Ahvenistonjärvi, Kankaistenjärvi ja Oksjärvi seudun vesien kirkkaimpia helmiä

Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tutki kesän 2018 aikana 17 eri järveä yhteensä 23 eri näytepisteellä.

Näytteenotot suoritettiin 8.8.-28.8.2018. Hattulassa tutkittiin Pukarojärvi ja Hämeenlinnassa Hauholla Painonselkä, Pyhälampi, Hauhonselkä, Ilmoilanselkä, Kirrinen ja Vuorenselkä, Kanta-Hämeenlinnassa Ahvenistonjärvi, Katumajärvi ja Kankaistenjärvi (kolme eri näytepistettä), Kalvolassa Kotkajärvi ja Tyvijärvi, Lammilla Kyynäröjärvi ja Rengossa Saikko sekä Tuuloksessa Teuronjärvi, Pannujärvi ja Oksjärveä (jossa peräti viidestä eri näytepisteestä).

Pukarojärven, Painonselän, Pyhälammen, Ahvenistonjärven, Kotkajärven, Tyvijärven, Kyynäröjärven, Saikon ja Teuronjärven näytteenoton kustannuksista vastasi Hämeenlinnan kaupungin viranomaispalvelut. Oksjärven osalta kustannukset menivät Oksjärven suojeluyhdistykselle. Pannujärvi, Hauhonselkä, Ilmoilanselkä, Katumajärvi, Kankaistenjärvi, Kirrinen ja Vuorenselkä kuuluivat Vanajavesikeskuksen vetämään PAKKA2-hankkeseen ja vastasivat näiden järvien näytteenottokustannuksista.

Jokaisesta näytepisteestä mitattiin vedenlaatua YSI6600-mittarilla sekä otettiin vesinäytteitä Limnos-vesinäytteenottimella. YSI6600-mittarilla mitattiin lämpötilaa, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, pH:ta, hapetus-pelkistyspotentiaalia, sameutta, hapen pitoisuutta, kyllästysastetta ja klorofylli-α:ta jokaisen tasametrin kohdalta. Näytepisteistä mitattiin myös näkösyvyys. Vesistönäytteistä analysoitiin laboratoriossa väri, alkaliteetti, CODMn, kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja rauta sekä Pakka2-hankkeen näytteistä myös klorofylli-a.

Lämmin ja kuiva kesä takasi suotuisat näytteenottokelit

Vedet olivat hyvin lämpimiä, mutta ilmojen muuttuessa syksyisemmäksi näytteenottojakson aikana, vedetkin alkoivat viilentyä. Olosuhteet näkyivät myös madaltuneina vedenpintoina osassa järvistä. Pannujärvessä ja Kyynäröjärvessä sinilevää oli reippaasti. 

Mittauksien suurimmat ja alhaisimmat lämpötilat löytyivät Ahvenistonjärveltä, jossa puolen metrin syvyydestä saatiin lukemaksi 22,50oC ja 29,0 m syvyydessä 4,17oC. Ahvenistonjärvi oli syvin tutkituista järvistä. Viileimmäksi pintavesi oli ehtinyt jäähtyä Oksjärvellä, missä 28.8.2018 pohjoisosan näytepisteestä saatiin aamun lukemaksi 16,68oC.

Suurin näkösyvyys järvistä oli Ahvenistonjärvellä (4,2 m) ja huonoin Kyynäröjärvellä (0,5 m). Heikko näkösyvyys oli myös Vuorenselällä (0,6 m), kun taas muita kirkkaita vesiä olivat Saikko (4,0 m) ja Kankaistenjärvi (3,6–3,7 m). Sameimmat (mittaus 0,5 m syvyydestä) tutkimusjärvet olivat Vuorenselkä (19,1 NTU), Kyynäröjärvi (13,2) ja Teuronjärvi (10,1). Kirkkaimmat pintavedet löytyivät Saikolta (0,3 NTU), Kankaistenjärveltä (0,6), Oksjärveltä (0,8) ja Ahvenistonjärveltä sekä Kotkajärveltä (0,9).

Kokonaisfosforipitoisuus oli pintavedessä (1 m) alhaisin Kankaistenjärvessä (9-10 µg/l) ja Painonselällä (10 µg/l). Seuraavaksi alhaisimmat arvot saatiin Ahvenistonjärvellä ja Oksjärvellä (12 µg/l). Korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin Kyynäröjärvellä (100 µg/l) ja seuraavaksi korkeimmat Vuorenselällä (87 µg/l) ja Teuronjärvellä (79 µg/l). Alhaisin kokonaistyppipitoisuus oli Ahvenistonjärvessä (260 µg/l) ja korkein Kyynäröjärvessä (1600 µg/l).

Hauhonselän Valkkakiven näytteenottopisteellä (8 m syvä) oli happea pohjan tuntumaan hyvin, jopa 8,84 mg/l ja 94,4 % hapen kyllästysaste. Vesi oli sekoittunut eikä kerrostenuisuutta ollut ja lämpötilakin oli pohjaan asti samaa luokkaa kuin pinnassa. Äkillisin happipitoisuuden lasku pohjaa kohti mentäessä oli Pannujärvellä, missä happi putosi alle 1,0 mg/l -lukemiin jo 4 metrissä kokonaissyvyyden ollessa yli 10 m.

Viimeksi muokattu: 24.9.2018