Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009-2011

Hattulan Parolannummella sijaitsevan Parolan leijona -monumentin kunnostus oli mittava konsevointihanke vuosina 2010-2011.  Vuonna 1868 valmistunut pronssiveistos oli vuosikymmenten aikana rapautunut huonokuntoiseksi erikoisen metalliseoskoostumuksensa vuoksi.

Hämeenlinnan Taidemuseon koordinoimaa Parolan leijonan -kunnostushanketta rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä puolustusministeriö. Kunnostustyön teki Konservointi Helle: taidekonservaattori Liisa Helle-Włodarczyk.

Valtakunnallisesti merkittävä muistomerkki

Parolan leijona on valtakunnallisesti merkittävä muistomerkki, ja se on sekä historiallisesti että taidehistoriallisesti arvokas.

Kesäkuussa 1863 keisari Aleksanteri II vieraili Hattulan Parolannummella. Keisari ja valtiopäivämies J.V. Snellman tapasivat toisensa ja tämän tapaamisen seurauksena keisari allekirjoitti 1.8.1863 julkaistun asetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli maassamme yhdenvertaiseksi ruotsin kanssa. Teos pystytettiin suomalaisen upseeriston toimesta ja keisari Aleksanteri II:n käynnin muistoksi.

Veistoksen tekijänä on ruotsalainen kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820-1903). Suurikokoinen metalliin valettu veistos on valmistunut vuonna 1868 ja seisoo korkealla ja jykevällä graniittijalustalla, Monumentin korkeus on kaikkineen noin 520 cm.

Historian ja suomen kielen kohtauspaikka

Parolannummi ja leijonapatsas sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (valtioneuvoston periaatepäätös 30.11.2000) ja monumenttia ympäröi kaunis puistomainen saareke. 1800-luvulla tehtyjä monumentteja on maassamme varsin vähän.

Lähettyvillä on toinenkin muistomerkki: Suomen Kulttuurirahasto pystytti 4.8.1963 muistomerkin suomen kielen 100-vuotisjuhlan johdosta. Luonnonkiveen kiinnitetyt pronssireliefit on suunnitellut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Tällä paikalla kohtaavat maamme historia ja valtiollinen kehitys, suomen kieli ja kulttuuri.

Kunnostushankkeen vaiheita

Hälyttävän huonokuntoisen Parolan leijona -monumentin kunnostustyöt tehtiin kesäkaudella 2011. Vaurioiden syyksi osoittautui metalliseoksen koostumus, siinä on runsaasti lyijyä (yli 50 %) sekä tinaa (n. 30 %) ja sinkkiä (n. 20 %). Ulkoveistoksissa tavallisesti käytetty pronssi sen sijaan kestää säiden vaihtelua hyvin.

Teoksen tila oli huolestuttava jo vuosikymmenien ajan. Konservoinnin mahdollisuutta on selvitelty jo mm. 1970-luvun lopulla ja 1990-luvun lopulla. Toimenpiteisiin ei ryhdytty koska rahoitusta ei löytynyt.

Vuonna 2008 aluejohtaja Matti Leppänen Puolustushallinnon rakennuslaitokselta otti asian jälleen esiin ja oli yhteydessä mm. museovirastoon, opetusministeriöön ja lukuisiin muihin tahoihin. Opetusministeriössä järjestettyjen tapaamisten jälkeen Hämeenlinnan Taidemuseo sai tehtäväkseen viedä kunnostushanketta eteenpäin.

Korjaushankkeen rahoitus

Vuonna 2010 Hämeenlinnan Taidemuseo teetti Parolan leijona –monumentin kuntokartoituksen ja kunnostussuunnitelman Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen (2500 €)  turvin. Tekijänä oli Konservointi Helle, taidekonservaattori Liisa Helle-Włodarczyk.

Varsinainen kunnostushanke aloitettiin keväällä 2011. Sitä rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä puolustusministeriö. Kustannukset olivat noin 30 000 €. Aluetaidemuseona toimiva Hämeenlinnan Taidemuseo vastasi kunnostushankkeen toteuttamisesta opetus- ja kulttuuriministeriön antamana erityistehtävänä. Kunnostustyön teki Konservointi Helle: taidekonservaattori Liisa Helle-Włodarczyk.

Työ aloitettiin toukokuussa metallianalyysien tekemisellä. Leijona-veistos puhdistetiin ja irtoamat kiinnitettiin, tehtiin tarvittavat paikkaukset ja retusoinnit. Vanhojen pronssaukerrosten perusteella päädyttiin siihen että leijonan pintakäsiteltiin pronssaamalla. Hyvin perustetun ja ryhdikkäässä kunnossa pysyneen jalustan osalta tehtiin tarvittavat puhdistukset, paikkaukset ja korjattiin graniittipaasien lyijysaumaukset.

Kunnostustyöt valmistuivat vuoden 2011 aikana.

Lisätietoja hankkeesta

Hämeenlinnan Taidemuseo, museonjohtaja Taina Lammassaari, puh. (03) 621 2668, etunimi.sukunimi(at)hameenlinna.fi
Hämeenlinnan Taidemuseo, amanuenssi Päivi Viherluoto, puh. (03) 621 2665, etunimi.sukunimi(at)hameenlinna.fi

Asiasanat: taidemuseo, veistokset
Viimeksi muokattu: 27.1.2014