Toripuisto

Hämeenlinnan tori on sijainnut samalla paikalla 1770-luvun lopusta saakka, vain sitä ympäröivä kaupunki on muuttunut. Arvokkaan ja keskeisen torialueen järjestäminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1908 ja Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi. 

Lindgren suunnitteli Toripuiston ajan arkkitehtonisen tyylin mukaisesti terassoiduksi muotopuistoksi. Puiston suihkulähdeaukio sijaitsi kirkon ja torin sekä puiston molemmille Lindgrenin suunnittelemille paviljongeille johtavien käytävien keskiakselissa. Lindgrenin suunnitelmien mukainen Toripuisto valmistui vuonna 1911.

Seuraavina vuosikymmeninä Toripuiston ilme muuttui suuresti istutettujen puiden kasvaessa. Täydellisen uudistuksen puisto koki 1950-luvun peruskorjauksessa, jossa Lindgrenin keskikäytävä poistettiin ja käytävät siirrettiin paviljonkien edestä yhtenäiseksi muodostettujen nurmialueiden reunoille. Nurmialueiden keskelle, entisen käytävän kohdalle sijoitettiin kaksi patsasta.

Vuonna 1999 toteutettiin pitkään suunniteltu torin päällystäminen noppakivillä. Kaikkiaan torin pintaan on upotettu arviolta 571 000 kiveä.

Kesän 2006 aikana torin laidalla olevat puistot kokivat perusteellisen muodonmuutoksen. Kunnostuksen lähtökohdaksi valittiin puistojen kulttuurihistoriallisten arvojen esiintuominen, joten suunnitelmissa palattiin Lindgrenin aikaan. Lisäksi haettiin mahdollisimman kestäviä ratkaisuja ilkivallan torjumiseksi.

Perennaistutusalueita rajaavat valurauta-aidat muotoiltiin vanhaan tyyliin. Soramurske säilytettiin käytävien pinnoitteena historiallisista syistä. Käytävät viimeisteltiin reunustamalla ne luonnonkivillä. Istuskeluun ja viihtymiseen varattiin runsaasti mahdollisuuksia. Vesialtaan ympärille tehtiin kiveys Lindgrenin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Sekä Toripuisto että Kirkkopuisto saivat erikoisvalaistuksen. Myös paviljonkirakennukset, saneerattiin. (Tutustu paviljonkien rakennuspiirustuksiin Hämeenlinnan Lydiassa.) 

Tori- ja Kirkkopuisto sai Hämeenlinnan Hyvän rakentamisen palkinnon vuonna 2006 ja Puutarhaliiton sekä Suomen rakennusteollisuus RT:n myöntämän Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon vuonna 2007.

Kirkkopuisto

Vehreän puiston ympäröimä kirkko on aina ollut hallitsevassa asemassa kaupunkikuvassa. Kirkkopuisto rakentui vuonna 1798 käyttöön vihityn kirkon, Pohjolan Pantheonin, ympärille. Kustaa III:n hoviarkkitehti Despréz:n suunnittelema kirkko on kaupungin vanhin rakennus.

Kaupunkilaisilla oli tapana kesäiltoina ja pyhäpäivinä kokoontua istuskelemaan Kirkkopuistoon ja kirkkoon tulevat maalaiset istuivat kesäsunnuntaisin puistossa odottamassa jumalanpalveluksen alkua.

Kirkkopuistolla on edelleen suuri merkitys kirkollisten toimitusten taustana. Häiden ja rippijuhlien vieraat juhlistavat tapahtumia myös puistossa. Myös nuoriso kokoontuu viikonloppuisin Kirkkopuistoon eli hämeenlinnalaisittain 'Kikeen'.

ToKi_pu_1911

Puisto valmistumisen jälkeen vuonna 1911 (HML Historiallisen museon kokoelmat).

Asiasanat: puistot
Viimeksi muokattu: 7.7.2015