Johtaminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta

”Johtaminen ei ole enää vain ihmisten tai suoritusten johtamista. Tulevaisuuden johtaja kykenee vaikuttamaan myös työyhteisön vuorovaikutukseen.” Näin sanoi suomalainen teologi, terapeutti, luennoitsija, kouluttaja ja kirjailija Tommy Hellsten viime syksynä Helsingin Sanomien haastattelussa. 

Nykyään kuulen, että puhutaan paljon tiedolla johtamisesta, ihmisten johtamisesta, prosessien johtamista, kulttuurin johtamisesta, monesta tärkeästä asiasta. Puhutaanko meille riittävästi vuorovaikutuksesta ja sen johtamisesta?

Valmentajuutta ja ehkä myös johtajuutta ja työntekijöitä arvotetaan usein asiantuntijuuden pohjalta. Kuinka paljon me puhumme johtajana, valmentajana tai työntekijänä olemisesta ja niistä taidoista, jotka kuitenkin viime kädessä ratkaisevat menestyksen? Valmentajan työssä olen huomannut, että pelin tai harjoittelun asiantuntijuudella ei tee mitään, jos valmentajana olemisen taidot eivät ole riittävät. Eikä edellisen pelin analytiikka välttämättä auta ollenkaan seuraavaan peliin valmistautuessa, koska tuleva on aina ennalta-arvaamatonta. Tiedolla johtamisen haaste on usein siinä, että tieto kertoo historiasta. Suunnitelmia on hyvä tehdä, mutta kannattaisiko ne tehdä lyijykynällä mustekynän sijaan. Voisiko tämä asenne tuoda joustavuutta valmentajana olemisen taitoon, tässä alati muuttuvassa maailmassa.

Ihminen on aina omien kokemustensa, tilanteidensa ja tuntemustensa kokonaisuus. Oman matkansa summa. Kiireet, stressi, kotihuolet tms. vaikuttavat aina siihen, missä mielentilassa olemme. Kasvatus, valmennus, opetus, roolit, sosiaalinen status, kulttuuri tms. vaikuttavat ihmisten asenteisiin ja tapaan käyttäytyä sekä käydä vuorovaikutusta, itsensä ja muiden kanssa. 

Hellsten sai minut pohtimaan omia vuorovaikutustaitojani. Miten vuorovaikutan ryhmässä, kahden kesken tai sosiaalisessa mediassa. Ja tärkeimpänä, miten johdan vuorovaikutusta itseni kanssa, minkälaisia taitoja minulla on siihen ja kuinka rehellisesti ja kypsästi uskallan kohdata itseni? Omat asenteeni, tunteeni, periaatteeni ja ajatusmallini. Ja ennen kaikkea myös silloin, kun on hankalaa. Tunnistanko, tunnustanko ja tulenko uteliaaksi näille ilmiöille? Uteliaisuus on usein se supervoima, jonka avulla itsensä kohtaaminen helpottuu.

Vaihtopenkiltä, katsomosta tai sosiaalisessa mediassa ”lapapainetta”, ”hereillä nyt!” tai jotain muita yhdentekeviä komentoja huutava aikuinen saa minut usein ensin vihaiseksi, mutta jonkun ajan myötä myös uteliaaksi. Miksi aikuisesta tulee noissa hetkissä lapsi? Uteliaisuus on se voima, jonka avulla voi syntyä parempaa vuorovaikutusta. Myös sille valmentajalle, joka huusi pää punaisena tuomarille, jolta jäi HPK:n maali hyväksymättä.

Maajoukkuevalmentajien Huippu 21 -koulutuksessa saimme vierailijaksi näyttelijä, ohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja Petteri Summasen, jonka yksi puheenvuoronsa teemoista oli paineensietokyky ja vuorovaikutustaidot. Summanen keskittyi näihin teemoihin ennen kaikkea paineen alla toimiessa. Olimme niin valmentajana kuin ihmisenä olemisen taitojen äärellä.

Petteri Summanen on tulossa puhumaan näistä samoista teemoista Hämeenlinnaan 19.3.2022. Tule uteliaana paikalle.

Antti Pennanen
Valmentaja
Hämeenlinna Hyvin sanottu -hankkeen kummi

Hyvin Sanottu -hanke on YLEn ja Erätauko-säätiön koordinoima hanke, joka kutsuu parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria. Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ovat mukana Hyvin Sanottu -hankkeessa.