Viipurin Taiteenystävät perustettiin vuonna 1890. Heti seuraavana vuonna yhdistys käynnisti Viipurin piirustuskoulun toiminnan. Se järjesti myös kuvataidenäyttelyitä ja teki niistä taidehankintoja. Vuonna 1900 perustettiin rahasto oman taidekokoelman kartuttamista varten.

Ajatus ja toive taidemuseosta oli jatkuvasti esillä Viipurin Taiteenystävien piirissä. Yhdistyksen ehdotuksen pohjalta Viipurin kaupunginvaltuusto teki vuonna 1928 päätöksen taidemuseon ja piirustuskoulun yhteisestä uudisrakennuksesta. Arkkitehdiksi valittiin Uno Ullberg (1879-1944). Viipurin taidemuseo avattiin lokakuussa 1930. Museoon siirtyi Viipurin kaupungin taidekokoelman ohella myös Viipurin Taiteenystävien kokoelma. Viipurin taidemuseon toiminta loppui sodan vuoksi syksyllä 1939.

Viipurin Taiteenystävien kokoelma on taidehistoriallisesti merkittävä. Siinä on edustettuna sekä ulkomaisia että kotimaisia kuvataiteen mestareita. Hämeenlinnan Taidemuseoon kokoelmasta saatiin 46 teosta, pääasiassa maalauksia. Andreas Achenbachin Myrsky Mustallamerellä (1837), Gunnar Bendtsonin Veneessä lammella, Victor Westerholmin Rantamaisema Ahvenanmaalta (1893), Vilho Sjöströmin Tanssijatar (1912) ja Marcus Collinin Kolmannen luokan rautatievaunussa (1915) ovat Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmanäyttelyiden keskeisiä teoksia.

Andreas Achenbach, Myrsky Mustallamerellä, 1837
öljymaalaus, 42 x 56 cm
Hämeenlinnan Taidemuseo /
Viipurin Taiteenystävät Ry

1980-luvun puolivälissä yhdistys halusi siirtää osan Hämeenlinnassa olevista teoksistaan Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrantaan. Tuolloin yhdistyksen ja Hämeenlinnan kaupungin näkemykset talletuksen pysyvyydestä erosivat toisistaan. Asiaa käsiteltiin eri oikeusasteissa. Korkeimman oikeuden päätöksen nojalla yhdistys siirsi vuonna 1990 kokoelmastaan 24 teosta Lappeenrantaan. Merkittävä osa kokoelmasta on edelleenkin talletettuna Hämeenlinnan ja Lahden taidemuseoissa.

Asiasanat: museot
Viimeksi muokattu: 27.1.2014