Kaurialan liikennepuisto
Liikennepuistossa käyminen on maksutonta ja puisto on vapaasti kaikkien käytettävissä. Henkilökuntaa puistossa on kesäisin, vuoden 2019 aikataulut ilmoitetaan myöhemmin. Puistossa pidetään myös erilaisia liikennekasvatustapahtumia. Katso puiston sijainti kartalta.
Henkilökunnan ollessa paikalla Liikennepuistossa on käytettävissä isoja ja pieniä polkuautoja sekä pieniä polkupyöriä ja kypäriä, joita voi lainata maksutta. Puistossa harjoitellaan ajamista liikennesääntöjen mukaan. Muina aikoina puistossa mennään omien välineiden kanssa.
Yksi valtakunnallisen Vihervuosi 2016:n päähankkeista
Puiston uudistaminen oli yksi valtakunnallisen Vihervuosi 2016:n päähankkeista. Katso hankkeesta ja Vihervuoden 2016 Hämeenlinnassa vietetyn päätapahtuman yhteydessä pidetyistä avajaisista kertova video.
Liikennekasvatusta jo 1960-luvulta lähtien
Liikennepuisto on merkittävä osa Hämeenlinnan ja Kaurialan lähihistoriaa. Se rakennettiin 1960-luvulla ja moni paikkakunnalla tuolloin asunut muistaa puiston suosittuna kohteena lapsiperheille. Liikennekasvatus hiipui aikojen muuttuessa vuosikymmenien myötä. Puistoa peruskorjattiin 1990-luvun loppupuolella opiskelijakilpailun ehdotusten pohjalta ja alueen luonne muutettiin lähemmäksi tavanomaista korttelipuistoa leikkipaikkoineen. Aloite puiston palauttamisesta paremmin liikennekasvatuskäyttöön sopivaksi tuli Hämeenlinnan Lions Club Renko sekä Linnattarilta vuonna 2015.
Suunnittelun lähtökohdaksi selvitettiin puiston aikaisemmat vaiheet ja suunnitelmassa lähdettiin palauttamaan alkuperäisiä ratkaisuja, nykypäivään päivitettyinä. Valtaosa olemassa olevista rakenteista ja päällysteistä sekä kasvillisuudesta voitiin säilyttää. Merkittävimmät muutokset kohdistuivat varjostavien puiden määrän vähentämiseen sekä puiston keski- ja pohjoisosaan: pääakseli ja kiertoliittymä muodostavat jälleen liikennepuiston toiminnallisen ytimen. Puistoon kuuluu myös pieni hyötypuutarha.
Kestävän ympäristörakentamisen tavoitteet
Puiston kunnostushanke tehtiin soveltaen kestävän viherrakentamisen ja kunnossapidon periaatteita, joissa huomioidaan paikalliset maaperä-, vesi- ja sääolot, kasvillisuus sekä ekosysteemipalvelut. Työmaan hallinnassa rajoitettiin mm. jätteen määrää, raaka-aineita hankittiin vastuullisesti ja valittiin ekologisesti kestäviä materiaaleja. Suunnittelussa korostui kulttuuriympäristön suojelu ja sosiaalinen vastuu. Ylläpidossa ekologinen ajattelu näkyy hoitotavan muutoksissa ja torjunta-aineiden sekä lannoitteiden minimoimisessa.
Suunnittelua ohjasi ohjausryhmä ja sitä tehtiin toteutusvaiheessa myös työmaalla. Puiston osia olivat rakentamassa viheralan ammattitoimijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisäksi HAMI ja HAMK Lepaan opiskelijat. Hankkeen eri vaiheet raportoitiin maisemasuunnittelun opinnäytetyössä.
Puistossa olevan ison perenna-alueen kasvit valittiin perhosia houkuttelevaksi. Kaadettavaa puuston runkoja jätettiin lahopuiksi, jotka antavat kasvu- ja elinolosuhteet mm. kääville, mesipistiäisille ja koppakuoriaisille ja oksistot haketettiin paikan päällä istutusten maanpeitteeksi. Leikattavien nurmialueiden hoitoa muutetiin siten, että osasta alueita muodostuu ajan kanssa niittymäisiä. Puistoa ympäröiviin taloyhtiöiden aitoihin lisättiin köynnösistutuksia monipuolisella lajistolla. Pensasistutuksissa käytettiin Vihervuoden 2016 teemakasvia syreeniä sen eri lajikkeissa.
Muokattavien alueiden maa-aineksia hyödynnettiin puiston uusissa pohja- ja pintarakenteissa ja kasvualustaa sekoitettiin paikan päällä. Valtaosa rakenteista ja pinnoitteista on kierrätettyjä materiaaleja. Kiveykset tehtiin Hämeenlinnan kaupungin muissa projekteissa ylijääneistä tuotteista. Uusiksi materiaaleiksi valittiin ekologisesti kestävästi tuotettuja ja innovatiivisiä tuotteita.
Yhteistyössä
Puiston toteuttivat Viherympäristöliitto ry ja Viher- ja ympäristörakentajat ry yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Mukana oli lukuisia yrityksiä, mm. maanrakennus- ja viherrakennusyrityksiä sekä alan tuotteita toimittavia yrityksiä. Puiston pääsuunnittelijana toimi maisema-arkkitehti Emilia Weckman.