Keinusaaren kaupunginosa Vanajaveden rannalla

Hämeenlinnan Taidemuseo sijaitsee Vanajaveden rannalla Keinusaaren kaupunginosassa. Vielä vuonna 1830 Keinusaaren mittaus- ja kartoitustöiden yhteydessä alueelle suunniteltiin tonttimaita kaupungin vähävaraisten lunastettavaksi. Näin olisi saatu käsityöläisten erilaiset tulenarat työpajat turvallisesti tiheän keskusta-asutuksen ulkopuolelle.

Uutta veroviljan säilytyspaikkaakin kaivattiin 1800-luvun alussa kipeästi, sillä viljan säilytys ja vastaanotto vankilana toimivassa Hämeen linnassa oli hankalaa. Linnan viljavarastoja tarvittiin lähitulevaisuudessa yhä enemmän vankihuoneiksi.

Kruununmakasiinit Keinusaareen

Kaupungissa vuonna 1831 riehuneen tuhoisan tulipalon jälkeen asemakaavaa uudistettiin. Hämeenlinna sai valtionarkkitehti C. L. Engelin toimesta ruutuasemakaavan. Samaan aikaan Keinusaari määrättiin keisarillisella käskyllä kruununmakasiinien sijoituspaikaksi.

Viljamakasiinit toimivat Keinusaaressa vuoteen 1925 saakka. Tuolloin maaveronkanto päättyi ja viljamakasiinit kävivät tarpeettomaksi. Vuoteen 1949 saakka ne olivat puolustusvoimien käytössä. Nykyään kaikissa kolmessa makasiinirakennuksessa on Hämeenlinnan Taidemuseon toimintoja.

Keinusaaren vanhin makasiini on 1820-luvulta. Se on pitkä hirsirakennus, joka siirrettiin tarkoitusta varten Parolannummen varuskunta-alueelta vuonna 1832. Toinen, ns. Engelin makasiini valmistui Keinusaareen vuonna 1838 ja kolmas, Lohrmannin makasiini vuonna 1852.

Taidemuseon alue muotoutuu

1950-luvun alussa taidemuseon viereen rakennettiin funkistyylinen liikerakennus, joka oli toiminnassa 1980-luvulle saakka. Makasiinirakennusten läheisyydessä sijaitseva Pinellan puuhuvila saatiin taidemuseon toimistokäyttöön vuonna 1984. Taidemuseon pihapiiri ja aluetta reunustava Pinellan puisto saivat nykyisenkaltaisen asunsa 1960-luvun alkupuolella.  

Asiasanat: Taidemuseo
Viimeksi muokattu: 27.1.2014