Haun tulos
"Talo-osakeyhtiö Suojan" valmistuminen vuonna 1930 ratkaisi Hämeenlinnan suojeluskuntaa ja lottia pitkään vaivanneen omien tilojen puutteen. Suunnitelman osakepääoman kokoamisesta oli tehnyt kauppaneuvos Arvi A. Karisto. Tarkoituksena oli saada kaupungin "jokainen porvarillisesti ajatteleva, tuloja nauttiva kansalainen osakkeenomistajaksi", yhtiöitä ja yhdistyksiä unohtamatta. Enemmistön...
Jaakko Veuron veistos muodostuu kolmesta päällekkäin asetetusta laatasta, joihin on reliefimäisesti kuvattu Hämeenlinnan elämää ja elinkeinoja. 1950-luvun puolivälissä kauppaneuvos Arvi A. Karisto lahjoitti testamentissaan kaupungille huomattavan rahasumman taideteoksen toteuttamiseen. Toukokuun 29. päivänä 1968 silloisessa Siltapuistossa pidettiin veistoksen paljastustilaisuus. Luovutuspuheessa...
Virolaisen taiteilija Leonhard Lapinin näyttelyn aikana on kolme Viro tutuksi -iltaa. Tilaisuudet järjestetään Lohrmann-rakennuksen alakerrassa ja ne sisältyvät taidemuseon pääsymaksun hintaan. Pyydämme yleisöä saapumaan ajoissa, sillä paikkoja on rajoitetusti.
Torstaina 15.10. klo 18 kirjailija Sofi Oksanen kertoo tuotantonsa Viro-tematiikasta.
Tiistaina 20.10. klo 18 Viro tutuksi...
Mikko Hovi (1879 Koivisto - 1962 Helsinki)kuvanveistäjäVuonna 1966 Hämeenlinnan Taidemuseo sai vastaanottaa kuvanveistäjä Mikko Hovin lesken Helmi Hovin tekemän testamenttilahjoituksen. Se sisälsi Mikko Hovin taiteellisen jäämistön kokonaisuudessaan: veistoksia, keskeneräisiä töitä, kipsimalleja, veistosluonnoksia ja valumuotteja. Valmiita veistoksia ja taideteollisia esineitä tässä kokoelmassa...
It was at the end of the 1940s that they started planning the establishing of an art museum in Hämeenlinna on the initiative of professor Rurik Lindqvist, the painter. Lindqvist was a teacher and the director of Vyborg School of Fine Arts as well as the Vyborg Art Museum curator. Hämeenlinna was the town where Rurik Lindqvist had spent his childhood. After the war he settled in Helsinki, but he...
Kaipaus ja harmonia -näyttelyyn on valittu teoksia, joilla Leena ja Kari Niemistö ovat viime vuosina kartuttaneet Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen talletuskokoelmaa. Esillä on maalauksia, veistoksia ja valokuvataidetta Juhana Blomstedtilta, Jacob Dahlgreniltä, Jorma Hautalalta, Anne Hyvöseltä, Pertti Kekaraiselta, Ukri Merikannolta, Matti Peltokankaalta, Silja Rantaselta, Heli Rekulalta,...
Muistot jalustalleKullakin ajalla on omat sankarinsa, joiden koetaan olevan muistamisen arvoisia. Muistomerkit liittyvät yhteisön identiteettiin ja niiden pystyttäminen on usein herättänyt laajaa julkista keskustelua. On pystytetty monumentteja itsenäisyyden, aatteiden ja politiikan vuoksi sekä patsaita kaunistamaan ympäristöä. Paikallishistoriaa on tehty tunnetuksi myös muistolaattojen avulla....
Armas Lindgrenin suunnittelema puinen jugendtalo purettiin 1980-luvun alussa. Kuva on kesältä 1980. Kuva: Heikki SyrjänenHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Armas Einar Leopold Lönnbohm (1878-1926), myöhemmältä taiteilijanimeltään Eino Leino, muutti Kainuusta Hämeenlinnaan vuonna 1890. Perheen vanhin lapsi Oskar oli kutsunut hänet ja Artturi-veljen Hämeenlinnaan koulunkäyntiä jatkamaan, kun suuren perheen taloudellinen tilanne Kainuussa oli isän kuoleman jälkeen vaikea. 12-vuotias Eino Leino meni syksyllä 1890 Hämeenlinnan Lyseon neljännelle...
Linnan kasarmilla paljastettiin Maanpuolustuskivi 4.6.1992, puolustusvoimain lippujuhlapäivänä. Kivi pystytettiin viimeistä vuottaan toimineen Hämeenlinnan sotilaspiirin kunniaksi. Sotilasläänit ja sotilaspiirit aloittivat toimintansa vuonna 1932, kun Suomen maanpuolustusjärjestelmä muuttui aluepohjaiseksi. Sotilaspiirin esikuntien tehtävänä oli vastata liikekannallepanovalmiudesta,...
Hämeenlinnan keskustassa ja sen liepeillä on yhteensä yli 80 muistolaattaa, -taulua ja -reliefiä sekä muistokiveä. Yksistään rakennusten ulkoseiniin kiinnitettyjä muistolaattoja ja -reliefejä on paikannettu 48 kappaletta. Voit etsiä haluamaasi muistolaattaa tai muistokiveä aiheen perusteella. Henkilön sukunimen perusteella löydät tietoa henkilön kunniaksi kiinnitetyistä muistolaatoista....
Jean Sibeliuksen muistolaatan paljastustilaisuus Lyseolla 8.12.1960. Kuva: Alpo TenhovuoriHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Suomalaisen taideteollisuuden vahvan vaikuttajan Antti Nurmesniemen (1927-2003) kunniaksi paljastettiin muistolaatta 31.8.1998. Se on hänen synnyintalonsa paikalla olevan talon kohdalla. Nurmesniemi teki merkittävän uran sisustusarkkitehtina ja muotoilijana Suomessa ja kansainvälisesti. Hän sai työstään lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Sisustussuunnittelijana Antti Nurmesniemi...
Armas Einar Leopold Lönnbohm (1878-1926), myöhemmältä taiteilijanimeltään Eino Leino, muutti Kainuusta Hämeenlinnaan vanhimman veljensä luo vuonna 1890. Leino itse kuvasi Elämäni kuvakirjassa vaikutelmiaan Hämeenlinnaan saavuttuaan: "Jo itse ilmasto oli toinen, lempeämpi, lauhempi ja ikäänkuin inhimillisempi. Samalla vaikutti se minuun satukirjalta, jonka joskus lasna olin lukenut. Enhän ollut...
Nuoruus-teoksen kipsimalli saatiin lahjoituksena Hämeenlinnan kaupungille kuvanveistäjä Janssonin jäämistöstä. Kummila Oy valatti työn pronssiin ja lahjoitti veistoksen kaupungille virallisesti paljastustilaisuudessa 21.6.1967 entisen kirjaston, nykyisen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen viereisessä puistikossa. Nuoruus on variaatio Janssonin Convolvulus-aiheesta (Convolvulus on...
Hämeenlinnan muistolaatat ja -kivet kertovat kaupungin historiasta monesta eri näkökulmasta. Seuraavien linkkien kautta löytyy valikoima aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, jota on käytetty lähteenä sivuston artikkeleita kirjoitettaessa. Kirjallisuutta Hämeenlinnan muistolaattojen ja -kivien aihepiireistäTietoa historiasta, Hämeenlinnasta ja muistomerkeistä yleensä Hämeenlinnan kirjaston...
"Väriä minä rakastan. - Maalaukseni ovat rosoisia. Pidän seinämaalauksenomaisesta, muraalimaalauksen tunnusta. Haluan että töissäni näkyy käden jälki sekä valon ja värin rikkaus." (Taisto Ahtola, 1988)Taiteilijan tielle Taisto Ahtolaa veivät osaltaan sotavuosien raskaat kokemukset. Hän kertoi tuolloin ajatelleensa, että "jos tästä leikistä elävänä selviän, pyrin antautumaan sellaiselle alalle,...
Hämeenlinnan Taidemuseon omien kokoelmien maisemat ja tunnelmat valloittavat koko Engel-rakennuksen vuoden loppuun saakka. Yläkerrassa liikutaan Pariisin kaduilla ja kahviloissa. Taidemaalari Ester Helenius kuvasi vuonna 1950 Pariisin merkitystä näin: "Olen käynyt viisitoista kertaa Pariisissa ja sen ilmasto on kuin kultaa, joka panee ilman väreilemään ja värit loistamaan [...] Joka on nähnyt...
Luther-talo sai 30.10.2002 muistolaatan, jonka paljasti kirkkoherra Kari Koivu. Laatta muistuttaa sata vuotta kuluneen siitä, kun Evankeliumiyhdistyksen vanha rukoushuone vihittiin käyttöön nykyisellä Luther-talon tontilla. Ennen rukoushuoneen saamista maallikkoliike oli kokoontunut ihmisten kodeissa. Vanha rukoushuone purettiin vuonna 1960 ja nykyinen Luther-talo tuli tontille rakennetun...
Hämeenlinnassa toimi talvi- ja jatkosodan aikana 35. sotasairaala. Talvisodan alkuvaiheessa sotasairaalassa oli viisi osastoa, jotka toimivat lääninsairaalassa, Ahveniston parantolassa, Hattelmalan piirimielisairaalassa, seminaarilla ja keskuskansakoululla. Kun sotasairaalaa vaadittiin avaamaan uusia osastoja, järjestettiin tilaa vielä Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitokseen ja lyseolle....
Maija Isola (1927 Riihimäki - 2001 Riihimäki)taidemaalari, tekstiilitaiteilija
Maija Isola, Pantteri ja hibiscus, 1973öljy kankaalle, 100x81 cm Hämeenlinnan Taidemuseo / Maija Isolan lahjoituskokoelma
Maija Isola teki vuonna 1991 Hämeenlinnan Taidemuseolle suuren taidelahjoituksen, kaikkiaan 43 teosta. Kokonaisuudessa on öljy-, tempera-, akryyli- ja guassimaalauksia vuosilta 1955-88....
Raatihuoneenkadun kävelykadun uuteen osaan sijoitettiin kolme istuinpenkkiparia. Kunkin penkkiparin eteen kadun pintaan on toteutettu graafisen betonin menetelmällä kolme teosta. Ne koostuvat Marjukka Vainion kolmiosaisesta kasviaiheisesta kuvasta ja Riitta ja Olli Jalosen teksteistä. Graafisen suunnittelun on tehnyt Jorma Hinkka. Graafinen betoni on uusi menetelmä, jossa kuviot syövytetään...
Alkoholiin liittyvät kysymykset olivat 1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen jatkuvasti tapetilla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Alkoholin katsottiin aiheuttavan köyhyyttä, estävän elintason yleistä nousua ja hukkaavan kansantaloudellisia resursseja, alkaen siitä, että se hävitti viljaa, joka oli tärkeimpiä lopputuotteita. Helenius-Seppälä käsitteli alkoholikysymystä vuonna 1904...
Hämeenlinnalaissyntyinen sanoittaja ja kirjailija Vexi Salmi on puolisonsa Katri Wanner-Salmen kanssa koonnut merkittävän nykytaiteen kokoelman. Hämeenlinnan Taidemuseo järjesti kokoelmasta laajan näyttelyn vuonna 2005. Tämän Intohimona taide -näyttelyn jälkeen keräilijä talletti kokoelmastaan huomattavan määrän teoksia taidemuseoon. Talletuskokoelmassa on tällä hetkellä yli 250 teosta ja...
Näyttelyn nimi ”Olen sosialisti-anarkisti-individuaali-kollektivisti-individualisti-kommunisti-aristokraatti-demokraatti” on lainaus kirjailija Henry Demarest Lloydilta (1847-1903). Lloyd ei halunnut määrittää itseään, vaan toi esiin yksilön ja yhteisön välisen suhteen moniulotteisuuden. Näyttelyn kuraattorien Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen lähtökohtana oli selvittää, mitä nuoret...
MUISTOKIVIÄ JA -LAATTOJA ESITTELEVIEN WWW-SIVUJEN TOTEUTUS
Tekstit: Katri Päivärinta (tekstien toimitus Päivi Viherluoto) ja Heidi Aalto (tekstien toimitus Katri Päivärinta). Kuvat: Katri Päivärinta, Reima Määttänen, Heidi Aalto ja Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. Suunnittelu- ja toteutustyö: Reima Määttänen ja Katri Päivärinta. Sivut on toteutettu 2006-2007 Hämeenlinnan kaupungin ja...
The inauguration of the Hämeenlinna Art Museum took place on May 24, 1952. The press commented this cultural event in the following way: ”The most up-to-date art museum in Finland has been opened”. The first curator of the Hämeenlinna Art Museum was the painter, professor Taisto Ahtola. The granary designed by C. L. Engel in 1837 was renovated and turned into museum facilities in the early 1950s....
Anne Tammisen Vapaa tarina ja Anssi Taulun Ihmisen osa
Hämeenlinnan Taidemuseossa on talletuksena kaksi merkittävää yksityistä taidekokoelmaa: Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelma sekä Vexi Salmen kokoelma. Taidemuseon kokoelmanäyttely paljastaa näiden kokoelmien kerääjien omat lempiteokset ja valottaa taidekeräilyn taustaa. Henna ja Pertti Niemistön kokoelma on syntynyt Henna ja Pertti Niemistön taidekeräilyn tuloksena 1960-luvulta alkaen...
Monien mielestä olisi pitänyt keskittyä kanavien rakentamiseen. Itse asiassa ensimmäiset rautatiesuunnitelmatkin perustuivat ajatukseen, että Sisä-Suomesta pääsisi vesiteitä pitkin aina Janakkalan Ryttylään saakka. Rautatie kannattaisi siis rakentaa vasta Turkhaudan joen lastauspaikalta pääkaupunkiin. Myös Pietaria esitettiin rautatieliikenteen solmukohdaksi. Senaatin talousosaston...
4.6.-12.9.2010This summer, the Art Museum displays landscape photographs by Taneli Eskola. The name of the summer exhibition is unexpected: Landscape of Snow.
The exhibition brings together Eskola’s winter and snow photographs from three decades. It evokes the shimmer of snow and the glitter of frost in the height of summer.
Taneli Eskola was born in Hämeenlinna, and the Häme region has always...
Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) syntyi ja kävi koulunsa Hämeenlinnassa. Kerrotaan, että hänen improvisointinsa pianon ääressä ei kouluaikoina herättänyt suurtakaan kunnioitusta. Koulukaverit saattoivat kärsimättöminä tokaista: - Painu sinä Sibelius siitä rimputtamasta, että Ringvall pääsee soittamaan! Hämeenlinnan Sibelius-Seura ehdotti vuonna 1959 muistolaatan hankkimista lyseon julkisivuun...
4.6.-12.9.2010Taidemuseon kesänäyttely esittelee valokuvaaja Taneli Eskolan maisemakuvia. Kesänäyttelyn nimi on poikkeuksellinen - Lumen maisema. Näyttely kokoaa yhteen Eskolan talvi- ja lumiaiheiset valokuvat kolmelta vuosikymmeneltä. Se tuo lumen hohteen ja kimaltelevat hanget keskelle kauneinta kesää. Taneli Eskola on syntyisin Hämeenlinnasta ja Häme on ollut hänelle tärkeä kuvauksen kohde....
Kulttuurilautakunnan pitkäaikainen jäsen, asianajaja Harald Toivola (1889-1975) oli virallisena aloitteentekijänä yli kymmenen muistolaatan kohdalla. Sotien jälkeisenä aikana hän tuli tunnetuksi useiden kulttuuri- ja ystävyysseurojen perustajana sekä niissä vaikuttajana. Äänekkäänä kulttuuripersoonana hän herätti kaupunkilaisissa ristiriitaisia tunteita. Hän teki lukuisia aloitteita ja ehdotuksia...
Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) syntyi ja kävi koulunsa Hämeenlinnassa. Hänen syntymäkotinsa seinään kiinnitettiin nykyinen messinkinen muistolaatta vuonna 2000. Aiemmin julkisivussa on ollut graniittinen muistolaatta, joka paljastettiin 8.12.1946. Se oli ensimmäinen muistolaatta, jonka samana vuonna perustettu kaupungin kulttuurilautakunta paljasti. 1950-luvun loppuun mennessä...
Kalervo Kallion veistokseen Työn muistomerkki on kaiverrettu ensimmäinen säkeistö Eino Leinon runosta Työn uhrien laulu. Runo kuuluu kokoelmaan Syreenien kukkiessa, joka julkaistiin vuonna 1920 (Hämeenlinna 1920). Työn uhrien laulu Työ, kunnia korkein ihmisen, myös voima ja voitto ja valta, mut päämäärä ei, johon taistellenhän pyrkivi puuttehen alta, se kaukana on, on loppumatonrata kultainen...
Ajatuksen uuden kirjastotalon edustalle sijoitettavasta veistoksesta esitti rakennuksen suunnitellut kaupunginarkkitehti Heikki Aitola 1980-luvun alussa. Veistoshanketta ei kilpailutettu, vaan kulttuurilautakunnan kuvataidejaoston esityksen mukaisesti päätettiin hankkia Nina Ternon valmis kipsityö Kullervo. Veistoksen valoi pronssiin taidevalaja Väinö Kärkkäinen Järvenpäässä. Kullervo...
Matti Peltokankaan Kevät tilattiin kulttuurilautakunnan alaisen kuvataidejaoston päätöksellä vuonna 1987. Teos paljastettiin 13.10.1988 Hämeenlinnan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen (ent. Hämeenlinnan ammatillinen kurssikeskus, nyk. Koulutuskeskus Tavastian aikuiskoulutuskeskus) edustalla. Veistoksen sijoituspaikka löytyi sovittelemalla. 65 tonnin painoisesta kivestä tehtiin styroksista...
Vuoden 1863 kielireskripti >
35. sotasairaalan muistolaatat >
Hämeenlinnan ensimmäisen kirkon muistokivi >
Hämeenlinnan Normaalilyseon muistolaatta >
Hämeenlinnan ensimmäisen sotilaskodin muistolaatta >
Hämeen Jääkäripataljoonan ja Jääkäripatteriston muistolaatta >
Hämeen Suojan muistolaatat >
Hätilän kivi >
Hätilän vuoden 1940 pommituksen uhrien...
Kutsu >Hämeenlinnan TaidemuseoViipurintie 2, Hämeenlinnap. (03) 621 2669
Uutta näyttelyä rakennetaan
Olympiauintia Ahveniston maauimalassa vuonna 1952. Kuva: OlympiakuvaHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Opening Hours
The Engel Building mostly houses a display of art from the Museum's own collections.
There are mostly exhibitions showing modern art in the Lohrmann Building. Tue-Thu 11-18Fri-Sun 11-17Mondays closed24.6. 11-1625.-26.6. closed27.6. 11-17Exceptions to opening hoursAdmission feesAdmission fees vary according to an...
Hämeenlinna oli eräs Suomen sisällissodan veristen tapahtumien näyttämöistä. Huhtikuun 26. päivänä kaupungin saavuttivat saksalaiset joukot, jotka sisällissodan valkoinen osapuoli oli kutsunut avukseen. Saksalaiset pommittivat Hämeenlinnaa Vanajan Miemalasta käsin. Nykyisen Hämeenlinnan alueella käydyissä taisteluissa kuoli 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen...
Aleksanteri II:n ratsailta jalkautumisen muistokivi >
Rainer Ansalahden muistolaatta >
Fredrik Cygnaeuksen muistolaatta >
Uno Cygnaeuksen muistolaatta >
Albert Edelfeltin muistolaatta >
Hilja Haahden muistolaatta >
Matti Helenius-Seppälän muistolaatta >
Juhana Idänpään-Heikkilän muistolaatta >
Matti Kurjensaaren muistolaatta >
Ensio Kurki-Suonion ja...
VTM Henna Niemistö (1933 - 2004) ja kauppaneuvos, varatuomari Pertti Niemistö (1931 - 1999) toimivat aktiivisesti liike-elämässä. He olivat mukana useiden tärkkelysalan yritysten toiminnassa, muun muassa Hämeen Peruna Oy:n johdossa Hämeenlinnassa. 1970-luvun lopulla Niemistöt ostivat johtavaksi mittalaitteiden valmistajaksi kasvaneen Suunto Oy:n, jonka toimintaa he johtivat 1990-luvun alkuun...
Mikko Hovi (1879 Koivisto - 1962 Helsinki)kuvanveistäjäVuonna 1966 Hämeenlinnan Taidemuseo sai vastaanottaa kuvanveistäjä Mikko Hovin lesken Helmi Hovin tekemän testamenttilahjoituksen. Se sisälsi Mikko Hovin taiteellisen jäämistön kokonaisuudessaan: veistoksia, keskeneräisiä töitä, kipsimalleja, veistosluonnoksia ja valumuotteja. Valmiita veistoksia ja taideteollisia esineitä tässä kokoelmassa...
Pyörtehissä Ämmäkosken kohoo linnan rauniot, Tarumaiset, mustat, synkät, korkeet, jylhän autiot, Ämmäkoski kuohullansa loiskuttaa sen muuria, Piesten turhaan kiukkuansa, kiwet on niin suuria.
Werhollansa sammalehet linnan muurit werhoaa, Kololaissa raunioiden puut ja pajut wersoaa, Muista että astelet sä hautakummuil’ urhojen, Tässä kohti sotajoukot seisoi ennen taistellen.
Sill’ ei aina ollut...
Raatihuoneenkadun kävelykadun uuden osan suunnittelu aloitettiin vuonna 1999. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 9.6.2003 tilata kävelykadulle Pertti Kukkoselta veistoksen. Kohtaaminen sijaitsee keskellä uutta kävelykatua, sen korkeimmalla kohdalla. Suurikokoinen betoniveistos rakentuu kahdesta toisiinsa nojautuvasta kappaleesta, jotka on sijoitettu samasta materiaalista valmistetulle...
Jussila, Osmo et al., Suomen poliittinen historia 1809-2006. Helsinki: WSOY 2006.
Kiuru, Anneli et al. (toim.). Rinkelinmäeltä Viisarille. Muistoja Hämeenlinnan maalaiskunnan viimeisiltä vuosikymmeniltä. Wanaja-Seura ry, Hämeenlinna 2001.
Koskimies, Y. S. Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy:n kirjapaino 1966.
Koskimies, Y. S. Hämeenlinnan kaupunki...
Keinusaaren kaupunginosa Vanajaveden rannallaHämeenlinnan Taidemuseo sijaitsee Vanajaveden rannalla Keinusaaren kaupunginosassa. Vielä vuonna 1830 Keinusaaren mittaus- ja kartoitustöiden yhteydessä alueelle suunniteltiin tonttimaita kaupungin vähävaraisten lunastettavaksi. Näin olisi saatu käsityöläisten erilaiset tulenarat työpajat turvallisesti tiheän keskusta-asutuksen ulkopuolelle. Uutta...
Paavo Cajander (1846-1913) oli runoilija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori ja suomentaja. Hänen käännöksensä merkitsivät paljon suomalaisen runouden kielenkäytön kehitykselle ja ovat säilyttäneet asemansa näihin päiviin asti. Cajanderin saavutuksena pidetään Shakespearen 36 näytelmän käännöstyötä. Cajanderin suomentamia ovat Runebergin tuotannosta mm. Maamme-laulu ja Vänrikki Stoolin...
Sortokausien (1899-1905 ja 1908-1917) toimenpiteet Suomen venäläistämiseksi kuohuttivat täällä mielialoja. Varsinkin ylioppilaspiireissä oltiin valmiita aseelliseen vastarintaan. Tätä ajatellen ylioppilaille ryhdyttiin vuonna 1915 antamaan sotilaskoulutusta Saksassa. Asianajaja Fritz (Adolf Fredrik) Wetterhoff (1878-1922) oli eräs taustalla vaikuttaneista avainhenkilöistä. Jo alkusyksystä 1914...
Sijainti:Ahvenistonjärvelle johtavan tien vasemmalla puolella, tien varressa olevan supan suunnalla polun päässä
Sijainti: Tampereentien ja Kärpäntien risteys, Puistonmäki
Sijainti: keskussairaalanmäellä, lähellä vanhaa ortodoksikirkkoa
Sijainti:Viipurintien ja Myllypellontien risteys, Idänpää
Jatkosodan jälkeen Panssaridivisioonaa supistettiin rauhanajan tarpeiden mukaiseksi. Tämä vaikutti puolustusvoimien orgnisaation muotoutumiseen myös Hämeenlinnassa. Kaupungin varuskuntaan liitettiin uusina yksiköinä armeijakunnan esikunta sekä kevyt prikaati, johon kuuluivat jääkäripataljoona, panssaripataljoona, mittauspatteri ja autokomppania. Kevyen prikaatin nimi muutettiin vuonna 1952...
Fredrik Cygnaeuksen muistolaatan paljastustilaisuus 13.5.1948. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Maaherra Otto Karl Rehbinder (1797-1873) hallinnoi Hämeen lääniä 1841-1863. Hämeenlinnaa kehittääkseen hän saattoi puuttua kaupungin hallintoon hyvinkin tarmokkaasti. Rehbinder vaati korjausta mm. köyhäinhoidon ja kaupunkisuunnittelun epäkohtiin. Yleensä kaupungin hallintoelimissä suostuttiin maaherran ehdotuksiin, varsinkin kun hän usein itsekin osallistui niistä aiheutuvien kustannusten...
Peilikuvat, peilautuminen ja heijastukset ovat kiehtoneet taiteilijoita kautta aikojen. Kesänäyttelyssä on esillä vanhemman taiteen peiliaiheita sekä nykytaiteen teoksia, joissa kuvataan ja käytetään peiliaiheita ja peilejä. Heijastus- ja peilausteema kohdataan näyttelyssä monin tavoin: tutustutaan peilin merkityksiin ja sen kulttuurihistoriaan sekä peilaudutaan itse. Gunnar Berndtsonin tunnetuin...
JULKISTEN ULKOVEISTOSTEN WWW-SIVUJEN TOTEUTUS
Tekstit: Inna Niskanen (tekstien toimitus Päivi Viherluoto). Kuvat: Tuula Hellstén, Pertti Kukkonen, Marja Louni, Reima Määttänen ja Inna Niskanen. Suunnittelu- ja toteutustyö: Reima Määttänen ja Inna Niskanen. Sivut on alunperin toteutettu vuosina 2004-05 opetusministeriön ja Hämeenlinnan kaupungin rahoituksella. Tekijänoikeudet ovat voimassa myös...
Onko Lars Swanljungin nimi tuttu? Hän on helsinkiläinen taiteen suurkeräilijä, jolla on noin 700 teoksen mielenkiintoinen nykytaiteen kokoelma. Vuodesta 2007 saakka se on ollut talletettuna Kuntsin modernin taiteen museoon Vaasaan, Swanljungin synnyinkaupunkiin. Suurempana kokonaisuutena kokoelman teoksia on ollut esillä harvoin. Hämeenlinnan Taidemuseossa niistä nähdään 55 teoksen valikoima....
Hämeenlinnassa vietettiin 13.3.1960 talvisodan päättymisen 20-vuotisjuhlaa. Juhlaan kokoontuneiden aseveljien keskuudessa heräsi ajatus pystyttää muistomerkki Karjalan kannaksella Summassa käytyjen taistelujen kunniaksi. Patsaan sijaintipaikaksi ehdotettiin Keskuskansakoulun puistoa eli Itsenäisyyden puistoa sen vuoksi, että Summassa taistelleen JR 15:n perustamispaikka oli Keskuskansakoulu...
Karl Gustaf Larsson (1873-1948), runoilijanimeltään Larin-Kyösti, oli syntyään hämeenlinnalainen. Sukujuuriltaan ruotsalaiset vanhemmat halusivat suomalaistaa poikansa ja laittoivat hänet suomenkieliseen kouluun. Opinnot jatkuivat Hämeenlinnan lyseossa, joka oli tuolloin yksi nousevan fennomanian keskuksia. Lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli Eino Leino, jonka kanssa hän solmi elinikäisen...
Luovutetun Karjalan alueelle haudattujen vainajien muistokivi paljastettiin 10.10.1954. Se sijaitsee Kirkkopuistossa, pääkirkon Hallituskadun puoleisella sivustalla. Kiven paljastamispuheessa maisteri P. Korven-Korpinen lausui sen merkityksestä, että "Hämeenlinnan karjalaiset ovat tämän kiven avulla tahtoneet saattaa kalleimpiensa muiston tänne, samalla kun nyt paljastettava muistokivi muodostaa...
Setälä kertoo muistoja kouluajoiltaan lyseon historiikissa Hämeenlinnan Normaalilyseo 1873-1887-1913, jonka Ernest Suolahti on toimittanut. Setälä kirjoittaa kiinnostuneensa kieliopista sen jälkeen, "kun kolmannella luokalla nuori, suosittu, meitä toverilliseen tapaan kohteleva opettaja Kaarlo Forsman (Koskimies) tuli ohjaamaan opinnoitamme tässä aineessa [suomen kielessä]." Setälä jatkaa:...
Matti Helenius-Seppälä (1870-1920), joka asui lapsuutensa ja nuoruutensa Hämeenlinnassa, tunnetaan ennen kaikkea työstään raittiusliikkeen hyväksi. Hänen teoksestaan Alkoholikysymys tilastotieteen valossa tuli vuosikymmeniksi alansa perusteos. Helenius-Seppälä toimi Raittiuden Ystävien sihteerinä ja Raittiusjärjestöjen keskustoimiston johtajana. Helenius-Seppälän aloitteesta kieltolain puolesta...
Runoilija Paavo Cajanderin muotokuva Toripuistossa on näköisveistos. Pronssinen rintakuva on juhlallinen ja muistuttaa olemukseltaan antiikin roomalaista. Veistos edustaa hyvin kuvanveistäjä Alpo Sailon tyyliä ja ajatusmaailmaa. Muotokuva syntyi Hämeen Heimoliiton aloitteesta ja paljastettiin Toripuistossa 17.6.1934. Lue lisää:Paavo Cajander >Alpo Sailo (alkuaan Albin Leopold Englund) syntyi...
Martti (Zacharias) Sakari Elomaa (1900 Somero - 1964 Helsinki)apulaisylilääkäriTohtori M. S. Elomaa oli taiteenkerääjä, joka seurasi ja keräsi lähinnä oman aikansa taiteilijoiden tuotantoa. Hän testamenttasi taidekokoelmansa Hämeenlinnan Taidemuseolle. Vuonna 1964 vastaanotetussa kokoelmassa on yhteensä 57 teosta, öljy-, vesiväri- ja pastellimaalauksia sekä piirustuksia. Oulun yliopisto sai...
Maija Isola (1927 Riihimäki - 2001 Riihimäki)taidemaalari, tekstiilitaiteilija
Maija Isola, Pantteri ja hibiscus, 1973öljy kankaalle, 100x81 cm Hämeenlinnan Taidemuseo / Maija Isolan lahjoituskokoelma
Maija Isola teki vuonna 1991 Hämeenlinnan Taidemuseolle suuren taidelahjoituksen, kaikkiaan 43 teosta. Kokonaisuudessa on öljy-, tempera-, akryyli- ja guassimaalauksia vuosilta 1955-88....
Ensimmäinen suomenkielinen normaalilyseo, Hämeenlinnan Normaalilyseo, aloitti toimintansa vuonna 1873. Se oli maan tärkein suomenkielinen ylioppilastutkintoon valmistava koulu, jonka opetuksen laatua yliopiston kasvatustieteen professorin tuli valvoa. Normaalilyseon aktiivisten ja lahjakkaiden opettajien myötä pääkaupungin suomalaisen sivistyneistön suomalaisuushenki alkoi tuntua vahvana...
3.10.2008 - 10.1.2010
Leonhard Lapinin (s. 1947) alaa ovat niin kuvataide, arkkitehtuuri kuin kirjallisuuskin. Hänen taiteellaan on ollut uraauurtava merkitys kokonaiselle virolaisen taiteen sukupolvelle. Lapin on Viron kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Näyttely esittelee Lapinin keskeistä tuotantoa 1960-luvulta nykypäivään. Hänen aiheitaan ovat mm. luonnon, koneen ja ihmisen välinen...
Hämeenlinnassa on yhdeksän Suomen sisällissodan aikaista punaisten joukkohautaa. Kaupunkiin on varmuudella haudattu ainakin 2300 sisällissodassa, sen jälkiselvittelyissä ja vankileirillä kuollutta punaisten puolella ollutta. Tapahtumat Hämeenlinnassa alkoivat kärjistyä vuoden 1918 huhtikuun lopulla. Valkoisen osapuolen avukseen pyytämät saksalaiset joukot pommittivat kaupunkia 26.4.1918 Vanajan...
Lars Swanljungilta kysytään usein, miksi ja milloin hän alkoi kerätä taidetta. Sen huomaa myös hänen vastauksensa tarkkuudesta. Swanljung kertoo kiinnostuneensa taiteesta 1980-luvun lopulla. Tuolloin hän tutustui helsinkiläisessä galleriassa pop-taiteen näyttelyyn. Jim Dinen antiikin klassisella muotokielellä leikittelevä teos Nine Views of Winter nr 4 oli kertakaikkiaan pakko saada. Swanljung...
12.9.2008 - 19.1.2009Taidemaalari ja taidegraafikko Kuutti Lavonen on tämän hetken suosituimpia taiteilijoitamme. Lavosen taiteen juuret ovat eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä ja kauneusihanteissa. Teosten kuva-aiheita ovat enkelit ja kasvot, jotka ajattomuudessaan koskettavat katsojaa. Näyttely esittelee laajasti Lavosen uusia ja vanhoja teoksia. Mukana on noin 50 teosta vuosilta 1977-2007 ja...
Kuvataideakatemia aloittaa uuden näyttelysarjan Kuva kiertää, jonka avulla vastavalmistuneita taiteilijoita viedään maakuntiin. Sarjan ensimmäinen näyttely on Hämeenlinnan Taidemuseossa 12.2. - 9.5.2010. Näyttelyn kuraattoreiksi Kuvataideakatemia on kutsunut taiteilijat Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen. Kuraattoreiden lähtökohtana oli selvittää, mitä nuoret taiteilijat ajattelevat...
Hämeenlinnan pääkirkon Raatihuoneenkadun puoleisella sivustalla on muistokivi Suomen sisällissodassa henkensä menettäneiden valkoisten muistoksi. Kysymys muistomerkin pystyttämisestä oli ollut esillä jo vuodesta 1923, mutta muistomerkin hankinnasta päätettiin lopullisesti vasta vuonna 1928. Aluksi suunniteltiin muistotaulua kaupungin hautausmaalle, mutta ajatus hylättiin paikan syrjäisyyden...
1900-luvun alun venäläinen avantgarde loi uusia ilmaisukeinoja tulevalle taidekulttuurille ja uuden tavan tarkastella taiteen tekemistä. Avantgardistit mm. palasivat vanhoihin perusmuotoihin ja nostivat esiin pintojen abstraktin kauneuden. Ympyrä - viiva - piste -näyttely esittelee varhaista venäläistä avantgardea yksityiskokoelmista. Samalla se taustoittaa Leonhard Lapinin näyttelyä. TIEDOTE...
Hämeenlinnan teknillisen koulun uusi rakennus valmistui Myllymäen laelle vuonna 1970. Kaupunginhallitus nimesi toimikunnan valmistelemaan koulun taiteellista somistamista. Toimikunta ehdotti, että taideteos toteutettaisiin koulun ulkopuolelle ja että veistoksen tekijäksi hyväksyttäisiin kuvanveistäjä Raimo Heino. Raimo Heinon Konerytmi paljastettiin Hämeenlinnan teknillisen koulun, nykyisin...
13.10.2010 - 17.4.2011Viipurin Taiteenystävien 120-vuotisjuhlanäyttely tuo yhteen Hämeenlinnan Taidemuseoon ja Etelä-Karjalan taidemuseoon talletetun kokoelman helmet.
Näyttely esittelee kokoelman helmet, joihin kuuluu monia kansallisesti merkittäviä teoksia ja taiteentekijöitä: Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Victor Westerholm, Hjalmar Munsterhjelm jne. Mukana on myös kokoelmaan sotien...
Aikaportti on toista sataa vuotta vanhasta hirrestä tehty ympäristöteos. Se syntyi kahden taiteilijan yhteistyönä. Eero Pöyhtäri teki veistämällä portin rungon ja Liisa Vartiainen kaiversi portin symbolit. Aikaportti liittyy Hämeenlinnan Taiteilijaseuran ry:n järjestämään Tällä paikalla… -nimiseen ympäristötaidenäyttelyyn Hämeenlinnan kaupungin alueella 21.6. - 31.8.2001."Aikaportin kuten yleensä...
Howard Smithin veistos Trio paljastettiin Jukolan liikekeskuksen torilla 3.10.1992. Teos muodostuu kolmesta monivärisestä ja pystysuuntaisesta teräslieriöstä. Sen väritys on tehty polttoemalina. Kokonaisuus on alun perin suunniteltu suihkulähteeksi. Suihkulähteen tekniikka kuitenkin odottaa myöhempää toteutumista. Idea veistoksesta syntyi 1980-luvun lopulla, kun Howard Smithin näyttelyä...
Islantilaisen naistaiteilijan Rúrín ympäristötaideteos Time Concrete on Vanajaveden rannalla lähellä hotelli Vaakunaa. Teos koostuu kuudesta betoniin valetusta osasta, jotka tuovat mieleen raunioituneen rakennuksen ja sortuneet pylväät. Partek Oy on valanut veistoksen erikoissekoitteisesta betonista. Teos oli osa Helsingin juhlaviikkojen 1986 Concrete-betonitaidetapahtumaa ja se oli sijoitettu...
Höyhensaaren synnytyssairaalan arkea vuonna 1962. Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
ti-to 11-18pe-su 11-17ma suljettu> Varmista aukiolo tästäaikuiset 6 €eläkeläiset, opiskelijat 4 €ryhmät (yli 10 hlö) 4 € alle 18-v. ilm.> Kaikki pääsymaksutYleisöopastukset ke klo 14 Taneli Eskolan näyttely ja Vexi Salmen lahjoituskokoelmaLa 11.9. klo 11.30Taneli Eskola esittelee Lumen maisema -näyttelynsä Vexi Salmelta ja Katri Wanner-Salmelta mittava taidekokoelmalahjoitus Hämeenlinnan...
Linnan kasarmilla alettiin kesällä 2005 peruskorjata vuonna 1913 rakennettua punatiilistä arvotaloa, jonka omistaa Kruunuasunnot Oy. Siihen tehtiin vuokrattavia huoneistoja. Perusparannetun talon harjannostajaisia vietettiin 12.1.2006 ja niiden yhteydessä paljastettiin kuvanveistäjä Jorma Parkkarin suunnittelema muistolaatta talon päätyyn. Samalla talo nimettiin Upseerirannaksi. Rakennus on...
Aija Forsell-Wennervirta (1897 - 1969) ja Ludvig Wennervirta (1882 - 1959) Saarijärvellä kesällä 1955. Hämeenlinnan Taidemuseo otti vuonna 1970 lahjoituksena vastaan taidehistorian dosentti FT Ludvig Wennervirran ja hänen vaimonsa, hammaslääkäri Aija Forsell-Wennervirran taidekokoelman. Ajatus lahjoituksesta oli ollut esillä jo pian Hämeenlinnan Taidemuseon avaamisen (1952) jälkeen, jolloin...
Kuvanveistäjä Kari Juva suunnitteli Rakentajat-monumentin alun perin Suomen Rakennusurakoitsijaliiton kutsukilpailuun, jonka tulos julkistettiin huhtikuussa 1972. Voittaja oli silloin Kain Tapper ja toisen palkinnon kilpailussa sai Kari Juva. Kummila Oy lunasti myöhemmin Juvan ehdotuksen ja valoi sen betoniin. Kummila luovutti veistoksen 50-vuotisjuhlansa kunniaksi kotikaupungilleen...
Taidemuseon vaiheita
Hämeenlinnan Taidemuseo vihittiin juhlallisesti käyttöön toukokuun 24. päivänä vuonna 1952. Lehdistö uutisoi kulttuuritapahtumaa seuraavasti: "Maamme nykyaikaisin taidemuseo on avattu". Taidemuseon kokoelmien perustan loivat Viipurin taidemuseosta vuonna 1939 sodan tieltä evakuoidut teokset. Kokoelmiin kuuluu lisäksi useita huomattavia testamenttilahjoituksia, kuten...
Taidemuseon lipunmyynneissä on myytävänä taidekirjoja ja -julisteita, taidepostikortteja sekä erikoisnäyttelyihin liittyviä tuotteita. Painotuotteita voi myös tilata Leena Niemeltä (03-621 2881 / leena. niemi(at)hameenlinna. fi). Postitse lähetettäviin tilauksiin lisäämme posti- ja käsittelykulut.
Seppo Salminenjohannes s - still life44 sivua, väri- ja mustavalkokuvitus Koko: 16x25...
Larin-Kyöstin Seuran aloitteesta 1950-luvun lopulla heräsi ajatus pystyttää Larin-Kyöstille patsas runoilijan syntymä- ja kotikaupunkiin Hämeenlinnaan. Veistoksen tekijäksi pyydettiin Larin-Kyöstin läheinen ystävä kuvanveistäjä Mikko Hovi. Hovi tutustui Toripuistossa veistokselle aiottuun paikkaan ja piti sitä sopivana. Veistoksen valoi pronssiin taidevalaja Väinö Kärkkäinen Järvenpäässä....
Hämeenlinnan sotilaskoti aloitti toimintansa Raittiustalossa 17.11.1918 osoitteessa Raatihuoneenkatu 1. Samalla paikalla paljastettiin 17.11.2008 Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys Ry:n 90-vuotisen toiminnan kunniaksi muistolaatta. Sen on suunnitellut graafikko Antti Kuusisto. Nykyisin Hämeenlinnan oikeustalona toimivan rakennuksen seinään kiinnitetyn muistolaatan paljastustilaisuuden aloitti...
Hämeenlinnan Taidemuseon ja Hämeenlinnan Taiteilijaseuran yhteistyöllä on pitkät perinteet. Seudun taiteilijat ovat esitelleet tuoreinta tuotantoaan Hämeenlinnan Taidemuseossa aivan museon alkutaipaleelta, 1950-luvulta lähtien. Tänä vuonna on vuorossa jo 61. vuosinäyttely. Hämeenlinnan Taidemuseon rooliin Kanta-Hämeen aluetaidemuseona kuuluu edistää toiminta-alueen taiteen tuntemusta.
Viime...
Viipurintie 2, 13200 Hämeenlinna - (03) 621 3017, (03) 621 2669 (lipunmyynti), (03) 621 2202 (toimisto)
Ensimmäisen maailmansodan (1914-18) aikana Saksaan lähti koulutettavaksi 200 suomalaista vapaaehtoista miestä. He valmistautuivat Suomen vapauttamiseen Venäjän vallasta. Tämä ryhmä kasvoi noin 2000:een mieheen ja heistä muodostettiin 17.3.1916 Jääkäripataljoona. Pataljoonan nimi muutettiin vuonna 1918 Jääkäripatteristoksi. Suomeen palattuaan patteristo sijoitettiin vuonna 1918 Poltinahon...
Ester Helenius: Rurik Lindqvistin muotokuva, 1949öljymaalaus kankaalle, 65 x 50 cmHämeenlinnan Taidemuseo / Ester Heleniuksen testamenttikokoelmaRurik Lindqvist oli Hämeenlinnan Taidemuseon perustamisvaiheissa tärkeä taustavaikuttaja 1940-50 -lukujen vaihteessa. Rurik Lindqvist vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa Hämeenlinnassa ja kävi Hämeenlinnan normaalilyseota. 1890-luvulla hän toimi jonkin...
Hämeenlinnan Taidemuseon ja Hämeenlinnan Taiteilijaseuran yhteistyöllä on pitkät perinteet. Seudun taiteilijat ovat esitelleet tuoreinta tuotantoaan Hämeenlinnan Taidemuseossa aivan museon alkutaipaleelta, 1950-luvulta lähtien. Tänä vuonna on vuorossa jo 61. vuosinäyttely. Hämeenlinnan Taidemuseon rooliin Kanta-Hämeen aluetaidemuseona kuuluu edistää toiminta-alueen taiteen tuntemusta.
Viime...
3.10.2009 - 10.1.2010
The grand old man of Estonian art
Leonhard Lapin (born 1947) is a versatile Estonian artist who has been active in fine art, art theory and architecture as well as in literature. According to a colleague he is a thorough examiner of a spiritualised outlook on life, as well as ironist with an absurd sense of humour. The Signs and Void exhibition features his major works –...
Yleisöopastukset ja muut tapahtumat kuuluvat lipun hintaan, ellei maksullisuudesta erikseen mainita. Niihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tervetuloa! Yleisöopastukset
Näyttelyssä Leonhard Lapin - merkit ja tyhjyys yleisöopastukset sunnuntaina 18.10., 15.11., 13.12. ja 10.1. klo 14.
Tapahtumat
Haluatko tietää, mitä pihapiirimme pitkässä hirsirakennuksessa on? Entä millainen...
Kun punakaartilaiset julistivat Helsingissä 26.1.1918 vallankumouksen alkaneeksi, Hämeenlinnassa oli vielä rauhallista. Muutamaa päivää myöhemmin kaupunkiin saapui Turusta punakaartilaisia vallankumousta toimeenpanemaan. Valittiin vallankumouskomitea, kuten muissakin vallankumoukseen liittyneissä kaupungeissa.
Varsinkin sodan loppupuolella, huhtikuussa, punaiset harjoittivat kiivasta terroria...
Even though a mirror is a most ordinary object these days, it still is magical, mystical, and creative by nature. The mystery of mirror keeps puzzling us, and as a subject it is still live in art. Reflections – Mirror Motives in Art showcases the mirror motives of earlier art as well as contemporary works of art exploiting reflections or the idea of reflecting. The shimmer of light and water has...
Suomalainen näyttelijälegenda Tauno Palo (1908-1982) sai synnyinkaupunkiinsa Hämeenlinnaan muistolaatan 100-vuotissyntymäpäivänään. Palon synnyinkodin sijainnista kertova laatta paljastettiin Myllymäessä 25.10.2008 hänen mukaansa nimetyllä Tauno Palon raitilla. Vuoden 2007 lopulla maakuntaneuvos Aarne Kauranen teki yhdessä Risto ja Timo Lemin kanssa kansalaisaloitteen, jonka pohjalta kaupunkiin...
Näytä suurempi kartta
GoogleMaps Street View> NÄKYMÄ LÄNTEEN> NÄKYMÄ ITÄÄN
Hämeenlinna oli Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten toinen isäntäkaupunki. Olympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun osuus käytiin Ahvenistolla. Kaupungin urheilulautakunta hankki tapahtuman kunniaksi vuonna 1962 muistolaatan. Niin paikalliset kuin matkailijatkin olivat "usein ihmetelleet, ettei tästä huomattavasta ja harvinaisesta tilaisuudesta ole säilytetty minkäänlaista merkintää...
4.6. - 12.9.2010Lumen maisema - Taneli Eskola talven kuvaajana 1971-2010Lisää näyttelystä >
8.6. - 12.9.20101.10.2010 - 6.2.2011Horisontissa uusian hankintoja - Vexi Salmen kokoelmaLisää näyttelystä >
23.6.2010 - 10.4.2011Ars Fennica -taiteilijoitaArs Fennica -palkittujen ja -ehdokkaiden teoksia Niemistö-kokoelmassaLisää näyttelystä >
4.6. - 12.9.20101.10.2010 -...
Sijainti: Ahvenistonjärvelle johtavan tien vasemmalla puolella. Tien reunasta lähteviä portaita kulkemalla pääsee kahden muistokiven luo.
Vasikanjuottaja on Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen julkinen veistos. Teos tilattiin kuvanveistäjä Aukusti Veurolta vuonna 1946 Hämeenlinna-Seuran taidejaoston näyttelyssä olleen Veuron kipsiluonnoksen mukaan. Veistos valettiin pronssiin Taidevalimo Aaronissa Helsingissä. Veistoksen paljastustilaisuus pidettiin 29.11.1954 taidemuseon edustalla. Vasikanjuottajat-veistos on saanut aiheensa...
Vexi Salmen viimeisin hankinta on ruotsalaisen Ernst Billgrenin maalaus Toinen toipilas, 2010. Taiteilija on siinä maalannut oman versionsa Helene Schjerfbeckin tunnetusta teoksesta. Billgren on käsitellyt Haitin maanjäristyksen vaikutuksia ja kysyy katsojilta, missä menevät myötätunnon rajat, kuinka pitkälle ulottuu tämän ajan ihmisen myötätunto. Teos on esillä Hämeenlinnan Taidemuseon Vexi...
Lotta Hämeen Suojan keittiössä huhtikuussa 1931. Kuva: Enok RytkönenHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Jari Männistö perehtyi huolellisesti sotalapsi-ilmiöön ennen reliefin suunnitteluun ryhtymistä. Hän kävi Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseossa tarkistamassa junien tyyppejä ja vaunumalleja sekä tutkaili sotalapsiin liittyvää kirjallisuutta. Reliefiin haluttiin tyttö, poika ja juna sekä sotalasten kaulassa olleet tunnistelaput. Muistoreliefin tekstin kirjasinlajiksi taiteilija valitsi saman, jota...
Ihmisen osa on Anssi Taulun kolmen veistoksen kokonaisuus. Taiteilija on käsitellyt teoksissaan ihmisen elämänkaarta, läheisyyttä ja yhdessäoloa. Teokset Silta, Sisaruus ja Oma kuva sopivat pienoisnäyttelyksi hoitolaitosten yhteisiin tiloihin. Pienimmät teokset voi keveytensä ja materiaalinsa puolesta ottaa myös käteen tai vuoteelle tarkasteltavaksi.
6.3.-16.5.2010
Näyttely esittelee viimeisimmän kattauksen kantahämäläisestä taiteesta. Tämän vuoden näyttelyn kuratoi FT Tuula Karjalainen, Kiasman ja Helsingin taidemuseon entinen johtaja.
Näyttelyn taiteilijat ovat: Anne-Elina Alho, Anna-Maija Bergman, Pirjo Heino, Heli Huotala, Leena Hurtig, Mari Isotalo, Mirka Johansson, Raija Jokipii, Pirjo Koskinen-Vento, Marjaana Koskivuori, Pekka...
Taidehistorioitsija, näyttelyn kuraattori Tuula Karjalainen kertoo Hämeenlinnan Taiteilijaseuran 62. vuosinäyttelystä su 28.3. klo 14. Esittelyssään Karjalainen valottaa muun muassa näyttelyn kuraattorina tekemiään valintoja ja kertoo mukana olevista teoksista. Tuula Karjalaisen kuratoimassa Hämeenlinnan Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä on 55 teosta 26 taiteilijalta. Näyttelyyn saivat tarjota...
Peilikuvat, peilautuminen ja heijastukset ovat kiehtoneet taiteilijoita kautta aikojen. Kesänäyttelyssä on esillä vanhemman taiteen peiliaiheita sekä nykytaiteen teoksia, joissa kuvataan ja käytetään peiliaiheita ja peilejä. Heijastus- ja peilausteema kohdataan näyttelyssä monin tavoin: tutustutaan peilin merkityksiin ja sen kulttuurihistoriaan sekä peilaudutaan itse. Gunnar Berndtsonin tunnetuin...
Martti (Zacharias) Sakari Elomaa (1900 Somero - 1964 Helsinki)apulaisylilääkäriTohtori M. S. Elomaa oli taiteenkerääjä, joka seurasi ja keräsi lähinnä oman aikansa taiteilijoiden tuotantoa. Hän testamenttasi taidekokoelmansa Hämeenlinnan Taidemuseolle. Vuonna 1964 vastaanotetussa kokoelmassa on yhteensä 57 teosta, öljy-, vesiväri- ja pastellimaalauksia sekä piirustuksia. Oulun yliopisto sai...
Armas Launis (1884–1959) muistetaan ennen kaikkea suomenkielisen oopperan uranuurtajana sekä kansanmusiikin kerääjänä ja tutkijana. Hän syntyi ja vietti lapsuutensa Hämeenlinnassa. Launis opiskeli vuodesta 1901 alkaen Jean Sibeliuksen johdolla sävellystä Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa. Vuonna 1907 hän jatkoi opintojaan Saksassa. Launis sävelsi ja kirjoitti yhteensä seitsemän...
Paikallisen kirkkoherran poika Fredrik Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa 1.4.1807. "Tosin Hollolan kirkkoherrakunta vei jo v. 1811 Hämeenlinnalta lahjakkaan ja tarmokkaan kirkkoherran ja 4-vuotias Fredrik sai samalla siirtää leikkihevosensa Vanajaveden rantapenkereltä Hollolan pappilan pihamaalle", lausui muistolaatan paljastustilaisuudessa lyseon rehtori Antti Valve vuonna 1948. Fredrik...
Laila Karttunen (1895 Suonenjoki - 1981 Hämeenlinna)tekstiilitaiteilija, opettaja, tekstiiliperinteen tutkija ja taidemaalari
Laila Karttunen työpöytänsä ääressäHämeenlinnassa vuonna 1954. Hämeenlinnan Taidemuseo vastaanotti tekstiilitaiteilija Laila Karttusen testamenttikokoelman vuonna 1981. Kokoelma on poikkeuksellisen mittava. Siihen kuuluu kaikkiaan noin 2500 päänumeroa...
Museum DirectorTaina LammassaariAdministration, personnel, collections, exhibitions
tel. +358 3621 2668
CuratorMaria LaineExhibitions, information
tel. +358 3621 2667
CuratorPäivi ViherluotoCollections, art education, regional museum duties, loans, archive
tel. +358 3621 2665
SecretarySatu Jokinen
tel. +358 3621 2202
Exhibition TechnicianLeena NiemiTransportation, exhibition...
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäistä kirkkoa alettiin rakentaa 1660-luvun alkuvuosina. Kaupunki sijaitsi tuolloin vielä nykyisen linnankasarmin tienoilla. Vuoteen 1659 saakka kaupunkilaiset olivat käyneet linnan kirkossa, mutta linna kirkkosaleineen tuhoutui pahoin tulipalossa 1659. Kirkko, joka valmistui 1666, oli pieni puusta tehty ristikirkko. Sen vieressä oli hirsiaidalla ympäröity hautausmaa....
Rantapuistossa oleva veistos on kuvanveistäjä Into Saxelinille luonteenomainen. Se on pienikokoinen ja nuoruutta, kauneutta, viattomuutta ja haaveilua kuvaava nuoren tytön hahmo. Mukana on aavistus heräävää itsetietoisuutta. Veistoksen keskeinen vaikutelma on liike ja voimakas kierteinen asento. Keväällä 1954 Into Saxelinin perikunta tarjosi Hämeenlinnan kaupungille veistosta ostettavaksi....
Keisari Aleksanteri II saapui heinäkuussa 1863 tarkastusmatkalle Parolan varuskuntaan. Matkan yhteydessä hän otti maaherran virkatalossa Hämeenlinnassa vastaan senaattori J. V. Snellmanin, joka oli vedonnut keisariin suomen kielen aseman vahvistamiseksi. Tilaisuudessa ministerivaltiosihteeri Armfelt esitteli kielireskriptin eli käskykirjeen, jonka keisari sitten allekirjoitti. Kielireskriptissä...
Eemil Nestor Setälä (1864-1935) aloitti Hämeenlinnan lyseon oppilaana vuonna 1874. Sillä toveripiirillä, johon Setälä kuului, oli ensi luokilta lähtien "tieteellisiä" harrastuksia: pidettiin kaverusten kesken mm. esitelmiä ja kokeita eri aineissa ja jopa käännettiin kirjallisuutta. Ennen kuin valmistui ylioppilaaksi, E. N. Setälä ehti kirjoittaa kaksi kirjaa suomen kieliopista suomeksi. Hänestä...
Ympäristöteos Paikka toteutettiin Hattelmalan päiväkodin uudisrakennuksen rakennustöiden kuluessa. Teos rakentuu ruohoisesta maakummusta, joka on noin 18 m halkaisijaltaan ja noin 4 metriä korkea. Kummun laella on neljä pronssista linnunmunan muotoista ´kiveä´. Ne kuvaavat neljän eri ilmansuunnan kansojen tarinoita. Lasten tekemien reliefien koristamat ´kivet´ valettiin pronssiin. ´Kiviä´ voi...
Valokuvan ominaisuudet ja tehtävät puhuttavat taiteessa jatkuvasti. Valokuva ei asetu yhteen lokeroon, vaan sillä on erilaisia käyttötarkoituksia yhteiskunnassa. On mediakuvia, taidekuvia, luontokuvia, mainonnan kuvia ja perhealbumeita, joita kaikkia katsotaan eri lailla. Usein valokuvaan liittyy tavalla tai toisella aika ja ajan kuluminen. Kuvataan "ratkaisevia hetkiä". Nykytaiteessa valokuva...
Taidemuseo tempaisee kevään kunniaksi ja viettää euron päivää pe 7.5. klo 11-17. Päivän ajan museon näyttelyihin pääse tutustumaan 1 €:lla. Vielä tämän viikon ajan taidemuseossa on nähtävillä Kuvataideakatemiasta valmistuneiden nuorten taiteilijoiden Kuva kiertää -näyttely. Esillä on myös Hämeenlinnan Taiteilijaseuran vuosinäyttely, Niemistöjen kokoelmaa esittelevä Kaipaus ja harmonia sekä...
TAITEILIJA- JA TEOSKIRJALLISUUTTAFinne, Gunnar IlvesPuokka, Jaakko (toim.). Gunnar Finne, kuvanveistäjä. Helsinki 1947. Jansson, Viktor NuoruusAhtola-Moorhouse, Leena. Katsaus suomalaiseen kuvanveistotaiteeseen 1910-80. Porvoo-Helsinki-Juva 1980. Mäkinen, Marjatta (toim.). Viktor Jansson 1886-1958. Tampere: Tampereen Taidemuseo, 1988. Jauhiainen, Oskari Nahkurien ammattikunnan muistomerkki...
Esther Emmy Maria Helenius (1875 Lapinjärvi - 1955 Helsinki)taidemaalari
Taidemaalari Ester Helenius lahjoitti teoksiaan jo vuonna 1952 Hämeenlinnan Taidemuseon avajaisnäyttelyyn. Esillä oli 19 maalausta ja grafiikkaa. Taiteilijan testamenttilahjoitus saatiin vuonna 1955. Se sisälsi hänen koko taiteellisen jäämistönsä, yli 30 maalausta ja pitkälti yli 100 piirustusta ja grafiikan teosta...
Hämeenlinna Art Museum operates in two buildings in the centre of Hämeenlinna City, at the Verkatehdas Arts and Congress Center. The Museum opened its doors to the public on May 24, 1952. It is under the administration of the city of Hämeenlinna. Since 1983 Hämeenlinna Art Museum has been the Regional Art Museum of Kanta-Häme Province, which means that it has local tasks. It provides art events...
TAIDEKOKOELMAT >
KUVA-ARKISTO >
KIRJASTO >
Pöyhtäri, Eero ja Vartiainen, LiisaAikaportti, 2001 >Eino Leinon puisto, keskusta
Saxelin, Into (1883-1927)Herääminen, 1920-luvun puoliväli >Rantapuisto, Arvi Kariston kadun varrella, keskusta
Veuro, Jaakko (s. 1932)Hämeenlinna ennen ja nyt, 1967 >Ystävyydenpuisto, Arvi Kariston katu 3:n kohdalla, keskusta
Finne, Gunnar (1886-1952)Ilves, 1920-luku >Raatihuoneenkatu 17,...
Lokakuun alussa vuonna 2000 kiinnitettiin Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen porraspylvääseen muistolaatta, jossa kerrotaan rakennuksen historiasta. Aloitteen laatan hankinnasta teki Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta. Rakennus on toiminut ortodoksisena varuskuntakirkkona vuodet 1900-1918. Kirkon suunnitteli insinöörieversti Karaulszikov. Se vihittiin käyttöönsä 22.10.1900 ja...
Suomessa toteutui 1.9.1997 lääniuudistus, jossa läänien määrä väheni kuuteen aikaisemmasta kahdestatoista. Hämeenlinnasta tuli uuden Etelä-Suomen läänin hallinnollinen keskus. Etelä-Suomen lääni muodostettiin liittämällä yhteen Uudenmaan ja Kymen läänit, Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat sekä aikaisemmasta Mikkelin läänistä Heinola, Sysmä ja Hartola. Uudistuksen tavoitteena oli julkishallinnon...
Esther Emmy Maria Helenius (1875 Lapinjärvi - 1955 Helsinki)taidemaalari
Taidemaalari Ester Helenius lahjoitti teoksiaan jo vuonna 1952 Hämeenlinnan Taidemuseon avajaisnäyttelyyn. Esillä oli 19 maalausta ja grafiikkaa. Taiteilijan testamenttilahjoitus saatiin vuonna 1955. Se sisälsi hänen koko taiteellisen jäämistönsä, yli 30 maalausta ja pitkälti yli 100 piirustusta ja grafiikan teosta...
Työn muistomerkki on kunnianosoitus niille raivaajasukupolville, jotka kunnostivat maan viljaviksi pelloiksi. Graniittipaaden ylemmässä osassa on kylvävän maamiehen hahmo reliefinä ja alaosaan on kaiverrettu Eino Leinon runo. Veistosta on kutsuttu myös ´Maataloustyön muistomerkiksi´. Tohtori Vilho Visa herätti ajatuksen muistomerkin pystyttämisestä. Vuonna 1935 Maataloustuottajain kokouksessa...
"Koodi A vai N" avaa Leonhard Lapinin merkit
Ymmärsitkö? Tule katsomaan, kuulemaan ja kokemaan, kun näyttelijät Henna-Maija Alitalo (= koodi N) ja Helena Ryti (= koodi A) tulkitsevat taideteoksia Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelyssä Leonhard Lapin - merkit ja tyhjyys. 62-vuotias Lapin on Viron tunnetuimpia taiteilijoita. Hänen tuotannossaan näkyy kriittinen suhtautuminen niin neuvostoaikaan kuin...
Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelmassa on tällä hetkellä n. 450 teosta. Kokoelma karttuu jo toisessa sukupolvessa ja nykyään teoksia hankkivat Leena ja Kari Niemistö. Leena Niemistö toimii myös puheenjohtajana Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiö ARS FENNICAssa. Se jakaa vuosittain 34 000 euron suuruisen palkinnon yhdelle kuvataiteilijalle tunnustuksena korkealaatuisesta ja...
3.10.2008 - 10.1.2010
Leonhard Lapinin (s. 1947) alaa ovat niin kuvataide, arkkitehtuuri kuin kirjallisuuskin. Hänen taiteellaan on ollut uraauurtava merkitys kokonaiselle virolaisen taiteen sukupolvelle. Lapin on Viron kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita. Näyttely esittelee Lapinin keskeistä tuotantoa 1960-luvulta nykypäivään. Hänen aiheitaan ovat mm. luonnon, koneen ja ihmisen välinen...
Olympiatuli saapuu Hämeenlinnaan. Vastaanottamassa pormestari Arvi Kivikari. Kuva: Alpo TenhovuoriHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Ilves seisoo neljä metriä korkean graniittipylvään päällä Hämeenlinnan torin reunalla raatihuoneen ja entisen Suomalaisen Säästöpankin toimitalon välissä. Pylvään yläosassa on männynlatvaksi tyylitelty kapiteeliosa. Veistos pilareineen on arkkitehti Oiva Kallion piirtämän pankkirakennuksen tärkeä elementti ja liittyy pankin pääsisäänkäynnin portaalin kymmeneen reliefiin. Ilves-veistoksen kustansi...
Vuosina 1867-1868 Suomessa tapahtui väestökatastrofi, joka johtui poikkeuksellisen kylmästä säästä. Sadot olivat olleet huonoja jo vuosikymmenen alkupuolella. Kesä 1866 oli erittäin sateinen ja syysviljan kylvö epäonnistui monin paikoin. Talvesta 1867 tuli vaikea ja pitkä. Toukokuussa ei päästy toukotöihin, sillä Etelä-Suomessakin oli vielä hanki maassa. Karja ei päässyt laitumelle ja siltä...
Kirjailija ja kulttuurikriitikko Matti Kurjensaari (1907-1988), vuoteen 1939 Salonen, syntyi ja kasvoi Hämeenlinnassa. Ylioppilaaksi hän pääsi Hämeenlinnan lyseosta. Hänen 1930-luvun lopulla ilmestyneet esikoisteoksensa antoivat jo viitteitä siitä, mitä tuleman pitää: esseetyylistä yhteiskuntakritiikkiä. Hänen toimiessaan yleisradion teatteriosaston päällikkönä suomalaiset kulttuurihenkilöt...
Vexi Salmen kokoelmaa on ollut talletettuna Hämeenlinnan Taidemuseoon vuodesta 2006 alkaen. Nyt kokoelman omistajat Vexi Salmi ja Katri Wanner-Salmi ovat tehneet mittavan taidelahjoituksen Hämeenlinnan Taidemuseolle. Lahjoitus sisältää koko laajan taidekokoelman, taidekirjaston sekä etikettikokoelman. Kokoelma tulee osaksi Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmia Vexi Salmen kokoelman nimellä. Vexi...
Toimikunta kertoi ehdotuksessaan tavoitteistaan seuraavaa: "Sivistysmaissa on yleisesti pidetty kunnianasiana vaalia niitä muistoja, jotka paikkakunnan elämään ja vaiheisiin liittyvät, olivatpa ne sitten henkilöihin tai tapauksiin koskevia muistoja. Meidänkin maassamme ovat useat kaupungit kiinnittäneet tähän seikkaan suurta huomiota yksistään jo matkailuliikenteenkin takia. Kaupungeilla on tässä...
Aloite Jean Sibeliuksen patsaan saamiseksi Hämeenlinnaan tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1936. Sibelius kuitenkin itse suhtautui hankkeeseen vastahakoisesti. Sibeliuksen kuoleman jälkeen vuonna 1957 Hämeenlinnan kaupunginhallitus nimesi patsastoimikunnan. Monumentin sijoituspaikasta syntyi aluksi erimielisyyttä, mutta vuonna 1961 kaupunginvaltuusto päätti, että patsas sijoitetaan...
8.6. – 12.9.20101.10.2010 – 6.2.2011Horisontissa uusia hankintoja -pienoisnäyttely esittelee Vexi Salmen tuoreimmat hankinnat muutamilla varhaisemmilla taidehankinnoilla maustettuna. Näyttelyllä juhlistetaan Vexi Salmen ja Katri Wanner-Salmen Hämeenlinnan Taidemuseolle tekemää mittavaa noin 500 teosta käsittävää taidelahjoitusta. Taiteen horisontissa näkyy nyt Ernst Billgrenin, Charlotte...
Hämeenlinnan rautatieasemalla paljastettiin 24.4.2005 Jari Männistön suunnittelema muistoreliefi sotalapsille. Reliefin on hankkinut Hämeen sotalapset ry, joka perustettiin lokakuussa 2004. Yhteistoiminnan entisten sotalasten kesken Hämeenlinnan seudulla käynnisti Anneli Eskola, sotalapsi itsekin. Hämeen läänistä lähti sotien aikaan Ruotsiin n. 4000 lasta, koko Suomesta yhteensä 70 000. Aloite...
Harry Kivijärjen tekemä Uno Cygnaeuksen muistomerkki koostuu punaiseen graniittiin veistetystä kivipaadesta ja pronssisesta jalustasta. Jalustassa on kirjoitus: "Suomen kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen kunniaksi pystytettiin tämä kivi" ja siihen on kiinnitetty pronssinen pyöreä reliefi, jossa on Uno Cygnaeuksen muotokuva. Aloite teoksen hankkimiseksi saatiin arkkitehti Viljo Revelliltä, joka...
Uno Cygnaeus (1810-1888), ´Suomen kansakoulun isä´ syntyi Hämeenlinnassa ja opiskeli Turussa ja Helsingissä. Hän valmistui luonnontieteiden maisteriksi, mutta opiskeli myös teologiaa ja sai pappisvihkimyksen vuonna 1837. Cygnaeus toimi pappina Viipurissa ja Alaskan Sitkan luterilaisessa seurakunnassa. Vuonna 1845 Cygnaeus palasi Pietariin, jossa tutustui kasvatusopillisiin kysymyksiin ja perehtyi...
TAIDEKOKOELMAT >
KUVA-ARKISTO >
KIRJASTO >
Runoilija Larin-Kyöstin syntymäkoti on sijainnut vanhan Tampereentien varrella Kaupunginpuiston puolella. Paikka on jäänyt tietä levennettäessä ja pengerrettäessä tien alle. Tässä Kaupunginpuiston puutarhurin virka-asunnossa syntyi Karl Gustaf Larsson 5.6.1873, joka sukujuuriltaan oli ruotsalainen. Isä toimi puutarhurina ja äiti leskeksi jäätyään ravintoloitsijana. Vanhemmat halusivat...
The core of the museum collection is formed by the works evacuated from the Vyborg art museum in 1939 due to the Second World War. After the war, part of these works was deposited in the Hämeenlinna Art Museum founded in 1952. Over the span of five decades the museum collection has grown from a few hundred up to more than 5000 works due to the numerous donations and purchases. The museum...
Elokuussa vuonna 1955 postitalon urakoitsijat julistivat kuvanveistokilpailun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen ehdotus. Oskari Jauhiainen oli saanut idean veistokseensa Utajärvelle vuonna 1949 tekemänsä Yhteistyön monumentin kilpailuluonnoksen henkilöhahmosta. Muistomerkki paljastettiin 5.7.1958. Veistos esittää voimakasta, nuorehkoa, mutta jo oppivuotensa ja kisällinäytteensä suorittanutta...
1500-luvun puoliväliin saakka Hätilä oli itsenäinen kylä. Tuolloin siitä muodostettiin latokartano, Hämeen linnan taloudenpitoa palvellut maatila. Kyläläiset joutuivat muuttamaan uusille, kruunun luovuttamille asuinpaikoille. Kruunun virkataloksi latokartano muutettiin 1655. Kun ruotujakolaitos seuraavalla vuosikymmenellä tuli voimaan, Hätilästä tuli Hämeen-Uudenmaan ratsurykmentin komentajan...
Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot (1802-1884) keskeytti juuri alkaneet opintonsa Porvoon kymnaasissa vuonna 1820. Hän muutti Hämeenlinnaan ryhtyäkseen kaupungin apteekin harjoittelijaksi. Aluksi uusi oppilas ei tehnyt edullista vaikutusta. Hänen vaatteensa olivat huonot ja hän oli kömpelö. Pian apteekkari kuitenkin huomasi Lönnrotin ahkeruuden ja lahjakkuuden. Työtä riitti, sillä Hämeessä lääkkeitä...
Viipurin taidemuseon intendentti, taidemaalari ja professori Rurik Lindqvist (1870-1950) oli Hämeenlinnan Taidemuseon perustamisvaiheiden tärkeä taustavaikuttaja. Lue lisää >Hämeenlinnan Taidemuseon pitkäaikaisena intendenttinä toimi taidemaalari ja professori Taisto Ahtola (1917-2000). Lue lisää >
The summer exhibition of the Hämeenlinna Art Museum displays landscape photographs by Taneli Eskola. The Landscape of Snow – Taneli Eskola as a winter photographer 1974–2010 exhibition brings together winter photographs taken by Taneli Eskola (b. 1958) in the last three decades. The exhibition is open at the Hämeenlinna Art Museum from 4 June to 12 September 2010."My exhibition evokes the shimmer...
Hämeenlinnalaissyntyinen sanoittaja ja kirjailija Vexi Salmi on puolisonsa Katri Wanner-Salmen kanssa koonnut merkittävän nykytaiteen kokoelman. Hämeenlinnan Taidemuseo järjesti kokoelmasta laajan näyttelyn vuonna 2005. Tämän Intohimona taide -näyttelyn jälkeen keräilijä talletti kokoelmastaan huomattavan määrän teoksia taidemuseoon. Talletuskokoelmassa on tällä hetkellä yli 250 teosta ja...
9.5.2009 - 31.12.2009Maisemia ja tunnelmia - teemoja kokoelmistaLisää näyttelystä>
3.10.2009 - 10.1.2010Leonhard Lapin – merkit ja tyhjyys Lisää näyttelystä>
3.10.2009 - 10.1.2010Ympyrä - viiva - piste. Venäläistä avantgardea yksityiskokoelmista Näyttelyn teosten tekijyyteen kohdistuneiden epäilyjen vuoksi näyttelyä ei nähdä Hämeenlinnan Taidemuseossa.
3.10.2009 -...
Hämeenlinnan kaupungissa ja sen lähialueilla oli talvisodan aikana lukuisia sotilaallisia kohteita. Kaupunkia pommitettiinkin talvisodan aikana kahdeksan kertaa. Tuhoisin oli tammikuun 13. päivänä 1940 tapahtunut ilmahyökkäys, johon osallistui kahdeksan konetta. Ilmahälytys annettiin klo 13.50 ja pommitus alkoi klo 14.08. Hyökkäys kohdistui pääasiassa rautatieaseman ympäristöön ja se vaati 14...
Hämeenlinnalainen taksiautoilija Helge Paunu (29.8.1945–3.11.2007) sai muistolaatan Ahveniston urheilukeskuksen kahvion seinälle toukokuussa 2008 tunnustuksena pitkäaikaisesta työstään Ahveniston suojelemiseksi. Helge Paunu oli Ahveniston Suojeluyhdistys Ry:n pitkäaikainen jäsen ja toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2000–2007. Muistolaatan hankinta oli yhdistyksen hallituksen yksimielinen...
Etelä-Hämeen Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n teettämä sotilaspoikareliefi paljastettiin Linnan kasarmilla 14.11.1998. Sotilaspojat olivat siellä majoitettuina vuosina 1941-1944. Reliefin paljastuspuheen piti kauppaneuvos Aimo Vihervuori. Heraldikko Juhani Heinemaan suunnittelemaan reliefiin on kuvattu havukoro, josta nousee Suomen leijona pitäen kädessään iskuvalmiina olevaa suoraa miekkaa. Aihe...
Helsingin-Hämeenlinnan rautatien asemarakennukset sai suunniteltavakseen Hämeen läänin lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt - taidemaalari Albert Edelfeltin isä. Hänen suunnitelmiensa mukaan toteutettiin Helsingin, Tikkurilan, Turengin, Hyvinkään ja Hämeenlinnan asemat. Näistä Helsingin rautatieasema purettiin uuden tieltä vuonna 1918. Samana vuonna Hämeenlinnan asema paloi. Hyvinkään...
Lukiokatu 4:ssä sijaitseva talo oli pitkään Suomen maanpuolustuksen käytössä. Siinä toimi Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin esikunta vuosina 1921-1944 ja Hämeenlinnan sotilaspiirin esikunta vuosina 1944-1990. Talon seinässä olevan muistolaatan paljastustilaisuus pidettiin kesäkuun alussa 1991 osana puolustusvoimien lippujuhlapäivän tapahtumia. Suojeluskuntien harjoittama vapaaehtoinen aseellinen...
Lahjoitus sisältää koko laajan taidekokoelman, taidekirjaston sekä etikettikokoelman.
Suomen kansakoululaitoksen isäksi usein kutsuttu Uno Cygnaeus syntyi Hämeenlinnassa. Hänen kunniakseen kiinnitetty muistolaatta on eräs kaupungin ensimmäisistä. Laatta oli osa kaupungin kulttuurilautakunnan hanketta, jonka tarkoituksena oli merkitä kaikkien Hämeenlinnassa syntyneiden suurmiesten synnyintalot muistolaatoilla. Eikä muistolaatan paljastustilaisuuden juhlapuhujaa, seminaarinjohtaja...
Hämeenlinna Art Museum is closed 17.5.-3.6.2010Hämeenlinna Art Museum (4.6.2010-)Tue-Thu 11-18Fri-Sun 11-17Mondays closed
Special opening hours 2010Fri 1.1. closedWed 6.1. closedThu 1.4. 11–16Fri 2.4. closedSat 3.4. closedSun 4.4. closedMon 5.4. 11–17Fri 30.4. 11–16Sat 1.5. closedWed 12.5. 11–16Thu 13.5. closedMon 17.5. - Thu 3.6. closedThu 24.6. 11–16Fri 25.6. closedSat 26.6. closedSun 27.6....
11.6. - 6.9.2009Heijastuksia - taiteen peiliaiheitaLisää näyttelystä>
9.5.2009 alkaenMaisemia ja tunnelmia - teemoja kokoelmistaLisää näyttelystä>
19.4.2008 - 6.9.2009 Keräilijän sydämellä - teoksia Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelmasta ja Vexi Salmen kokoelmastaLisää näyttelystä>
3.10.2009 - 10.1.2010Leonhard Lapin – merkit ja tyhjyys Lisää...
Eversti Hugo Standertskjöld (1844-1931) osti vuonna 1883 Karlbergin kartanon Hämeenlinnan maalaiskunnan Luhtialan kylästä Vanajaveden rannalta. Myöhemmin hän laajensi tilaansa. Eversti Standertskjöld rakennutti kartanon ympäristöön ja Aulangonvuorelle yli 70 hehtaaria laajan Aulangon puistoalueen. Viimeisiä rakennustöitä olivat Aulangonvuoren huipulla oleva näkötorni ja sieltä alas Aulangonjärven...
Tervetuloa viettämään virkistäviä hetkiä taiteen parissa! Hämeenlinnan Taidemuseon senioripäivänä eläkeläisiltä sisäänpääsy on yhden euron. Päivän ohjelmassa on neljä näyttelyä ja kaksi taidevarttia klo 13 ja 15. Pistäydy hetkeksi tai viihdy koko päivä. Museo on avoinna klo 11-18.
Kahden talon täydeltä nähtävää
Taidemuseon Engel-rakennuksessa on tuorein katselmus Hämeenlinnan alueen...
Rautatien rakentamista suunniteltiin Suomessa jo 1840-luvulla, aluksi hevosvetoiseksi. Rautatien hyödyllisyys ja kiskojen suunta herätti paljon keskustelua. Silti oltiin yksimielisiä siitä, että pääkaupungin ja sisämaan välille oli saatava paremmat kulkuyhteydet. Rautatiesuunnitelmat lykkääntyivät kuitenkin Krimin sodan (1854-1856) vuoksi. Vasta maaliskuulle 1857 on päivätty keisarillinen...
Taidekasvatus ja museopedagogiikka ovat tärkeä osa museotyötä. Haluamme antaa avaimia ja erilaisia näkökulmia kuvataiteen kohtaamiseen ja tarkasteluun. Taidemuseo on keskustelun, tutkimisen, pohdiskelun, kyseenalaistamisen, oppimisen, elämysten ja kokemusten paikka.
Omaan taiteelliseen työskentelyyn rohkaisemme työpajoissa, joita järjestetään päiväkodeille ja koululaisille. Taidetta...
Hämeenlinnan taidemuseon kokoelmissa on Albert Edelfeltiltä Larin Paraskea esittävä teos vuodelta 1893. Larin Paraskesta (Paraskeva Nikitina 1834-1904), kalevalaisen maailman aidosta tulkista, tuli joksikin aikaa kuuluisuus Helsingissä, jonne hänet Karjalan korpimailta tuotiin esiintymään. Hän oli 1800-luvun loppupuolen etevin itkuvirsien esittäjä ja häneltä kerättiin muistiin myös paljon runoja,...
Helttunen, Anne. Elämä on suuri runo. Eino Leino, runoilija ja vaikuttaja. Porvoo: WS Bookwell 2003.
Häkkinen, Antti et al., Kun halla nälän tuskan toi. Miten suomalaiset kokivat 1860-luvun nälkävuodet. Darmstadt: May+Co 1991.
Höyhensaari ja tohtori Ensio Kurki-Suonio: näyttely Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa 3.-19.4.1997. Moniste, Hämeenlinna 1997.
Kallio, Rakel ja Sivén, Douglas. Albert...
Merkkien selitykset
aika, tunti
aurinko, tietoinen minä
aurinkoristi, tuttu kalliotaiteesta ja pronssikaudelta, käytettiin keskiajalla kirkoissa vihkiristinä
ihminen, yksi vanhimmista riimumerkeistä
ilmansuunnat, jo kalliopiirroksista tuttu, myös kristillinen merkitys
spiraali, kiertoliike keskeltä vastapäivään: 'palata', 'kääntyä', myös 'kotimaa'
kuu,...
VTM Henna Niemistö (1933 - 2004) ja kauppaneuvos, varatuomari Pertti Niemistö (1931 - 1999) toimivat aktiivisesti liike-elämässä. He olivat mukana useiden tärkkelysalan yritysten toiminnassa, muun muassa Hämeen Peruna Oy:n johdossa Hämeenlinnassa. 1970-luvun lopulla Niemistöt ostivat johtavaksi mittalaitteiden valmistajaksi kasvaneen Suunto Oy:n, jonka toimintaa he johtivat 1990-luvun alkuun...
Johan (Jean) Julius Christian Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865 kaupunginlääkäri Christian Sibeliuksen toisena lapsena. Hämeenlinna oli tuolloin pieni noin 3000 asukkaan kaupunki. Kaupunginlääkärin perhe oli tavallinen 1800-luvun kaupunkilaisperhe. He asuivat vuokratussa pienessä talossa, jossa tohtori Sibeliuksella oli myös vastaanotto. Kun tohtori Sibelius menehtyi lavantautiin vuonna...
Rauhankatu 3:ssa, Paavonkulmassa, toimi vuosina 1929-1968 synnytyssairaala. Sen perusti Ensio Kurki-Suonio ja toiminta-ajatuksena oli antaa äideille – eikä pelkästään varakkaille äideille – mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä hoitoa. Sairaalassa jopa käytettiin siihen aikaan hyvin harvinaista vierihoitoa. Kurki-Suonio korosti myös aina rintaruokinnan tärkeyttä, sillä hän uskoi sen mm. parantavan...
11.6. - 6.9.2009Heijastuksia - taiteen peiliaiheitaLisää näyttelystä >
18.4.2008 - 6.9.2009Keräilijän sydämellä - teoksia Henna ja Pertti Niemistön nykytaiteen kokoelmasta ja Vexi Salmen kokoelmastaLisää näyttelystä >
11.2. - 17.5.2009Swanljung vierailulla Hämeenlinnassa - pohjoismaista nykytaidetta Lars Swanljungin kokoelmastaLisää näyttelystä>
27.2. - 13.4.2009Hämeenlinnan...
Hämeenlinnan keskustassa ja sen liepeillä on 32 ulkoveistosta, monumenttia, historiallista muistomerkkiä ja ympäristötaiteen teosta. Osa näistä on kaupungin hankkimia, osa yksityisten järjestöjen ja liikelaitosten lahjoituksia. Voit etsiä haluamaasi teosta tekijän sukunimellä tai teoksen nimellä. Tärkeimpiä lähteitä ja kirjallisuutta -sivun avulla voit syventää tietojasi taiteilijoista ja...
Ympäristöteos koostuu rakennuksen 175 pohjapylväästä, joiden yläosaan on kiinnitetty alumiinifoliota. Teos sijaitsee Varikonniemessä alueella, jolla on myöhäisrautakaudelle ulottuva historia. Niemessä on sijainnut tiheästi asuttu kauppapaikka, mahdollisesti keskiaikaisessa Novgorodin kronikassa mainittu Vanain kaupunki. Keskiajalla alue kuului Hätilän kartanoon ja 1800-luvun lopulla niemelle...
Hämeenlinnan rautatieasema n. vuonna 1910. Kuva: Enok RytkönenHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Hätilällä on pitkät perinteet. Keskiajalla se oli yksi suurimmista Hämeen linnan kupeessa olleista itsenäisistä talonpoikaiskylistä. Vuonna 1551 siellä oli 10 taloa. Sittemmin se on toiminut kruunun virkatalona ja suurena vuokratilana. Hätilän vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1539 luetellaan useita erinimisiä rajakiviä, kuten Kärsänkivi ja Karhunkivi. Siksi Hätilän muistomerkki, jonka...
Vapaa tarina on Anne Tammisen kuuden kuvan valokuvasarja. Taiteilija on tutkinut teoksissaan paikkaa, tilaa, valoa ja varjoa. Teoskokonaisuudet on toteutettu kahdessa eri koossa. Pienet teokset ovat käteen otettavia, litteitä ja pehmeitä kuvia. Kahdella teossarjalla voi pelata muistipeliä. Samoista aiheista on tehty myös isommat seinälle ripustettavat teokset.
Aitola, Heikki (s. 1932)Jääkäripatteriston tykkimuistomerkki, 1976 >Suomenkasarmi, Turuntien varrella, Myllymäki
Finne, Gunnar (1886-1952)Ilves, 1920-luku >Raatihuoneenkatu 17, keskusta
Heino, Raimo (1932-1995)Konerytmi, 1971 >Hämeen ammattikorkeakoulu, Puistokaarre 3, Myllymäki
Hovi, Mikko (1879-1962)Larin-Kyösti, 1961-62 >Toripuisto, Raatihuoneenkatu 13:n kohdalla,...
Kirjailija Hilja Haahden (1874-1966) syntymäkodin paikalla olleen talon muistolaatta paljastettiin 22.5.1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla puolisoineen. Puhuessaan tilaisuudessa hän sanoi olevansa hartain sydämin läsnä ja muistavansa lapsuudenkotinsa sisustuksestakin joitain yksityiskohtia, vaikka olikin vasta 4-vuotias muuttaessaan siitä toiselle puolelle kaupunkia. "Tällä paikalla on...
Taidenäyttelyitä ja gallerioita Hämeenlinnassa
Hämeenlinnan Taidemuseo
Galleria ARX
GalleriaKONE
Taidegalleria Ripustus
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Hovinkartano
Hugo Standertskjöld myi vuonna 1926 Karlbergin kartanon ja puiston Hämeenlinnan kaupungille. Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi hotellin puistoineen Suomen Matkailuyhdistykselle, ja muista osista muodostettiin Aulanko-niminen tila. Puistometsäksi muuttunut entinen maisemapuisto siirtyi Metsäntutkimuslaitoksen omistukseen vuonna 1963 ja vuodesta 2001 Metsähallitus on omistanut Aulangon...
Ahveniston Suojeluyhdistys sai Rainer Ansalahden (1931-2000) muistolaatan alkukesästä 2001. Sen lahjoitti edesmenneen ystävänsä muistoksi hautakiviveistäjä Matti Kaila ja laatta sijoitettiin Ahveniston urheilukeskuksen kahvioon. Rainer Ansalahti oli Ahveniston Suojeluyhdistyksen perustajajäseniä ja toimi puheenjohtajanakin. Yhdistys perustettiin 1992 suojelemaan olympialaisten nykyaikaisen...
Kun Jääkäritykistörykmentti suunnitteli muuttoa Linnankasarmille 1970-luvulla, se teki aloitteen pysyvästä muistomerkistä Suomenkasarmin alueelle. Rykmentti oli sijainnut siellä jo vuodesta 1921. Hämeenlinnan kaupunginarkkitehti Heikki Aitola suunnitteli Jääkäripatteriston kolmesta tykistä muistomerkin. Nämä tykit ovat ensimmäisiä, jotka tulivat jääkärien mukana Saksasta Suomeen....
Laila Karttunen (1895 Suonenjoki - 1981 Hämeenlinna)tekstiilitaiteilija, opettaja, tekstiiliperinteen tutkija ja taidemaalari
Laila Karttunen työpöytänsä ääressäHämeenlinnassa vuonna 1954. Hämeenlinnan Taidemuseo vastaanotti tekstiilitaiteilija Laila Karttusen testamenttikokoelman vuonna 1981. Kokoelma on poikkeuksellisen mittava. Siihen kuuluu kaikkiaan noin 2500 päänumeroa...
Albert Edelfelt (1854-1905) vietti Hämeenlinnassa lapsuutensa, vuodet 1855-1866. Hänen isänsä oli Hämeen läänin lääninarkkitehti. Edelfeltin kunniaksi kiinnitettiin nykyisen Piparkakkutalon seinään muistolaatta 20.11.1955. Aloitteen asiassa teki kaupungin kulttuurilautakunta. Pitämässään paljastuspuheessa lausui asianajaja Harald Toivola juhlallisesti, että tälläkin laatalla tahdottiin "korostaa...
Esillä on myös valon ja varjon tunnelmia nykytaiteesta sekä tanssin liikettä ja keveyttä. Alakerrassa voi vaikuttua Suomen taiteen kultakauden aarteista. Mukana on lisäksi erillinen kokonaisuus tuuloslaisen Hjalmar Munsterhjelmin taidetta. TEEMA-näyttely VIEREKKÄIN esittelee Suomen Kulttuurirahaston lahjoituskokoelmaaKokoelmanäyttelyn itsenäisenä osanäyttelynä nähdään TEEMA-näyttely VIEREKKÄIN....
Hämeenlinna oli vuoden 1952 kesäolympialaisten toinen isäntäkaupunki Helsingin ohella. Hämeenlinnassa Kaurialan kentällä järjestettiin puolet olympialaisten maahockeyotteluista. Nykyaikainen 5-ottelu käytiin Ahvenistolla. Olympialaisten maahockeyotteluita pelattiin Kaurialan kentällä 21.7. ja 23.7. Ensimmäisen päivän otteluja Saksa-Suomi ja Itävalta-Italia oli seuraamassa n. 500 katsojaa. Saksa...
Aija Forsell-Wennervirta (1897 - 1969) ja Ludvig Wennervirta (1882 - 1959) Saarijärvellä kesällä 1955. Hämeenlinnan Taidemuseo otti vuonna 1970 lahjoituksena vastaan taidehistorian dosentti FT Ludvig Wennervirran ja hänen vaimonsa, hammaslääkäri Aija Forsell-Wennervirran taidekokoelman. Ajatus lahjoituksesta oli ollut esillä jo pian Hämeenlinnan Taidemuseon avaamisen (1952) jälkeen, jolloin...
Hämeenlinnan suojeluskuntalaisia Suojan edustalla 1.11.1931. Kuva: Enok RytkönenHämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kuva-arkisto
Eversti Hugo Standertskjöld (1844-1931) oli suomalaisperäistä aatelissukua, kotoisin Janakkalan Vanantaan kartanosta. Hänestä tuli menestynyt liikemies. Valtavan omaisuutensa ja teollisuusuransa hän loi Venäjällä Tulan ja Izhevskin kivääritehtaissa, joissa hän toimi johtotehtävissä. Palattuaan Suomeen Standertskjöld sijoitti varojaan mm. ostamalla Kaukaan tehtaat Lappeenrannan liepeiltä ja...
Kutsumme eläkeläiset vierailulle Hämeenlinnan Taidemuseoon erikoisalennuksella torstaina 3.12.2009 klo 11–18. Tuolloin vietämme Senioripäivää ja pääsylipun hinta on eläkeläisille vain 1 €. Päivän aikana ohjelmassa on kaksi Taidevarttia sekä museonäytelmä "Koodi A vai N".
Klo 13 TaidevarttiTarkastelussa Vierekkäin-teemanäyttelyn äiti- ja lapsiaiheet. Amanuenssi Päivi Viherluoto kertoo muun...
Eläkeläiset näyttelyihin ja taidevarteille 1 eurolla.
Arkkitehti ja opettaja Armas Lindgrenin (1874-1929) muistolaatta paljastettiin loppuvuodesta 1975. Laatan hankinnasta teki aloitteen asianajaja Harald Toivola. Lindgren syntyi ja varttui Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli sanomalehti Hämäläisen toimittaja. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta Armas Lindgren lähti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehdiksi. Vuonna 1902 hänestä tuli...
Juho Kusti Paasikivi (1870-1956) vaikutti Suomen politiikan ja talouden keskiössä erilaisissa julkisissa tehtävissä yli 50 vuoden ajan. Hänen uransa huipentui presidenttikauteen 1946-1956. Sitä ennen hän ehti toimia mm. rauhanneuvottelijana, Moskovan-lähettiläänä, pääministerinä ja 20 vuotta suuren Kansallis-Osake-Pankin johtajana. Paasikivi muistetaan erityisesti Suomen sodanjälkeisen...
Idänpään Heikkilän varakkaan tilan isäntä Juhana (1818-1890) oli aikansa valistuneimpia talonpoikia. Hän saavutti menestystä kunnallismiehenä jo nuorella iällä ja oli kansakouluaatteen tarmokas tukija. Paljolti Heikkilän ansioksi on luettava se, että Vanajassa aloitti toimintansa eräs Suomen ensimmäisistä kansakouluista vuonna 1866. Suomen kielen aseman virallistamista hän niin ikään vaati...
Keisari Aleksanteri II saapui kesällä 1863 Parolan varuskuntaan tarkastusmatkalle. Häntä oli Hämeenlinnan rautatieasemalla vastaanottamassa suuri hurraava väkijoukko. Merkittävää tapausta varten kaupunkiin oli rakennettu kaksi kunniaporttia. Keisarilla oli ohjelmassa mm. sotaharjoituksen seuraaminen ja kielireskriptin allekirjoitus. Hän kävi myös ihailemassa kaupunginpuistoa, jonka paviljonki oli...
