Usein kysyttyä asiakasmaksuista

Ikäihmisten palvelujen asiakasmaksujen määräytymisen perusteet on koottu asiakasmaksusivulle. Tälle sivulle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä asiakasmaksujen määräytymiseen liittyen.

Huom! Vastaukset koskevat 1.7.2021 voimaan tulevan asiakasmaksulain uudistuksen mukaisia asiakasmaksuja.

Tulojen vaikutus asiakasmaksuun

Kysymys: Miten asiakkaan ja hänen puolisonsa tulot vaikuttavat kotihoidon tai palveluasumisen (ei ympärivuorokautinen hoiva) asiakasmaksuun?

Vastaus: Kotihoidon tai palveluasumisen maksua määrättäessä otetaan huomioon asiakkaan sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa asuvan (avioliitto tai avioliitonomaiset olosuhteet) henkilön ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Tulot huomioidaan veronalaisina eli bruttotuloina. 

Kotihoidon tai palveluasumisen maksu peritään asiakkaan palvelutuntimäärän, käyttäjän maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Bruttotuloista vähennetään ensin tulorajan mukainen määrä, jonka ylittävästä osasta asiakasmaksu peritään.

Kysymys: Miten asiakkaan ja hänen puolisonsa tulot vaikuttavat ympärivuorokautisen hoivan asiakasmaksuun?

Vastaus: Asiakasmaksut määräytyvät seuraavasti:

• Jos asiakas asuu yksin, maksu on enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista. Maksua määrittäessä huomioidaan tietyt vähennykset (lisätietoa kohdassa vähennykset).
• Jos puolisoista suurempituloinen siirtyy hoivaan ja pienempituloinen jää kotiin, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Tällöin maksu saa olla enintään 42,5 % puolisojen yhteenlasketuista nettokuukausituloista, joista on tehty mainitut vähennykset.  Tätä maksun määräytymistapaa sovelletaan silloin, kun asiakas on välittömästi ennen em. palvelun alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avoliitossa.
• Jos puolisoista pienempituloinen siirtyy hoivaan ja suurempituloinen jää kotiin, maksu on enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista.
• Jos kumpikin puolisoista on pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa, pitkäaikaisessa perhehoidossa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, maksu on enintään 85 % asiakkaan nettokuukausituloista huomioituina vähennyksillä. Molemmat maksavat siis hoivasta tulojensa mukaan.

Vähennykset

Kysymys: Mitä menoja säännöllisen kotihoidon tai palveluasumisen (ei ympärivuorokautinen hoiva) asiakkaat saavat ilmoittaa vähennyksinä?

Vastaus: Yleisin kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaita koskeva vähennys on edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun palkkio. Muita mahdollisia vähennyksiä voivat olla:

• asiakkaan suoritettavaksi vahvistettu elatusapu sekä hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset (ei vähennetä, jos elatusavun saajana on asiakkaan aviopuoliso, jonka kanssa asiakas on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen asumispalvelun alkamista)
• avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa annetussa laissa tarkoitettu hyvitys
• kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty etuus, ns. syytinki.

Kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaat eivät saa vähennyksiä esimerkiksi lääke-, asumis- tai tukipalvelukustannuksistaan (esim. turvapuhelin).

Kysymys: Mitä ympärivuorokautisen hoivan asiakkaat saavat ilmoittaa vähennyksinä?

Vastaus: Ympärivuorokautisen hoivan asiakkaat voivat ilmoittaa vähennyksinä:

• Edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun vuosipalkkio.
• Asiakkaan suoritettavaksi vahvistettu elatusapu sekä hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset (ei vähennetä, jos elatusavun saajana on asiakkaan aviopuoliso, jonka kanssa asiakas on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen asumispalvelun alkamista).
• Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa annetussa laissa tarkoitettu hyvitys.
• Kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty etuus, ns. syytinki.
• Asumismenot ympärivuorokautisen hoivan yksikössä: vuokra, vesi, sähkö ja pakollinen kotivakuutus. Mikäli asiakas saa asumistukea, se vähennetään asumismenoista. Huom! Asumismenojen vähennys ei koske vanhainkodissa asuvia asiakkaita, jotka eivät maksa asumismenoja.
• Lääkemenot: sairausvakuutuslain perusteella korvattavat (SVL-korvattavat) ja ei SVL-korvattavat lääkkeet, perusvoiteet ym. lääkkeisiin verrattavat valmisteet, jotka asiakkaalle on määrännyt terveydenhuollon ammattihenkilö.

Lisäksi 1.7. alkaen ympärivuorokautiseen hoivaan siirtyvät asiakkaat saavat vähentää edellisen asunnon asumiskustannuksia tietyin kriteerein, jotka on tarkemmin lueteltu kohdassa asumismenojen vähentäminen.  

Kysymys: Mitä asiakas saa vähentää edunvalvontakuluina?

Vastaus: Edunvalvojan palkkion perusmaksu on yleensä joko 440 euroa tai 280 eur/vuosi riippuen tuloista ja varallisuudesta. Asiakas saa maksussaan vähentää edunvalvojan palkkion perusmaksun (ja edunvalvontavaltuutetun palkkiota enintään em. perusmaksun suuruisena). Vuosimaksu (joko 440 tai 280 eur) jaetaan kuukausitasolle ja se huomioidaan maksussa. Liitteeksi tarvitaan myös edunvalvontasopimus tai muu todiste, josta tiedot selviävät.

Asumismenojen vähentäminen

Kysymys: Mitä kaikkia vähennyksiä asumiseen voi ilmoittaa, eli mitkä ovat toistuvat asumiseen liittyvät menot? 

Vastaus: Jos asiakas asuu jo ympärivuorokautisessa hoivassa, toistuvia asumiseen liittyviä menoja ovat: vuokra, vesi, sähkö ja pakollinen kotivakuutus. Näistä vähennetään asumistuki.  Tämä ei koske vanhainkotiasiakkaita, jotka eivät maksa asumiskuluistaan erikseen.

Esimerkiksi toistuvat siivoustarvikkeet, pesuaineet, liinavaatteet ja roskapussit eivät ole tässä huomioitavia asumiseen liittyviä vähennyksiä.  

Jos kyseessä on edellisen asunnon kustannukset pitkäaikaishoivaan siirtyvältä asiakkaalta, vähennyksinä voidaan huomioida: 

• Omistusasunto (kulut huomioidaan enintään 6 kk ajalta)
  • vesi ja sähkö
  • kiinteistövero
  • kohtuulliset lämmityskulut
  • pakollinen kotivakuutus
  • asunto-osakkeen hoitovastike ja yhtiövastike
  • tiemaksu, jos hoivaan siirtynyt asiakas on ainoa velvollinen tiemaksua maksamaan
• Vuokra-asunto (kulut huomioidaan enintään asunnon irtisanomisajalta; 1kk)
  • vuokra
  • vesi ja sähkö
  • kohtuulliset lämmityskulut
  • pakollinen kotivakuutus
• Asumisoikeusasunto (kulut huomioidaan enintään 3 kk ajalta)
  • käyttövastike
  • vesi ja sähkö
  • kohtuulliset lämmityskulut
  • pakollinen kotivakuutus.

Kysymys: Asiakas siirtyy pitkäaikaishoivaan 1.6. Saako hän vähennystä entisen asunnon asumismenoista ja miltä ajalta? 

Vastaus: Ei saa. Uutta lakia sovelletaan 1.7. alkaen pitkäaikaishoivaan siirtyvien asiakkaiden kohdalla. 

Kysymys: Mikäli puoliso tai muu samassa taloudessa asunut henkilö jää edelleen asumaan asuntoon, miten asiakkaan asumiskulut huomioidaan?

Vastaus: Entisen asunnon kuluista huomioidaan hakijan osuus, eli esimerkiksi 50% jos hän asuu jonkun toisen henkilön kanssa kahdestaan. 

Lääkevalmisteisiin liittyvät vähennykset

Kysymys: Saako lääkekustannuksina vähentää hoitokodin määräämiä tarvikkeita, esimerkiksi hygieniahaalareita, pesuaineita ja -kintaita tai vaippoja? 

Vastaus: Hoitokodin määräämiä tarvikkeita ei voida vähentää, sillä vähennysoikeus koskee ainoastaan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämiä lääkkeitä, voiteita, ravintovalmisteita tai kroonisia haavanhoitotuotteita. Näihin edellä mainittuihin asiakas saa sairausvakuutuslain (SVL) perusteella korvausta. Lääkkeitä tai tuotteita, joihin ei saa SVL-korvausta, mutta jotka on asiakkaalle henkilökohtaisesti määrätty, ja jotka voidaan vähentää, voivat olla esimerkiksi melatoniini-, kalsium- tai magnesiumvalmisteet. 

Kysymys: Voiko vähennyksiä saada lääkärin määräämistä hoidoista, esimerkiksi fysioterapiasta puheterapiasta tai jalkahoidosta? 

Vastaus: Näitä ei voida vähentää maksua määrättäessä, vaan asiakkaan tule maksaa ne käyttövarastaan. Asiakkaalla voi olla mahdollisuus saada toimeentulotukea yksittäisiin lääkärin määräämiin hoitoihin tai muihin terveydenhuollon kuluihin, kuten hammashoitoon.