Kummitusten Hämeenlinna
Halloweenin tai kotimaisemmin kekrin lähestyessä vahvistuu myös yhteys tuonpuoleiseen. Kenties silmäkulmissa vilahtelee varjoja, joita et haluaisi yksin ollessasi kohdata? Kokosimme yhteen karmivimmat kummitustarinat Hämeenlinnasta!
Vaikerruksia Hämeen linnassa
Kummitukset ja linnat kuuluvat tiiviisti yhteen, joten Hämeenlinnan tunnetuin kummitustarina liittyy tietenkin keskiaikaiseen Hämeen linnaan.
Linnan käytävillä voi kohdata valkoisessa mekossaan liihottavan Synnöven haamun, jonka veli Birger Jaarli, Hämeenlinnan kaupungin perustaja, tarinan mukaan telkesi linnan tyrmään epäsäätyisen rakkauden vuoksi. Synnöve kuoli tyrmään ja jäi linnan käytäville kummittelemaan. Jos tarkkaan kuuntelee, voi Synnöven vaikerruksen kuulla kaikuvan linnan holveissa edelleen.
Valkoinen Kuninkaansali on kummituskissa Pirskatin valtakunta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf unohti vierailullaan lemmikkinsä linnaan, jonka käytävillä Pirskatti edelleen naukuu isäntänsä perään. Linnan oppaiden mukaan aavekatti ääntelee mielellään lasten satukierrosten aikana.
Traaginen Aulanko
Historiallisen Aulangon alueella kuiskutellaan kolmesta aavetarinasta.
Tunnetuin lienee elokuvajuhlien traaginen päätös Hotelli Aulangossa heinäkuussa 1939. Vain 19-vuotias näyttelijä Sirkka Sari kuoli kiivettyään hotellin katolle ja tiputtuaan näkötorniksi luulemaansa savupiippuun. Huhut illan todellisista tapahtumista ja kuolinsyystä kiersivät pitkään.
Tarinoiden mukaan kuoleman jälkeen hänet on nähty katsomassa maisemia näköalatasanteella, joka on nykyään suljettu turvallisuussyistä. Sarin iltapukuun pukeutunut haamu on havaittu myös hotellin käytävillä ja hisseissä.
Seitsemännen kerroksen sviitin numero 708 kerrotaan olevan hotellin todellinen kummitushuone. Siellä liikuskelee aave, joka koputtelee öisin oveen niin käytävältä kuin kylpyhuoneestakin. Kun ovi sitten avataan, ei sen takana ole ketään.
Myös Aulangon näkötornissa on nähty mystinen musta mieshahmo. Lukitusta tornista kaikuu askeleita, ja sen ulko-ovea koputellaan. Haamun on kerrottu kurkkivan ikkunoista tai seisovan tornin huipulla.
(Lähde: Mauri Karvosen Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -sarjan kolmas osa.)
Vanajanlinna, Suomen kummittelevin paikka?
Nykyään hotellina toimivan Vanajanlinnan kerrotaan olevan yksi Suomen kummittelevimmista paikoista. Ei ihme, sillä Vanajanlinnan historia on täynnä lohduttomia tarinoita ja Vanajanlinnassa eläneet voimakkaat aatteet ja erikoiset persoonat ovat epäilemättä jättäneet paikkaan henkiset sormenjälkensä. Myös ympäristö on kummituksille oivallinen: rakennuksessa on monenlaisia salakäytäviä, piilokomeroita ja alakerrassa jopa kieltolain aikainen salakapakka.
Vanajanlinnan kuuluisin kummitus lienee paikan entinen emäntä Märtha Rosenlew. Nainen eli dramaattisen elämän, sillä hän tapasi miehensä Carl Rosenlewin kummankin ollessa tahoillaan vielä naimisissa. Rakkauden ja uuden avioliiton tähden Märtha ei saanut tavata enää lapsiaan muuten, kuin salaa metsässä. Tarinoiden mukaan Märtha vaeltaa linnassa ikävän murtamana, lapsiaan kaipaavana henkenä.