Hämeenlinnan pääterveysasemalla tutkitaan voiko silmänpohjakuvauksia tehostaa tekoälyn avulla ja näin säästää lääkäreiden aikaa

  • Kolmannen vuoden terveydenhoitajaopiskelija Lotta Eskolin osallistui pilotointiin osana projektiharjoittelua.
  • Projektissa tutkitaan voiko tekoälyn avulla tehostaa silmänpohjakuvausta.
  • Laitteena Optomedin kannettava Aurora IQ -silmänpohjakamera.
  • Projekti toteutetaan yhdessä HAMKin hyvinvointiyksikön, HAMK Smart -tutkimusyksikön, Terveysteknologiayhtiö Optomed Oy:n ja Hämeenlinnan pääterveysaseman kanssa.
Kasvokuvassa Lotta Eskolin

Olen Lotta ja opiskelen nyt kolmatta vuotta terveydenhoitajaksi. Minua ja toista sairaanhoitajaopiskelijaa pyydettiin osallistumaan kuvauksiin osana projektiharjoittelua. Kokeilimme uutta kannettavaa Optomedin Aurora silmänpohjakameraa. Projekti itsessään on saanut alkunsa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan ja HAMK Smartin kautta.

Asiakkaat menivät vielä meidän ottamien kuvien jälkeen ”normaaliin” silmänpohjakuvaukseen, jossa kuvat otetaan pöytäkoneella. Tämän kannettavan kameran pitäisi tunnistaa terveet silmät, jolloin niiden tutkimiseen ei kuluisi lääkärin aikaa. Amanuenssit vertaavat näitä meidän ottamia kuvia pöytäkameralla otettuihin kuviin. He tarkastelevat, kuinka laadukkaita kuvia kannetavalla kameralla saadaan otettua, ja voitaisiinko sitä hyödyntää jatkossa silmänpohjakuvauksissa.

Kannettavalla kameralla kuvaaminen vaikuttaa lupaavalta

Monen asiakkaan mielestä kannettavalla kameralla kuvaus oli mukavampaa ja nopeampaa kuin pöytäkameralla. Pöytäkamerassa asiakkaan tulee asetella leuka ja otsa tarkasti paikoilleen, kun taas kannettavalla otettaessa heidän ei tarvitse tehdä muuta kuin pitää pää paikoillaan. Kannettavan kameran saisi lähemmäksi asiakkaita, jolloin heidän ei tarvitsisi lähteä kotoa kauas kuvauksiin.

Lääkäreiden työtä kannettava kamera helpottaisi siten, että heidän ei tekoälyn ansiosta tarvitsisi tutkia terveitä silmiä, kun kamera tunnistaisi ne. Hoitajalle kuvien ottaminen olisi nopeampaa. Kannettavalla kuvatessa ei tarvitse käyttää pupilleja suurentavia silmätippoja, jolloin aikaa säästyisi enemmän, kun ei tarvitsisi odottaa niiden vaikutusta. Kuvaus on myös potilaalle miellyttävämpi ilman tippoja, sillä tippojen jälkeen silmiä häikäisee jonkin aikaa. Seuraavana projekti jatkuu siis vielä kuvien tutkimisella.

Voit lukea aiheesta lisää HAMKIN blogista .