Arjen hallinta
Mitä tehdä, jos vanhempana en jaksa?
”Vanhemman elämä on antoisaa ja myöskin raskasta, oli lapsi sitten taapero tai murrosikäinen. Omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta, se koituu koko perheen hyväksi. Kun vanhempi muistaa pitää jalat maassa ja huolehtia itsestään, selviydytään arjesta vähemmin kolhuin.”
Lähde: http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa
- Ole armollinen itsellesi vanhempana. Mieti mitä on riittävän hyvä vanhemmuus sinulle ja perheellesi.
- Muista myös oma hyvinvointisi ja tee itsellesi mieluisia asioita (esim. lukeminen, ulkoilu, ystävien tapaaminen.)
- Ota itsellesi omaa aikaa ja järjestä lapsille hoitaja (esim. Lapsiperheidenkotipalvelu tai MLL).
- Huolehdi myös parisuhteestasi (esim. yhteisen elokuvaillat)
- Kerro tilanteestasi läheisillesi ja esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajalle.
- Ota yhteyttä alueesi psykiatriseen sairaanhoitajaan ja varaa keskusteluaika.
Miten saada perheeseen säännöllinen päivärytmi?
Säännöllinen päivärytmi sekä arjen rutiinit kuuluvat lapsiperheeseen. Säännöllisyys luo lapselle turvallisuudentunteen ja helpottaa arjen sujumista, vaikka se ajoittain tuntuu vanhemmasta raskaalta. Toisinaan arjen hallinnassa tuki ja keskustelu ulkopuolisen kanssa saattavat olla tarpeen.
- Suunnittele ja toteuta perheellesi sopiva päivärytmi (aamutoimet, ruokailut, ulkoilut, kotiintuloajat jne.). Pidä kiinni sovituista säännöistä ja aikatauluista.
- Muista perheen roolit: viimekädessä vanhemmat päättävät perheen asioista.
- Yhdessä tekeminen tuo hyvää oloa koko perheelle.
- Ota huoli puheeksi päivähoidossa tai neuvolassa.
- Lähde ja linkkivinkki: http://www.mll.fi/vanhempainnetti/kattapidempaa/tyokalut/koko_perheelle/
Siirtymätilanteet ovat lapselleni haastavia, mitä teen?
Siirtymätilanteita ovat esimerkiksi mukavan leikin lopettaminen, lähteminen ulos, tuleminen syömään tai meneminen nukkumaan. Joustavaa siirtymistä voi hankaloittaa lapsen jumittuminen aikaisempaan toimintaan. Hän voi myös kokea epävarmuutta tai tunnetta tilanteen hallinnan menettämisestä. Se voi näkyä lapsen viivyttelynä, pelleilynä, kiukuttelemisena, vetäytymisenä tai myös fyysisinä oireina.
Vanhempi voi helpottaa haastavia siirtymisiä jäsentämällä tilanteita. Rutiinit ja asioiden sujuminen tietyssä järjestyksessä eli säännöllinen päivärytmi auttaa lasta tiedostamaan omaa tekemistä, ajan kulumista ja tulevia tapahtumia. Näin lapsi kykenee ennakoimaan ja hahmottamaan tilanteita paremmin.
Päiväjärjestystä voi havainnollistaa kuvilla. Apuna voi olla myös kello tai ajastin, joka ilmoittaa, kun tietyn tekemisen on aika loppua. Samoin joitakin lapsi hyödyttää, kun käy ilmoittamassa, että esim. 10 minuuttia aikaa lopettaa. Siirtymätilanteiden ollessa hankalia, niihin kannattaa varata tarpeeksi aikaa, jotta lapsi ehtii valmistautua niihin. Tilannetta helpottaa myös aikuisen pysyminen rauhallisena. Kun lapsi on oppinut jäsentämään samana toistuvia tilanteita, hänen kanssaan on helpompi myös valmistautua uusiin, vieraisiin tilanteisiin.
Saisiko vinkkejä lapsen nukuttamiseen?
”Jos lapsella on päivän mittaan riittävästi touhua, ulkoilua ja yhdessäoloaikaa vanhempiensa kanssa, hänellä ei yleensä ole jatkuvia nukahtamispulmia. Kuitenkin monilla pikkulapsilla on ajoittain unenhäiriöitä, eikä heitä tahdo saada ajoissa nukkumaan.”
Vinkkejä lapsen nukuttamiseen:
Mitä teen, kun lapseni ei syö?
Lapsen ruokahalu voi vaihdella suurestikin. Erityisesti flunssat ym. sairauden vaikuttavat siihen, jolloin ruokahalu palautuu lapsen parantuessa. Allergiat tai vatsavaivat saattavat saada lapsen välttämään tiettyä ruokaa. Useimmat lapset suhtautuvat varovaisesti uuteen ruokaan. Tottuminen voi vaatia 10-15 maistamiskertaa, määrät voivat olla hyvinkin pieniä.
Syömättömyydellään tai vaativuudellaan lapsi voi asettua koko perheen johtajaksi, joka saa muut toimimaan mielihalujensa mukaan. Syömispulmat voivat liittyä lapsen normaaliin itsenäistymiseen ja aikuisten toiveiden ristiriitoihin. Aikuiset huolehtivat siitä, että lapselle on tarjolla terveellistä, monipuolista ja maukasta ruokaa. Lapsi itse päättää kuinka paljon hän syö. Lasta ei kannata pakottaa syömään. Ruokailutilanteen ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten lapsi syö ja mistä ruoista hän oppii pitämään. Yhdessä tehty ja nautittu ruoka on mukavaa yhdessä oloa niin oman perheen, kuin ystävien ja sukulaisten kanssa.
Leikki-ikäinen tarvitsee selvät ohjeet ruokailussa toivotusta ja sopimattomasta käyttäytymisestä. Aikuisten johdonmukaisuus ja esimerkki tekevät ruokailutilanteesta lapselle turvallisen. Vahingoista ei ole syytä hermostua, levottomaksi käynyttä lasta on turha istuttaa väkisin pöydässä. Ruokarajat auttavat tasapainottamaan lapsen valintoja. Jos välipalanapostelu tai –juominen täyttävät suuren osan lapsen energiantarpeesta, ei tarjottu ruoka maistu.
Neuvolassa ja kouluterveydenhoidossa huomataan nopeasti, jos syömispulmat vaikuttavat pituuden ja painon kehitykseen. Sieltä saa myös ohjausta, ja tarvittaessa lähetteen joko lastenlääkärille tai –psykiatrialle. Jos perheen aterioiden ilmapiiriä hallitsevat lapsen syömispulmat, voidaan perhetyön avulla tai perheneuvolassa miettiä asiaan ratkaisuja.
Viimeksi muokattu
26.3.2012
