Murupolku

Ikäihmisten palvelut

Hoitaja auttaa ikäihmistä kävelemään huoneeseen.

Ikäihmisten palvelut

Oma Hämeen ikäihmisten palveluissa tuetaan ikääntyneiden kotona asumista ja järjestetään tarpeen mukaisia asumispalveluja.

Sisältöjulkaisija

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

UUTINEN / 18.03.2024

Maaliskuun alkuun mennessä chatissa on palveltu jo yli 700 asiakasta. 

Kysy neuvoa asiakaspalvelu-chatissa!

UUTINEN / 18.03.2024

Oma Hämeen uusi asiakaspalvelu-chat osoitti heti tarpeellisuutensa

Oma Häme vahvisti digitaalisten palveluidensa valikoimaa 23.1., kun asiakaspalvelu-chatin toiminta pyörähti käyntiin.

Näissä asioissa asiakaspalvelu-chat auttaa

Chat-palvelussa asukkaat voivat kysyä palveluneuvonnan ammattilaisilta esimerkiksi verkkosivuihin, Oma Häme -sovellukseen tai yhteystietoihin liittyviä asioita. 

Chatissa ei käsitellä potilastietoja, ajanvarauksiin tai laskutukseen liittyviä asioita eikä anneta ohjausta ja neuvontaa terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyen.

 Asiakaspalvelu-chat on osoittanut tarpeellisuutensa jo ensimmäisten viikkojen aikana: siellä on palveltu maaliskuun alkuun mennessä jo yli 700 asiakasta. 

– Kysymyksiä on tullut laidasta laitaan, esimerkiksi yhteystiedoista ja digitaalisista lomakkeista. Palveluneuvonnan ammattilaiset vielä hieman harjoittelevat asiakaspalvelua uuden kanavan kautta. Pyrimme muun muassa asiakaspalautteiden pohjalta kehittämään palvelua mahdollisimman toimivaksi, projektipäällikkö Tiina Nikkanen kertoo. 

Avoinna arkisin klo 9–15

Palvelu on avoinna arkisin klo 9–15 ja siihen pääsee sovelluskaupasta ladattavan Oma Häme -sovelluksen kautta tai aloittamalla chatin osoitteessa omahame.fi. Jonotusaika chatiin on keskimäärin kolme minuuttia ja chat-keskustelun kesto keskimäärin hieman yli yhdeksän minuuttia. 

Oma Häme kehittää digitaalisia palveluitaan aktiivisesti vuoden 2024 aikana: Digitaalisen sote-keskuksen palvelut laajenevat mielenterveys-, päihde- ja kuntoutuspalveluiden chateilla. Lisäksi sairaanhoitaja-chatin aukioloaikoja laajennetaan kevään aikana. Digipalveluiden tarkoituksena ei ole korvata fyysisiä vastaanottoja, vaan ne toimivat vaihtoehtoisina väylinä laadukkaiden palveluiden piiriin. 

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

UUTINEN / 08.03.2024

Julkaisemme Oma Hämeen mediaan lähettämiä vastauksia.

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

UUTINEN / 08.03.2024

Julkaisemme Oma Hämeen mediaan lähettämiä vastauksia.

UUTINEN / 08.03.2024

Oma Häme vastaa: Riihimäen kotihoidossa on ryhdytty toimiin

Ikäihmisten palveluiden toimialajohtaja Jorma Haapanen ja tulosaluejohtaja Anne Hintsala vastaavat Riihimäen kotihoidon tilannetta käsitelleeseen juttuun.

Tämä vastaus on lähetetty Aamupostiin ja Hämeen Sanomiin 8.3.2024.

Aamuposti ja Hämeen Sanomat kirjoittivat (8.3.) Riihimäen kotihoidon haastavasta tilanteesta ja työntekijöiden kokemasta kaaoksesta. Vaikea henkilöstötilanne on ollut meillä ikäihmisten palveluiden johdon tiedossa ja suhtaudumme vakavasti työntekijöiden huoliin ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. 

Olemme jo ryhtyneet toimiin, jotta tilanne saataisiin vakaammaksi. Toimenpiteiden pitäisi helpottaa kotihoidon tilannetta jo lähiviikkoina. Asiakasturvallisuus ei ole vaarantunut Riihimäen alueella. Potilas- ja lääketurvallisuusilmoituksissa ei näy merkittävää muutosta aikaisempaan verrattuna. Oma Hämeen ohjaus- ja valvontayksikköä on pyydetty kuitenkin selvittämään asia tarkemmin.

Kuten henkilöstö artikkelissa kertoi, yksi keskeinen syy Riihimäen kotihoidon haasteelliseen tilanteeseen on vuokratyövoiman vähentäminen. Työvoimaa ostetaan enää Temporelta. Riihimäen alueella vuokratyövoiman käyttö on ollut erityisen suurta, minkä vuoksi muutoksella on ollut huomattava vaikutus. 

Nyt kaikki Temporen kautta saatava vuokratyövoima kohdennetaan kotihoitoon. Lisäksi lisäämme palvelusetelin käyttöä kotihoidossa nopealla aikataululla. Riihimäen alueella on potentiaalisia palveluntuottajia, jotka voivat ottaa uusia asiakkuuksia. Palvelusetelin käyttö on tietysti asiakkaalle vapaaehtoista. Kokemustemme perusteella uskomme, että Riihimäelläkin löytyy kotihoidon asiakkaita, jotka ovat valmiita sitä käyttämään. Palvelusetelin käyttöä lisäämällä vähennetään omaan kotihoitoon kohdistuvaa työpainetta.

Lisäksi aiomme selvittää, missä määrin on mahdollista lisätä etähoitoa. Riihimäen alueella etähoidon ja lääkeannosautomaattien peittävyys on Oma Hämeen keskiarvoa korkeampi. Etähoito ja lääkeautomaatit on todettu toimiviksi ja asiakkaat ovat olleet niihin tyytyväisiä. Ne eivät sovellu kaikille, mutta on merkittävä joukko kotihoidon asiakkaita, joiden kohdalla ne toimivat osana palvelua. 

Olemme myös pyytäneet Oma Hämeen valvonta- ja arviointiyksikköä tekemään ulkopuolisen arvioinnin Riihimäen alueen kotihoidosta ja antamaan kehittämisehdotuksia toiminnan vakauttamiseksi.

Oma Häme tulee kilpailuttamaan kotihoidon ostopalvelut tämän vuoden aikana. Kilpailuttamisesta on hyviä kokemuksia muilta hyvinvointialueilta. Kotihoidon kysynnän edelleen kasvaessa on tärkeää saada oman tuotannon ja palvelusetelin rinnalle myös ostopalvelutuottajia vahvistamaan kotihoidon palveluja.

Uskomme yllä olevien toimenpiteiden vakauttavan Riihimäen alueen kotihoidon tilanteen kevään aikana. Tilanteen kehitystä seurataan viikoittain ja tarvittaessa teemme nopeasti korjaavia lisätoimenpiteitä.

Huolehdimme, että korjaavat toimenpiteet toteutuvat Riihimäen kotihoidossa. Siten saamme kaikille työrauhan ja jokainen saa keskittyä asiakastyöhön.

Jorma Haapanen, ikäihmisten vs. toimialajohtaja

Anne Hintsala, kotihoidon tulosaluejohtaja

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 07.03.2024

Päätöksenteko palveluverkkomuutoksista alkaa laajan keskustelu- ja kuulemiskierroksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

UUTINEN / 07.03.2024

Päätöksenteko palveluverkkomuutoksista alkaa laajan keskustelu- ja kuulemiskierroksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen

UUTINEN / 07.03.2024

Hyvinvointialuejohtajan esitys palveluverkkosuunnitelmasta: kolme palvelukeskusta ja seitsemän palvelupistettä Kanta-Hämeeseen

Aluehallitus käsittelee Oma Hämeen palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 11. maaliskuuta ja todennäköisesti myös 18. maaliskuuta. Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat käyneet keskustelua suunnitelman sisällöstä ja muutosten vaikutuksista seminaareissaan ja infoissaan alkuvuoden aikana. Palveluverkkosuunnitelma ja siihen liittyvät muutosesitykset on valmisteltu hyvinvointialueen toimiala- ja tulosaluejohdon yhteistyönä. Aluevaltuusto päättää palveluverkon muutoksista 26. maaliskuuta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita esitetään muutettavaksi Kanta-Hämeessä lähivuosina. Palvelurakenteiden muutosta viedään eteenpäin rinnakkain palveluverkkomuutosten kanssa. Nyt päätöksentekoon tuleva palveluverkkosuunnitelma perustuu aluevaltuuston joulukuussa hyväksymiin palveluverkon määritysperiaatteisiin.

Suunnitelman mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja olisi tulevaisuudessa tarjolla Kanta-Hämeessä lähipalveluina palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen palvelukeskukset sijaitsevat asiakkaille tutuissa toimipisteissä, joissa asukkaat ovat jo tottuneet asioimaan laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakkaille tarjotaan jatkossa yhä enemmän liikkuvia ja kotiin vietäviä palveluja. Myös etä- ja digipalvelujen kehittämistä jatketaan asiakkaiden tarpeiden mukaan.

– Emme yritä korvata kaikkea palvelua digitaalisilla tai uusilla palvelumuodoilla. Ne on tuotava mukaan tähän kokonaisuuteen, jotta kykenemme annetuilla resursseilla järjestämään palvelut, toteaa hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä

Muutoksia nykyiseen palveluverkkoon tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään järjestämään nykyisellä rahoituksella parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtionrahoitukseen ja hyvin pieneltä osin asiakasmaksuihin. Hyvinvointialueella ei ole verotusoikeutta. Lain mukaan Oma Hämeen on katettava vuosina 2023 ja 2024 syntyvät alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Hyvinvointialuejohtajat viestivät hyvin selkeästi jo vuosi sitten, että hallittu ja riskit huomioiva muutos vaatii pari vuotta enemmän aikaa kuin meillä nyt on. Ymmärrän valtiontalouden erittäin hankalan tilanteen, enkä kiistä sitä, etteikö menoja voisi leikata. Kuitenkin teemme nyt samanaikaisesti prosessien muutoksia, järjestämistavan muutoksia ja palveluverkkomuutoksia hallinnollisten muutosten ollessa vielä kesken, joten riskit entisestään kasvavat. Tämän kaiken keskellä on syytä korostaa, että toimeenpanovaiheessa palveluiden saatavuuden turvaaminen on ensisijainen asia, painottaa Naukkarinen.

Oma Hämeen tasapainotustarve vuosina 2024–2026 on vähintään 130 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätös jäänee alustavan arvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämän vuoden talousarvio puolestaan on noin 67 miljoonaa euroa alijäämäinen. Samaan aikaan talouden ensimmäisen tasapainotusohjelman säästöt eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla ja kustannusten nousu on jatkunut voimakkaana, mikä on vaikeuttanut tasapainottamisen toteutumista.

Talouden saaminen tasapainoon lainsäädännön edellyttämässä määräajassa vaatii merkittäviä muutoksia ja toimenpiteitä, jotka vaikuttavat henkilöstöön ja palveluihin. Oma Häme tasapainottaa talouttaan muiden keinojen lisäksi palveluverkkosuunnitelmalla.

 

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kuvattuna asukasinfon verkkolähetyksessä.

Palveluja tarjolla uusissa paikoissa ja uusilla tavoilla

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen on tehnyt päätösesityksen aluehallitukselle palveluverkkosuunnitelmasta. Sen mukaan hyvinvointialueen palvelurakenne perustuu kiinteisiin, liikkuviin, siirrettäviin sekä etä- ja digipalveluihin. Aluehallitukselle esitetään, että se esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi palveluverkkosuunnitelman mukaiset linjaukset, joilla tavoitellaan menojen kasvun hillitsemistä noin 30 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä.  

Suunnitellut muutokset koskevat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumuotoja, saatavuutta ja toimipisteitä. Palveluita siirretään uusiin paikkoihin ja niitä tarjotaan uusilla tavoilla laadukkuutta ja kustannustehokkuutta tavoitellen.

– Eri sidosryhmät ja asiantuntijat ovat esittäneet aiheellisesti huolensa palveluverkkosuunnitelman vaikutuksista. Yritämme saada aikaan annetussa rahoituskehyksessä ja hyvin tiukassa aikataulussa muutoksia, joista olisi mahdollisimman vähän haittaa asukkaille ja asiakkaille, sanoo hyvinvointialuejohtaja.

– Kiitän valmistelijoita ja päättäjiä asiallisesta prosessista tähän asti. Seuraava kuukausi on varmasti aktiivisen keskustelun aikaa. Viranhaltijat eivät lähde esityksissään siitä ajatuksesta, että paljonko milläkin seudulla tehdään muutoksia palveluihin, vaan esitys nojautuu vahvasti aiemmin hyväksyttyihin määrittelyperiaatteisiin, jatkaa Naukkarinen.

Saatujen lausuntojen ja kommenttien perusteella esitetään erillistä palvelukonseptia haavoittuvassa asemassa olevalle väestönosalle. Palveluiden piirissä on rajallinen määrä asiakkaita Kanta-Hämeessä, joiden hoidon jatkuvuus tai hoitoon hakeutuminen voisi vaikeutua palvelupisteen tai palvelukeskuksen etäisyyden, julkisen liikenteen puutteiden tai muun vastaavan seikan vuoksi, eikä palvelua voida muuten tarjota asiakkaalle.

Palvelukonsepti otettaisiin käyttöön vuoden 2026 alusta. Palvelu voidaan toteuttaa kiinteissä tai siirrettävissä pisteissä, kuitenkin siten, että niissä ei ole päivystysluontoista vastaanottoa eivätkä pisteet ole terveydenhuoltolain 47 §:n tarkoittaman kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnanvapauden piirissä.

– Halusin tämän lisäyksen tuoda erityisesti saapuneen palautteen ja vaikutusarvioiden vuoksi, toteaa Naukkarinen.

Kolme palvelukeskusta, seitsemän palvelupistettä

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan Oma Hämeessä kiinteinä toimipisteinä toimisivat palvelukeskukset ja palvelupisteet. Tarkoituksena on, että hyvinvointialue perustaa kolme palvelukeskusta: Forssaan sairaalaan ja pääterveysasemalle, Hämeenlinnaan Ahvenistonmäelle, sekä Riihimäelle sairaalaan ja Penttilänkadun terveysasemalle. Riihimäen palvelukeskusta on suunniteltu myös uuteen sote-keskukseen, joka on vielä tarveselvitysvaiheessa.

Palvelukeskuksissa on tarjolla laajasti palveluita usealta toimialalta. Palvelukeskukset tarjoavat kiireellistä ja kiireetöntä hoitoa sekä apua ja tukea monialaisia palveluita tarvitseville asiakkaille. Esityksen mukaan palvelukeskuksen toimintaa varten vuokrattuja toimitiloja voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää ilman erillisiä toimielinten päätöksiä.

Lisäksi Oma Häme perustaisi seitsemän palvelupistettä, joiden tarkemmista sijainneista taajamissa tai kunnissa päättäisi aluehallitus. Palvelupisteet sijaitsisivat

  • Jokioisissa
  • Kalvolassa (Hämeenlinna)
  • Lopella
  • Oitissa (Hausjärvi)
  • Parolassa (Hattula)
  • Tuuloksessa (Hämeenlinna)
  • Turengissa (Janakkala)

– Kun olemme valmistelussa miettineet palvelupisteiden sijaintia, emme ole pohtineet kuntarajoja, vaan asukkaiden palvelutarpeita sekä asukaskeskittymiä ja etäisyyksiä. Nyt esitetyssä mallissa 80 prosenttia väestöstä asuu alle 10 kilometrin etäisyydellä palveluista ja 93 prosenttia alle 15 kilometrin etäisyydellä. Koko esityksen taustalla on henkilöstön saatavuus, asukkaiden palvelutarve sekä rahoitus. Myös kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta tämän päivän palvelumalleihin on arvioitu, sanoo Naukkarinen.

Uutisen loppuun on koottu tarkemmin esityksiä palveluverkkomuutoksista toimialoittain.

Aluevaltuusto päättää muutoksista 26. maaliskuuta

Palveluverkkomuutoksia tarvitaan, jotta yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään tuottamaan nykyisellä rahoituksella. Toimipisteisiin ja palvelumuotoihin on tehtävä muutoksia myös siksi, että henkilöstö riittäisi. Muutoksilla halutaan niin ikään vastata ikäihmisten määrän kasvun ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin. Tämänhetkisen esityksen toteutuessa Oma Häme saavuttaisi vuoteen 2030 mennessä yli 100 miljoonan euron kumulatiiviset kustannussäästöt.

Suunnitelman luonnos julkaistiin tammikuussa, ja tavoitteena oli, että suunnitelmista käydään avointa keskustelua ennen päätöksentekoa. Helmikuussa on kerätty näkemyksiä ja kommentteja asiakkailta, asukkailta, henkilöstöltä, sidosryhmiltä ja kunnilta. Aluehallitus esitti lausuntopyynnön kokouksessaan 29. tammikuuta ja lausuntokierros päättyi 23. helmikuuta. Lisäksi suunnitelmien vaikutuksia on arvioitu monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Hyvinvointialueen hallinto on käynyt läpi kaikki lausunnot ja asukkailta saadut kommentit, ja ne toimitetaan myös aluevaltuutetuille päätöksenteon tueksi.

Maaliskuun päätöksen jälkeen palveluverkon muutokset toteutuvat vaiheittain lähivuosina, ei yhdellä kertaa. Isoin osa muutoksista alkaa näkyä asiakkaiden palveluissa vuoden 2025 loppupuolella. Käytännön muutoksia ryhdytään valmistelemaan päätösten jälkeen yhdessä henkilöstön kanssa. Myös asukkaiden osallistuminen jatkuu kevään aikana.

Forssan pääterveysasema on esityksen mukaan jatkossa osa Forssan sote-palvelukeskusta. 

Palveluverkkomuutoksia tarkemmin toimialoittain

Aluehallituksen 11.3.2024 kokouksen esityslista

Terveydenhuolto

Perusterveydenhuollon avopalveluja tullaan tarjoamaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä hoidon jatkuvuus varmistaen. Perusterveydenhuollon sairaalapalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, ja toiminnan laajuutta arvioidaan jatkuvasti yhteisenä kokonaisuutena vuodeosastotoiminnan ja kotisairaalatoiminnan kanssa. Janakkalan vuodeosaston tilanne arvioidaan erikseen vuonna 2025.

Kuvantamisen palvelut kootaan palvelukeskuksiin. Laboratoriopalveluja tarjotaan palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Näytteenottopalveluita tuotetaan tarvittavilta osin liikkuvana tai siirrettävänä palveluna.

Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan palvelukeskuksissa ja keskussairaalassa. Palvelukeskuksessa erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan lähi-, etä- tai konsultaatiopalveluna. Erikoissairaanhoidon osastohoito ja anestesiassa tehtävä leikkaustoiminta keskittyvät keskussairaalaan Assiin.

Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan palvelukeskuksissa, palvelupisteissä ja keskussairaalan yhteydessä. Tarkoituksena on perustaa Oma Hämeelle oma selviämisasema vieroitus- ja korvaushoitoyksikön yhteyteen. Lisäksi perustettavaksi esitetään oma mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen arviointi- ja kuntoutusyksikkö.

Suun terveydenhuollon toiminta siirretään vaiheittain 2030 mennessä kolmeen palvelukeskukseen. Muut palvelut toteutetaan siirrettävissä palvelupisteissä tai tiloissa, joiden kustannukset vastaavat siirrettävää palvelupistettä.

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palveluissa lyhytaikainen, ympärivuorokautinen palveluasuminen esitetään keskitettäväksi ensi vaiheessa kuuteen yksikköön: Forssan alueella Intalankartanoon ja Heikanrinteeseen, Hämeenlinnan alueella Voutilakeskukseen ja Ilveskotiin, Janakkalassa Tapailakotiin ja Riihimäen alueella sairaalan tiloihin. Tavoitteena on, että palvelurakennemuutoksen edetessä lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen keskitetään kolmeen yksikköön vuoteen 2028 mennessä.

Perhe-, sosiaali- ja vammaispalvelut

Sosiaalipalveluita, vammaissosiaalityötä sekä lastensuojelun avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita tarjotaan jatkossa palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimisi jatkossakin pääosin koulujen ja oppilaitosten yhteydessä. Neuvolapalveluja olisi tarjolla palvelukeskuksissa ja palvelupisteissä. Lisäksi hyvinvointialue kokeilee lähivuosina jalkautuvaa neuvolamallia, ensiksi haja-asutusalueella. Jalkautuva neuvola hyödyntää alueen toimipisteitä ja tekee yhteistyötä perhekeskuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa.

Sosiaalipalvelut tulevat tekemään yhteistyötä vuoden 2025 alusta aloittavien työllisyysalueiden kanssa. Palveluita tarjotaan asiakkaille yhteiskäyttöisissä palvelupisteissä. Vammaispalvelun uutta, vaativan asumispalvelun yksikköä esitetään perustettavaksi Ilveskodin tiloihin. Ennen perustamista tulee varmistaa, että yksikön kustannukset ovat nykyistä palvelumallia edullisemmat.

Hallinto ja pelastustoimi

Hyvinvointialueen hallinto aiotaan sijoittaa hyvinvointialueen omistamiin tiloihin.

Pelastustoimen palveluverkosto koostuisi jatkossakin sekä päätoimisen henkilöstön että sopimuspalokuntien miehittämistä paloasemista. Nykyinen verkosto on täydentymässä Assi-sairaalan yhteyteen rakennettavalla paloasemalla. Nyt esitetään, että Oitin ja Hikiän paloasemien yhdistämisestä Hausjärvellä käynnistettäisiin esiselvitys.