Varautuminen ja väestönsuojelu
Varautumisella tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa ja suunnittelua, jolla pyritään varmistamaan yhteiskunnan mahdollisimman häiriötön toiminta kaikissa turvallisuustiloissa (normaaliolot, normaaliolojen häiriötilanteet, poikkeusolot).
Varautuminen voidaan jakaa viranomaisten varautumiseen ja omatoimiseen varautumiseen.
Viranomaisten varautuminen
Varautumista tekevät mm. valtio, kunnat ja liikelaitokset. Viranomaisten varautumistoimenpiteisiin kuuluvat mm.
- riskianalyysin tekeminen (normaali- ja poikkeusolot)
- valmiussuunnittelu normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyen
- johtamis- ja viestintävälineiden kehittäminen ja ylläpito
- varaukset (henkilö-, tila-, kalusto-)
- koulutus
- valmiusharjoitukset
- varautumisen koordinointi ja yhteistoiminta
Omatoiminen varautuminen
Omatoimista varautumista tekevät yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Yksinkertaisimmillaan se on meidän jokaisen varautumista erilaisiin onnettomuus- ja uhkatilanteisiin omissa kodeissamme.
Omatoimisen varautumisen merkitys on myös poikkeusoloissa tärkeä. Rakennuksen omistaja tai haltija, virastot ja laitokset ja yritykset ja yhteisöt ovat velvollisia varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät. Erikseen määritellyissä kohteissa on laadittava pelastussuunnitelmat, joissa selvitetään miten vaaratilanteita ehkäistään ja miten toimitaan erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa.
Lisätietoa varautumisesta ja väestönsuojelusta löydät esim. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen www-sivuilta.
Viimeksi muokattu
9.12.2008
