Kaupunginpuisto eli Parkki
Kaupunginpuisto eli Parkki sijaitsee Hämeen linnan pohjoispuolella, noin kilometrin päässä keskustasta. Se on osa kansallista kaupunkipuistoa ja suosituimpia ulkoilualueita kaupungissa. Pinta-alaltaan puisto on noin 18 ha ja sen alueella on noin 5,4 km rakennettua käytäväverkostoa.
Kaupunginpuisto on osa Aulangon, Sairion rantareitin ja Linnanpuiston muodostamaa, keskustasta alkavaa Vanajaveden ympäri kiertävää yhtenäistä ulkoilureitistöä.
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Parkin 1800-luvun puolivälissä. Se edustaa ns. englantilaisen maisematyylin puistoa mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja paviljonkeineen.
Alueelta on hävinnyt alkuperäisiä rakennuksia, mm. vuonna 1861 rakennettu puistoravintola purettiin 1960-luvulla. Vuonna 2005 puistoon rakennettiin uusi paviljonki vanhan, vuonna 1988 palaneen paviljongin tilalle.
Puistosta on aikoinaan ollut esteettömät näkymät Vanajavedelle, sekä linnan ja keskustan suuntaan. Puuston kasvettua aikojen kuluessa on maisema vähitellen sulkeutunut.
Rehbinderin kierros
- 1. Syreenimajalle nousevaa polkua reunustavan muurin jokaisella kivellä on varmasti oma tarinansa kerrottavanaan, ovathan ne linnan vankien siihen työllä ja tuskalla asentamia. Laskeuduttaessa rinnettä alas rantaa kohti saa jonkinlaisen kuvan siitä miten hankalia pengerrystyöt ovat olleet rinteen jyrkkyyden takia.
- 2. Puistokomitean puutarha kuuluu puiston varhaisimpiin luomuksiin. Ennenvanhaan penkereille oli istutettu kukkia. Huvimajasta aukeaa kaunis näkymä kohti linnaa, kaupunkia ja Vanajanselkää kohti.
- 3. Laivalaiturin luona on siro itämaistyylinen odotusmaja laivamatkustajien suojaksi. Teiden risteyksessä voi keväisin ihailla alppiruusujen kukintaa. Vanhan tervamiilun ohi ylöspäin mentäessä maasto alkaa taas muuttua kuivemmaksi ja maisema avartua. Puistokomitean puutarhan vieressä on kiveen sijoitettuna Emil Vikströmin tekemä Rehbinderin muistolaatta.
- Juhlakentällä pidettiin aikoinaan monenlaisia juhlia ja tilaisuuksia, mm. laulujuhlat vuonna 1911. Soittolavalla orkesterit viihdyttivät Puistoravintolan vieraita. Nykyään kentän laidalla toimii kesäteatteri, ja kentällä järjestetään mm. rock-konsertteja.
- Rauniot on rakennettu käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä. Raunioita ja luolia käytettiin puutarhan elementteinä jo renesanssikaudella italialaisissa puutarhoissa. Uudelleen rauniorakennelmat tulivat muotiin romantiikan aikakaudella, Suomesta niitä ei kuitenkaan useita löydy.
- Puistoon on siirretty myös rakennus, jota on pidetty hämeenlinnalaisen runoilijan Larin Kyöstin kotitalona. Larin Kyösti syntyi 5.6.1873 Parkin puutarhurin mökissä puiston portin vieressä.
- Kuusikulmainen katos on puiston varhaisimpia, se näkyy jo Johan Knutsonin maalauksessa 1850-luvulta.
Katso myös Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto.
Viimeksi muokattu
1.7.2010
