Uudistuksen tausta

Joukkoliikennepalveluja säätelevä lainsäädäntö muuttui vuoden 2009 lopussa, jolloin joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetus (PSA) tulivat voimaan. Tämän seurauksena Suomen joukkoliikenteen järjestämisessä käynnistyi merkittävin muutos vuosikymmeniin.

Uudistuksen tavoitteet tulivat lähtökohtaisesti EU:sta, jossa kilpailu nähdään tehokkaan markkinatalouden edellytyksenä. Joukkoliikennelain uudistuksen taustalla olevan PSA:n ydin on siinä, ettei julkinen valta puutu markkinoiden toimintaan, ellei se ole tarpeen joukkoliikennepalveluiden määrän ja laadun turvaamiseksi. EU:ssa on siten tunnistettu, etteivät kaikki välttämättömät palvelut, kuten julkinen liikenne, kuitenkaan synny täysin markkinoiden ehdoilla. PSA:ssa säädetään niistä keinoista, joilla viranomainen saa puuttua markkinoiden toimintaan.

Aiemmalla järjestelyllä ei saavutettu myöskään joukkoliikenteelle asetettuja kansallisia liikennepoliittisia tavoitteita. Joukkoliikennelainsäädännön muutoksen tavoitteena on ollut luoda edellytykset peruspalvelutasoisten joukkoliikennepalvelujen turvaamiselle koko maassa sekä joukkoliikenteen käytön lisäämiselle kaupunkiseuduilla ja niiden välisessä liikenteessä.

Uudistuksen myötä joukkoliikenne voidaan järjestää joko markkinaehtoisesti tai julkisella tuella PSA:ssa säädetyin edellytyksin. Markkinaehtoiseen liikenteeseen ei saa käyttää julkista tukea. PSA-liikenteeseen voidaan käyttää julkista tukea, jolloin liikenne on hankittava joukkoliikenne- ja hankintalainsäädännön mukaisesti. Markkinaehtoista liikennettä harjoitetaan toimivaltaisten viranomaisten myöntämillä reittiliikenneluvilla, jotka lähtökohtaisesti myönnetään hakijalle, ellei asiassa ole joukkoliikennelain mukaista perustetta hylätä hakemus.

Uudistukset toteutuvat 1.7.2014 – 2.12.2019 välisenä aikana vähitellen nykyisten sopimusten päättyessä. Joukkoliikenneuudistuksen toteuttamisesta vastaavat joukkoliikennelain mukaiset toimivaltaiset viranomaiset. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto koordinoivat muutosta.  Joukkoliikennemarkkinat avautuvat kun markkinaehtoisen liikenteen säätely poistuu. Toisaalta kilpailuttaminen laajenee, jolloin vanhanmallisesta lupamaailmasta siirrytään sopimusmaailmaan.

Joukkoliikenteen rahoitus

Valtio ja kunnat rahoittavat kaikille avointa joukkoliikennettä. LVM:n vastuulla olevasta joukkoliikennemäärärahasta tuetaan juna-, lento- ja bussiliikenteen ostoja sekä myönnetään kunnille valtionavustusta joukkoliikenteen järjestämiseen. Valtion talousarviossa ei ole pystytty korottamaan joukkoliikenteeseen käytettävien määrärahojen tasoa. Liikenteen kustannustaso on noussut tasaiseen tahtiin noin 4-6 prosenttia vuodessa, mikä on vähentänyt joukkoliikennemäärärahan ostovoimaa joka vuosi.

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula rahoittavat bussiliikennettä alueellaan ja saavat siihen valtionavustusta, joka oli vuonna 2013 noin 32 % kustannuksista. Joukkoliikenteen peruspalvelutaso ei Hämeenlinnan seudulla toteudu markkinaehtoisella liikenteellä, johon julkista rahaa ei tarvittaisi. Näin ollen suuri haaste on edelleen julkisen rahoituksen riittäminen määritetyn palvelutason toteuttamiseen. 

Asiasanat: joukkoliikenne
Viimeksi muokattu: 22.9.2015