Puistot ja viheralueet
Puistojen kaupunki
Puistot ovat kautta aikojen olleet tärkeä osa Hämeenlinnan kaupunkikuvaa. Valistuneet hallitsijat rakennuttivat kaupunkiin ja sen lähialueille puistoja jo 1700-luvulta lähtien.
Puistojen vaiheisiin liittyy monia asioita aina puutarhataiteen historiasta kaupungin omaan puistokulttuuriin - jo vuonna 1904 tunnustettiin puistojen merkitys paitsi asukkaille myös kasvavan matkailun edistämisessä. Koska edelliset sukupolvet ovat hyvin onnistuneet vaalimaan yhteistä kulttuuri- ja kansallisperintöämme, kaupunkilaisilla on vielä nykyäänkin laajat ja monipuoliset puistoalueet käytettävissään.
Ei ole suinkaan sattumaa, että Suomen ensimmäinen ja maailman toinen kansallinen kaupunkipuisto on perustettu juuri Hämeenlinnaan.
Ydinhämeenlinnan asemakaavoitettu alue on vajaat 35 km2, josta noin 165 ha on rakennettuja puistoja. Rakennetut puistot jakautuvat kolmeen eritasoiseen, valtakunnallisesti määritettyyn hoitoluokkaan.
Taajama-alueen puistoissa on leikkipaikkoja, pienkenttiä ja luistinratoja. Lisäksi kaupungissa on runsaasti erilaisia liikenneviheralueita, jotka vaikuttavat kaupungin yleisilmeeseen.
Puukujanteet ja katupuut sekä kesäiset amppelit kaupungin keskustassa ovat tunnusomaisia Hämeenlinnalle.
Kestävä kehitys on viheralueiden rakentamisessa ja hoidossa avainasemassa. Puistoja hoidetaan Viheralueohjelma -2015:ssä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Kunta pyrkii toimillaan vastuullisuuteen, avoimeen tiedotukseen ja aitoon vuorovaikutteisuuteen.
Puistoinvestointeja varten vahvistetaan vuosittain erillinen työohjelma taloussuunnittelun yhteydessä.
Viimeksi muokattu
30.12.2008
