka, Pelops-sankarin aidattu hautapyhäkköalue. Uhrilahjojen säilyttämistä varten rakennettiin 500-luvulla eKr. niin sanottuja aarreaittoja.

Olympian monumentaalisin rakennus, Zeuksen temppeli, valmistui 460-luvulla. Sen sisällä oli Feidiaan kullasta ja norsunluusta valmistama suuri Zeuksen patsas. Pitkä kaikupylväikkö (98 m) rakennettiin 300-luvulla eKr.
Olympiaan kuuluivat muun muassa juoksurata, stadion, kilpa-ajorata, hippodromi, voimistelulaitos, gymnasion sekä yhdistetty paini- ja nyrkkeilypaikka, pankration.
Keisari Theodosius sulki Olympian vuonna 393 jKr. ja vuonna 426 Theodosius II poltatti Zeuksen temppelin ja kuvapatsaan.

Noin vuonna 600 jKr. Kladeosvirta muutti virtaussuuntaansa ja alue hautautui neljä metriä paksun hiekkakerroksen alle. Saksalainen arkeologinen instituutti kaivoi alueen esiin 1870-luvulla. – Olympian kisojen elvyttämiseen vaikuttivat edellä mainitut kaivaukset sekä Kreikassa vuosien 1859 ja 1888 välillä pidetyt niin sanotut panhelleeniset kisat.

 

Vuoden 1952 Olympialaisten muistomitali, Hämeenlinnaan ei valmistettu omaa mitalia.

 

Kuva Lasse Nortesuon kokoelmasta

Viimeksi muokattu: 10.4.2014