Elokuussa vuonna 1955 postitalon urakoitsijat julistivat kuvanveistokilpailun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen ehdotus. Oskari Jauhiainen oli saanut idean veistokseensa Utajärvelle vuonna 1949 tekemänsä Yhteistyön monumentin kilpailuluonnoksen henkilöhahmosta.

Muistomerkki paljastettiin 5.7.1958. Veistos esittää voimakasta, nuorehkoa, mutta jo oppivuotensa ja kisällinäytteensä suorittanutta karvaria. Hän pitää toisella käsivarrellaan vuotia ja toisella kädellään nojaa työvälineeseensä, ns. stryykkäysrautaan.

Veistos, joka tunnetaan myös nimellä Karvari tai Nahkuri, on sijoitettu postitalon edustalle. Veistosidea syntyi postitalon rakennustöiden yhteydessä. Maata kaivettaessa paikalta löytyi vanhoja parkkisammioita ja parkittuja nahkoja. Veistoksella kunnioitetaan vanhoja käsityöläisten ammattikuntia.

Nahkurien ammattikunnan muistomerkki  on järjestyksessä toinen Hämeenlinnaan pystytetty julkinen veistos. Ensimmäinen oli Aukusti Veuron Vasikanjuottaja, joka paljastettiin Taidemuseon edustalla vuonna 1954.

Oskari Heikki Jauhiainen (3.10.1913 – 20.1.1990) oli kiiminkiläinen kuvanveistäjä. Hän harrasti aluksi kansanomaista puunveistoa ja hakeutui vasta 1930-luvun lopulla Suomen Taideyhdistyksen kouluun. Nuoren Jauhiaisen pienoisveistokset ja muotokuvat herättivät huomiota. Varsinainen läpimurtotyö oli Mikael Agricolan muistomerkki, 1951 Turussa.

Jauhiainen loi uransa erityisesti monumentaalikuvanveistäjänä. Hänen julkisia muistomerkkejään on ympäri Suomea. Jauhiainen edusti kuvanveiston realistista perinnettä. Hänen veistoksiaan leimaavat käsityömäisyys ja tasapaino ja hän oli mieltynyt jyhkeisiin ja klassisiin muotoihin.


Suurenna

Jauhiainen, Oskari
(1913-1990)
Nahkurien ammattikunnan muistomerkki, 1958
(Karvari, Nahkuri)
pronssi, valettu ja patinoitu
250 x 130 x 80 cm
jalusta harmaa graniitti
50 x 110 x 52 cm

Postitalon edusta, Palokunnankatu 15, keskusta

Asiasanat: Taidemuseo
Viimeksi muokattu: 27.1.2014