Ludvig ja Aija Wennervirran kokoelma
 |
Aija Forsell-Wennervirta (1897 - 1969) ja Ludvig Wennervirta (1882 - 1959) Saarijärvellä kesällä 1955. |
Hämeenlinnan Taidemuseo otti vuonna 1970 lahjoituksena vastaan taidehistorian dosentti FT Ludvig Wennervirran ja hänen vaimonsa, hammaslääkäri Aija Forsell-Wennervirran taidekokoelman. Ajatus lahjoituksesta oli ollut esillä jo pian Hämeenlinnan Taidemuseon avaamisen (1952) jälkeen, jolloin Wennervirrat ja taidemuseon intendentti Taisto Ahtola olivat keskustelleet aiheesta.
Hämeenlinnan Taidemuseon intendentti Taisto Ahtola kirjoittaa lahjoituksen taustoista vuonna 1970 pidetyn näyttelyn teosluettelossa: ”Kevätiltana vuonna 1953 Hämeenlinnan Hatunniemessä tehtiin professori Ludvig ja rouva Aija Wennervirran kanssa periaatteellinen päätös siitä, että joskus tulevaisuudessa heidän taiteellinen jäämistönsä siirtyy Hämeenlinnan Taidemuseoon. Tästä kävelyretkestä ja illanistujaisista kotonani on tänään kulunut jokseenkin tarkalleen 17 vuotta. Nyt olemme todistamassa tämän päätöksen pitävyyttä, jonka heidän lähisukunsa on halunnut kirjaimellisesti toteuttaa.”
Ludvig ja Aija Wennervirran kokoelma on kotikokoelma, joka sisältää pääasiassa maalauksia, grafiikkaa ja pieniä veistoksia sekä esineistöä. Siinä on yhteensä 68 teosta. Teokset on hankittu kaunistamaan kotia ja tuomaan esteettistä iloa ja elämyksiä. Lahjoituksen yhteydessä Hämeenlinnan Taidemuseo sai myös huonekaluja ja esineitä sekä osan Wennervirtojen suuresta taidekirjastosta.
Taide oli pariskunnan yhteinen kiinnostuksen kohde ja osa heidän arkielämäänsä. Taiteilijoita kuului myös ystäväpiiriin, kuten Helsingin Kulosaaressa naapureina asuneet Essi ja Ben Renvall sekä Wäinö Aaltonen.
Taidehistorioitsijana Ludvig Wennervirta oli taiteesta laajasti kiinnostunut, mutta henkilökohtaiset hankinnat keskittyivät oman ajan esittävään taiteeseen. Erityisesti kansallinen aihepiiri, ekspressionistinen taide ja marraskuulaiset taiteilijat olivat hänen sydäntään lähellä. Abstrakti taide ei Wennervirtaa houkuttanut, vaan hän halusi jättää sen tutkimisen nuoremmille polville. Hän osti ja sai myös lahjaksi teoksia niiltä taiteilijoilta, joiden tuotannosta hän teki julkaisuja ja tutkimusta.
Taiteentutkijana ja kirjoittajana Wennervirta oli kärjekäs, yhteiskunnallinen ja moraalinen. Kristillinen etiikka ja isänmaallisuus heijastuivat hänen tutkimuksissaan. Uskonnollinen arvomaailma näkyy myös taidekokoelmassa.
Kokoelmassa on muun muassa Wäinö Aaltosen pronssiveistos Kalvea impi ja Tytön pää -akvarelli, Magnus Enckellin luonnosmaalaus Lukusali (1899), Ester Heleniuksen öljymaalaus Harlekiini (1932), kolme teosta Väinö Kamppurilta, Jalmari Ruokokosken maalaukset Äitini (1909) ja Tyttö (1911) sekä Akseli Gallen-Kallelan ja Kalle Carlstedtin grafiikkaa. Näitä teoksia nähdään usein taidemuseon kokoelmanäyttelyissä.
Akseli Gallen-Kallela (1865-1931), Omakuva, 1897
viivasyövytys
Hämeenlinnan Taidemuseo / Ludvig ja Aija Wennervirran kokoelma
|
|
Viimeksi muokattu
15.9.2009
