Lapsen tunne-elämä
Miten autan pelkäävää lasta?
Pelko on elämää suojaava, välttämätön tunne, se auttaa selviytymään vaaroista. Monet pelot ovat tavallisia, liittyvät lapsen kehitysvaiheisiin ja menevät ohi. Uudet asiat vaativat aina totuttelua - tässäkin asiassa lapset ovat temperamentiltaan erilaisia.
Pelko helpottaa, kun sen voi jakaa. Pelottava mielikuva voi olla hyvin elävä, vähättelemällä se ei häviä. Lapsia pelottavat erilaiset asiat kuin aikuisia. Pelottavaan asiaan tai tilantee-seen voidaan yhdessä tutustua lapsen omassa tahdissa. Aikuinen voi kertoa etukäteen, mitä tulee tapahtumaan. Leikit, piirustukset ja tarinat auttavat selviytymään pelottavista asioista. Painajaisuneen heräävä lapsi tarvitsee aikuisen lohduttamaan ja rauhoittamaan. Rauhalliset toistuvat iltarutiinit aikuisen lähellä tuovat turvaa. Himmeä valo, avoin ovi josta vanhempien äänet kuuluvat tai unilelu voivat auttaa.
Aikuisen pelko tarttuu helposti lapseen. Aikuinen opettaa, mitä on syytä pelätä ja mitä ei, myös tahattomasti. Aikuinen ei voi suojata lasta kaikilta kolhuilta, mutta lasta voi auttaa selviytymään pelottavista tilanteista. Kun aikuinen luottaa itseensä ja lapseen, se auttaa lasta luottamaan itseensä.
Mikäli pelko häiritsee lapsen tai perheen päivittäistä elämää kohtuuttomasti, esim. kave-risuhteet kärsivät, tai lapsi ei pysty olemaan pientäkään aikaa yksin, asiasta on syytä kes-kustella esim. terveydenhoitajan kanssa. Voit ottaa yhteyttä myös perheneuvolaan.
Linkkivinkki: http://www.mll.fi/
Miten toimia, kun lapseni kiukkuaa ja lyö?
Aggressio on tarpeellinen, elämää eteenpäin vievä voima. Puolensa pitäminen on tärkeä taito, jota ilman ei elämässä selviä. Joskus aggressiivinen käytös alkaa kuitenkin haitata lapsen arkea ja ihmissuhteita.
Lapsen elämässä voi olla paljon asioita, jotka askarruttavat mieltä. Paha olo saattaa purkautua kiukkuamisena tai lyömisenä, yllättävissäkin tilanteissa. Myös lapsen oma hermostollinen rakenne voi tehdä itsensä hillitsemisen hänelle tavallista vaikeammaksi. Tällöin lapsi leimautuu helposti kielteisesti niin toisten lasten ja aikuisten kuin omissakin silmissään. Hän saattaa alkaa toimia tämän leiman ja opitun toimintamallin mukaisesti. Samoin voi olla että, jos lapsi saa kiukunpurkauksella tahtonsa läpi, hän käyttää sitä keinoa jatkossakin. Toiveissaan pettynyt lapsi tarvitsee aikuisen apua pettymyksen sietämiseen, mutta ei periksi antamista.
Lapsi tarvitsee aikuisen tuekseen estämään raivon purkautumista väkivaltana. Lasta voidaan varoittaa, jos tilanne on ryöstäytymässä käsistä. Jos varoitus ei tehoa, tilanne pysäytetään vaikkapa asettamalla lapsi hetkeksi istumaan tarkoitukseen varattuun paikkaan. Tarvittaessa häntä autetaan rauhoittumaan pitämällä kiinni. Ennen haastavaa tilannetta voidaan keskustella etukäteen, mitä tulee tapahtumaan, ja sopia, miten lapsen odotetaan käyttäytyvän.
Lasten kuten aikuistenkin välillä kuitenkin sattuu konflikteja ja ne on pyrittävä selvittämään. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, mitä tapahtui. Erityisesti on hyvä keksiä yhdessä, millä muilla keinoilla kiukkua voi purkaa kuin lyömällä. Näin lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tunteita, käyttäytymismalleja, syitä ja seurauksia. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, kun lapsi toimii oikein, ja kiittää ja kannustaa lasta tällöin. Tärkeää on, ettei aikuinen itse menettäisi tilanteissa malttiaan. Lapsi jota on lyöty, tai joka on nähnyt lyömistä, oppii lyömään.
Jos aikuisen ja lapsen vuorovaikutus tuntuu olevan pelkkiä kieltoja ja moitteita, vanhemmat uupuvat ja suhteet samanikäisiin tai aikuisiin kärsivät tulistumisista, voi tilanteeseen olla hyvä pyytää perheen ulkopuolista tukea. Päiväkodissa asian voi ottaa puheeksi ryhmän aikuisten ja mahdollisesti konsultoivan erityislastentarhanopettajan kesken, neuvolassa oman terveydenhoitajan kanssa ja koulussa lapsen opettajan kanssa. Näitä kautta voi ohjatua tarvittaviin tukipalveluihin. Kun lähipiiristä saadut neuvot eivät ole auttaneet, voidaan myös perheneuvolassa lapsen ja perheen tilanteeseen miettiä lisäkeinoja. Katso tästä perheneuvolan yhteystiedot.
Voiko lapsi masentua?
Vaikeat tapahtumat lapsen elämässä aiheuttavat surua. Aikuisen näkökulmasta pieni asia saattaa lapselle olla iso. Kun aikuinen pysähtyy kuuntelemaan lasta, lohduttaa ja tilanne korjataan, paha mieli useimmiten väistyy. Lapsen on tärkeä saada vastauksia kysymyksiinsä, esittipä hän niitä sanoin, leikkiessään, piirtämällä tai muilla keinoin.
Sekä aikuiset että kaikenikäiset lapset voivat masentua. Vanhemman masennus heijastuu usein lapseen. Mitä pienempi lapsi, sitä herkempi hän on kodin ilmapiirille.
Lapsen masennuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Lapsi voi tuntua ”helpolta”, jos hän ei vaadi huomiota, on hiljainen ja viihtyy itsekseen. Lapsi ei kiinnostu mistään, ei esim. kavereista. Mieliala on alakuloinen, iloisia asioita on vaikea löytää. Toisaalta toimelias lapsi voi olla levoton ja kiukutteleva, aikuisen mielestä ”tuhma”. Jos lapsi ajattelee olevansa paha, hän saattaa käyttäytyäkin niin, että saa rangaistuksia. Hän saattaa olla uhkarohkea ja onnettomuusaltis. Hän saattaa joko kieltäytyä lohdutuksesta, tai päinvastoin käyttää pipiä keinona saada hoivaa. Oppiminen voi kärsiä ja koulumenestys voi heiketä. Unihäiriöt ovat tavallisia.
Jos lapsen alavireisyys haittaa arkea, oppimista tai kaverisuhteita ja on jatkunut jo pidempään, on hyvä hakea apua tilanteen selvittämiseksi. Mikäli huomaat lapsesi mielialassa selvän muutoksen, eikä tilanne mene ohi, puhu asiasta neuvolassa tai kouluterveydenhoitajalle. Myös perheneuvolassa tilannetta voidaan selvitellä, yhteyttä voit ottaa itse ma, ti, to 10-12 p. 621 3326. Itseään vahingoittava tai sellaisesta puhuva lapsi tarvitsee välittömästi apua.
Lähde: MLL Apua-sarja Lapsen masennus
Viimeksi muokattu
21.3.2012
