Kaupungin halki virtaava Vanajaveden vesistö jakaa Kanta-Hämeenlinnan itäiseen ja läntiseen osaan. Viides kaupunginosa Keinusaari sijaitsee Vanajaveden itäpuolella.

Alueeseen kuuluu lisäksi Varikonniemi, joka on alueellisesti tärkeä asutushistoriallinen jäänne, sekä osa Kansallista kaupunkipuistoa.

Keinusaaressa sijaitsee Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksen päätoimipiste, Vanajaveden sairaala ja useat terveysasemat. Alueella toimivat taidemuseo, rautatieasema, kultturi- ja kongressikeskus Verkatehdas, lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, maakunta-arkisto sekä ikäihmisten asumispalvelukeskus.

Alueen rakennuskanta on kerrostaloaluetta, joka laajenee lähivuosina mm. Keinusaari 2 asemakaavoituksen myötä.

Historia

Hämeenlinnan kaupunki sai Mahlianmäen eli Keinusaaren vuonna 1819 Hätilän ja kaupungin välillä toimeenpannun isonjaon kautta. Se oli suureksi osaksi hyvin kivistä maata, mutta näihin aikoihin sitä oli ainakin jossain määrin viljelty.

Osa Keinusaaren alueesta on kuulunut entiseen Hämeenlinnan maalaiskuntaan, joka lakkautettiin 1948 valtioneuvoston päätöksellä. Samalla päätöksellä siirrettiin osia Vanajan kunnasta Hämeenlinnan kaupunkiin, josta lähtien Keinusaaren alue on kuulunut kokonaisuudessaan Hämeenlinnaan.

Varikonniemellä on aina ollut merkittävä asema. Linnasta johti 1700-luvulla silta Varikonniemeen, joka oli tuolloin peltona ja niittynä. Kun rautatie valmistui 1862, alue sai myös teollisuutta. Ensimmäinen saha perustettiin 1873 ja toiminta jatkui vuoteen 1950. Saha oli aika ajoin Sisä-Suomen suurimpia. Tästä aikakaudesta on jäljellä kaksi 1900-luvun alussa rakennettua tiilirakennusta. Tämän jälkeen alue kuului puolustusvoimille vuoteen 1986. Varikkotoiminta antoi alueelle sen nykyisen nimen.

Keskustasta Keinusaareen johtavan Pitkänsillan suunnitelmat laati insinööri Karl Lindberg vuonna 1899. Suunnitelmat toteutettiin 1909. Silta uusittiin kokonaan vuonna 1963. Sillan kupeessa sijaitseva Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-1844 (C. L. Engel). Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla ja päärakennusta laajennettiin 1929. Viimeisin laajennus toteutettiin vuonna 1962. Hämeenlinnan taidemuseon rapattu tiilirakennus on vanha kruununmakasiini, joka rakennettiin 1838 (C. L. Engel, A. W. Arppe). Taidemuseoksi se muunnettiin vuonna 1952.

Toinen tontilla sijaitseva tiilimakasiini (ns. Lohrmannin rakennus) on rakennettu 1850-luvulla. Makasiinien välissä oleva hirsirakennus on rakennettu vuonna 1827 tarkk´ampujapataljoonan varastorakennukseksi Parolaan ja siirretty Keinusaareen vuonna1932. Hämeenlinnan Verkatehdas Oy perustettiin vuonna 1895. Verkatehdas lopetti toimintansa 1963 ja 1978 kaupunki osti tehdasalueen.

Rautatieliikenne Suomessa alkoi 1862, jolloin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rata avattiin liikenteelle. Vanha asemarakennus tuhoutui kaupungin valtauksen yhteydessä 1918. Arkkitehti Thure Hällströmin suunnittelema uusi rakennus valmistui vuonna 1921. Asemarakennuksen ympäristöön liittyy läheisesti Hämeentien liike-, asuin-, ja teollisuusrakennusten kokonaisuus sekä Mensan tehdaskiinteistö, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta.

 

Viimeksi muokattu: 27.1.2014