Nuoruusiän pulmat
Miten voisin tukea lastani murrosiässä?
Nuoruusikä on välttämätön kehitysvaihe kohti itsenäistä aikuisuutta. Nuoruusiän kehitys ja siihen kuuluvat muutokset näkyvät nuorissa eri tavalla ja eriaikaisesti. Murrosiän fyysiset ja psyykkiset muutokset voivat aiheuttaa nuorelle itselleen hämmennystä. Normaaliin murrosiän kehitykseen kuuluu irtautuminen vanhemmista, ”kapinointi” ja mielipide-erot vanhempien kanssa. Tavallista on myös mielialan vaihtelut, jotka voivat aiheuttaa ristiriitatilanteita kotona, koulussa ja kavereiden kanssa.
Vanhempien tuki on nuorelle tärkeää itsenäistymiskehityksestä huolimatta. Tärkeää on etsiä arjesta aikaa ja hetkiä, joissa voi paneutua aidosti nuoren asioihin. Kuunteleminen ja ajan antaminen lähentää ja lisää luottamusta nuoren ja vanhempien välillä. On hyvä myös tutustua nuoren kavereihin ja heidän perheisiinsä ja olla kiinnostunut sitä, miten nuori aikaansa viettää. Myös nuoren koulunkäynnin sujumista on hyvä seurata ja olla yhteydessä tarvittaessa myös opettajiin.
Nuori voi käyttäytyä huonosti vanhempiaan kohtaan ja joutua erilaisiin hankaluuksiinkin esimerkiksi koulussa tai kavereiden kanssa. Joskus keskusteluyhteys oman nuoren kanssa voi olla huono tai kokonaan poikki. Tällaisissa tilanteissa vanhempi voi kokea voimattomuutta ja keinottomuutta, jolloin on hyvä tietää, että vanhempana ei ole yksin. Pulmatilanteissa kannattaa avata keskustelu kavereiden vanhempien kanssa tai ottaa yhteyttä kouluun. Vanhemmat ja nuoret itse voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan, koulun kuraattoriin, terveydenhoitajaan. Useimmiten vanhempien kärsivällisyys, sitkeys ja rauhallisuus palkitaan!
Tilanteet, joissa nuoren arki on huomattavasti vaikeutunut esim. pitkään jatkunut alakuloisuuden, syömishäiriöiden ja itsetuhoisuuden takia, vanhemman ja nuoren on hyvä hakea perheen ulkopuolista apua ja tukea. Tällöin neuvoa voi kysyä luokanvalvojalta, koulun kuraattorilta tai terveydenhoitajalta. He voivat myös arvioida tarkemmin nuoren tilannetta ja tarvittaessa ohjata perhettä eteenpäin.
Miten toimin, kun epäilen, että lapseni oli viikonloppuna humalassa?
Nuoren päihdekokeilut saattavat alkaa yläkouluiässä. Toki nuorissa on niitä, jotka eivät alkoholia ja muita päihteitä käytä ja suhtautuvat niihin kielteisesti. Koti toimii tässäkin mallina lapselle. Aikuisen on myös hyvä muistaa, että nuorille ei saa välittää eikä tarjota päihteitä. Lapsena aloitettu päihteidenkäyttö vaarantaa lapsen ja nuoren kehitystä: mitä myöhemmäksi päihteidenkäytön aloittaminen lykkääntyy sen parempi.
Vanhempien tulee puuttua nuoren päihteiden käyttöön. Vanhempien on tiedettävä, missä nuori liikkuu ja minkälainen hänen kaveripiirinsä on. Hälyttäviä merkkejä ovat nuoren luvattomat yökyläilyt, karkailut, varastamiset tai päihtyneenä kotiin tuleminen. Vanhempien tehtävänä on keskustella vakavasti näistä asioista nuoren kanssa.
Pelisäännöt ja niistä kiinnipitäminen on tärkeää. Joskus rajojen asettaminen ei suju ongelmitta ja nuori ei noudata sovittuja sääntöjä. On tärkeää säännöistä sovittaessa sopia myös siitä, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Voi olla hyvä idea myös keskustella nuoren kavereiden vanhempien kanssa ja yrittää saada sovittua yhteisiä sääntöjä koko kaveriporukkaan. Samoin yökyläilyjen yhteydessä voi olla hyvä varmistaa asia myös kaverin vanhemman kanssa.
Jos tuntuu siltä, että nuori ei vanhempien keskusteluista ja seuraamuksista huolimatta pidä kiinni sovitusta, ja omat voimat vanhempana alkavat ehtyä, on hyvä ottaa yhteyttä perheen ulkopuolisiin tahoihin. Vanhempi voi ottaa yhteyttä luokanvalvojaan, kuraattoriin tai koulun terveydenhoitajaan ja saada neuvoa, miten asiassa voisi edetä. Vakavissa ongelmissa vanhempi voi tehdä myös hakemuksen tukipalveluista lastensuojeluun.
Lapseni on lintsannut koulusta. Mitä teen?
Yläkouluun siirtyminen vaatii nuorelta enemmän omaa vastuuta asioidensa hoitamisesta. Samaan aikaan nuoren kaverimaailma laajentuu. Kaverit ja uusi sosiaalinen elämä voi myös alkaa syrjäyttää nuorta koulunkäynnistä. Opiskeluun kiinnostuksen vähentyminen voi näkyä myös lisääntyneinä poissaoloina. Poissaolot vaikuttavat luonnollisesti koulumenestykseen ja runsaat poissaolot vieraannuttavat nuorta säännöllisestä arkirytmistä.
Koulunkäynti on vanhempien vastuulla. Lapsensa poissaoloista vanhemman tulisi ottaa yhteyttä ensisijaisesti luokanvalvojaan. Luokanvalvoja selvittää poissaoloja, niiden syitä ja tarvittavaa tukea perheen kanssa. Tämän jälkeen voi työskentelyyn mukaan tulla myös kuraattori tai terveydenhoitaja, tai asia voidaan ottaa käsiteltäväksi koulun oppilashuoltoryhmään. Kouluilla on käytössä Wilma- tietojärjestelmä, joka mahdollistaa nopean ja luotettavan yhteydenpidon kodin ja koulun välillä.
Joskus nuori valittaa erilaisia kipuja kuten päänsärkyä ja vatsakipua ja esittää toiveenaan jäädä kotiin. Jatkuvat kivuntuntemukset ja sairastelu on syytä selvittää. Tällöin kannattaa olla yhteydessä koulun terveydenhoitajaan.
Erittäin tärkeää on tehdä yhteistyötä koulun kanssa heti ensimmäisten luvattomien poissaolojen kohdalla ja estää niiden muodostuminen tavaksi.
Onkohan lapseni riippuvainen tietokonepeleistä?
Nuoret viettävät nykyään paljon aikaa sähköisten "vempeleiden" äärellä. Se on myös luonnollinen tapa pitää yhteyttä toisiin nuoriin. Monissa peleissä pelaaminen tapahtuu kaveriporukassa verkon välityksellä. Näiden yhteyksien lisäksi nuorella on kuitenkin hyvä olla harrastuksia, joiden kautta hän tapaa muita ikäisiään myös kasvotusten. Välittömässä vuorovaikutuksessa muiden nuorten kanssa kehittyvät myöhemmässä elämässä tärkeät vuorovaikutustaidot.
Tietokoneen käyttöön liittyy myös riskejä. Riskit voivat liittyä tietosuojaan, jolloin nuori laittaa sosiaaliseen mediaan kuvia tai tekstejä, mikä myöhemmin voi kaduttaa. Tai nuori voi tulla riippuvaiseksi koneella olosta ja pelaamisesta. Riippuvuuden merkkejä ovat mm. jatkuva koneella olo, jolloin nuori saattaa viettää koneen äärellä koko illan, eikä osaa rauhoittua nukkumaan vaan saattaa pelata koko yön. Kaveripiiri voi supistua ja linkit ulkomaailmaan tapahtuvat vain koneen välityksellä. Muut asiat kuten läksyt ja harrastukset eivät kiinnosta enää nuorta lainkaan.
Vanhempien ja nuoren olisi hyvä keskustella tietokoneen käyttöön liittyvistä pelisäännöistä. Nyrkkisääntönä voisi olla, että n. 2-3 tuntia koneella/vrk on maksimimäärä. Kohtuullinen käyttö mahdollistaa myös muun tekemisen kuten kavereiden tapaamisen, harrastamisen, ulkoilun ja perheen arkitoimintoihin osallistumisen. Arki-iltoina kone olisi hyvä sulkea viimeistään klo 22.00, jotta yöunta tulisi riittävästi. Vanhemmat voivat tarvittaessa poistaa koneen nuoren huoneesta.
Pitäisikö minun puuttua siihen, että nuoret haukkuvat toisiaan Facebookissa?
Nuoret viettävät paljon aikaa netissä ja käyvät sen kautta ihmissuhteisiin liittyviä keskusteluja. Netissä kasvottomana käydyt keskustelut mahdollistavat myös kiusaamisen. Nettikiusaamisesta nuoren olisi hyvä kertoa kotona vanhemmille.
Kiusaaminen on kaikilla tavoin kiellettyä ja myös nettikiusaamiseen tulee puuttua. Pahimmillaan se voi aiheuttaa muita vakavia seurauksia sekä kiusaajalle että kiusatulle ja asiasta voidaan tehdä myös rikosilmoitus poliisille. Vanhempien olisikin hyvä olla selvillä nuorten netin käytöstä, missä he siellä ovat ja keiden kanssa yhteyksiä pidetään. Netinkäytön riskeistä on myös hyvä keskustella ja ohjata nuorta sen suhteen, mitä palstoilla voi itsestään tai muista kertoa ja mitä ei. Vanhempien on hyvä kysyä aika ajoin onko kiusaamista tapahtunut, tai tietääkö nuori, onko jotain toista nuorta kiusattu.
Linkkivinkkejä:
www.mll.fi/vanhempainnetti
www.kivakoulu.fi
www.vaestoliitto.fi
Viimeksi muokattu
21.3.2012
