Ikääntyvien asuminen puhuttaa

Mitä on hyvä asuminen, kun ikävuosia alkaa karttua? Hyvää asumista mietitään usein kodin kautta. Oma koti on paras paikka: mutta entä sitten, kun ei enää pärjää?

Kotia on kuvattu monin eri tavoin. Koti on siellä, missä on omat tavarat. Kotia kuvaa tottumus. Kodissa ihmisellä on historiaa. Kodin läheisyydessä on ystäviä ja tuttuja paikkoja… Lukiessa erilaisia määritelmiä mieleen tulee lähinnä se, että meille jokaiselle koti on jotain hyvin yksilöllisesti koettua. Minulle koti merkitsee eri asioita kuin sinulle. Mitä se tarkoittaa asumisen suunnittelussa?

Ikääntyvien asuminen on puhututtanut Suomessa jo pitkään. Kansallisella tasolla ikääntyvien asumista ja sen toteuttamista tarkastellaan ”asuminen edellä”. Kunnissa ikääntyvien asumiskeskustelu kaventuu helposti keskusteluun palveluista. Toisille tämä palvelulähtöinen keskustelu näyttäytyy kuitenkin itsemääräämisoikeuskysymyksenä. Haluanko minä, että joku toinen määrittelee minun elämääni ja tarpeitani?

Näkökulma ”asuminen edellä” tarkoittaa ikääntyvien asumisen tarkastelua normaaliuden periaatteen kautta. Asumista suunnitellaan kaikille soveltuvaksi, mutta siinä huomioidaan myös ikääntyvien yksilöllisiä asumiseen liittyviä tarpeita. Aluesuunnittelulla, täydennysrakentamisella sekä korjausrakentamisella on keskeinen rooli mietittäessä asumisratkaisuja, niiden sijoittumista ja mielekkään asumisen varmistamista kaupungin eri alueilla.

Asumisen suunnittelu ja toteuttaminen eivät ole erillään ikääntyvien tarpeista, toiveista ja unelmista. Asumisen omaehtoinen suunnittelu on meille jokaiselle mahdollisuus luoda turvallisia ja mielekkäitä tulevia vuosia, jotka vastaavat ajatuksiamme toiveiden mukaisesta asumisesta. Oman tulevaisuuden suunnittelu luo positiivista virettä omaan hyvinvointiin.

Meikä asuu missä haluu –hankkeen blogi-sarjassa esittelemme erilaisia Hämeenlinnassa toteutettuja tai toteutumassa olevia ikääntyvien omaehtoisia asumisratkaisuja. Työstetään yhdessä hämeenlinnalaisten tulevaisuuden asumista!