Keskustelua rautatiestä
Monien mielestä olisi pitänyt keskittyä kanavien rakentamiseen. Itse asiassa ensimmäiset rautatiesuunnitelmatkin perustuivat ajatukseen, että Sisä-Suomesta pääsisi vesiteitä pitkin aina Janakkalan Ryttylään saakka. Rautatie kannattaisi siis rakentaa vasta Turkhaudan joen lastauspaikalta pääkaupunkiin. Myös Pietaria esitettiin rautatieliikenteen solmukohdaksi. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja von Haartman oli voimakkaasti tällä kannalla. Hänestä oli riskinä, että pääkaupungista pohjoiseen kulkiessaan rata "kutkuttaa kansallisia ja fennomaanisia toiveita".
Tuleva valtiomies J. V. Snellman sen sijaan kannatti innokkaasti rautatietä Helsingistä Hämeenlinnaan. Hänen mukaansa rautatiellä oli tärkeä merkitys myös kansakunnan sivistyksen kannalta. Edistihän rautatie yksilöiden välistä omakohtaista ja henkistä kosketusta. Snellmanin mielestä rautateiden vastustajien oli vain vaikea luopua siitä vuosisatoja vallinneesta käsityskannasta, että "maan järvet ja joet ovat luonnon luomia mukavia liikenteen välineitä".
Hämeenlinnan porvarit olivat yksimielisiä siitä, että rautatie edistäisi kaupungin kauppaa ja teollisuutta merkittävästi. Olihan vastavaa jo ulkomaillakin nähty. Janakkalan, Vanajan ja Hausjärven tilanomistajien keskuudessa ryhdyttiin jopa suunnittelemaan rautatien rakentamista omin varoin ja maan hallitukselle tehtiin asiasta jopa virallinen anomus. Hämeenlinnan porvaristokin yhtyi anomukseen. Suomen kenraalikuvernöörin mielestä oli kuitenkin arveluttavaa jättää niin tärkeää hanketta yksityisten haltuun, eikä senaattikaan suhtautunut asiaan suopeasti.
Viimeksi muokattu
11.8.2009
