Kriisi perheessä

Miten autan lasta, kun läheinen on kuollut?

Menetykset ja suru kuuluvat elämäämme. Sureminen etenee yksilöllisesti ja siihen kuluu aikaa. Usein surussa auttaa, kun sitä voi jakaa muiden kanssa. Surevilla aikuisilla on usein sellaisia sosiaalisia verkostoja, joiden avulla selviää arkipäivästä.

Lapselle tärkeimmät ihmiset ovat useimmiten vanhemmat ja muut läheiset surun kohdatessa. Lapselle on tärkeää, että hän saa lohdutusta ja läheisyyttä ja voi kysyä mieltään askarruttavista asioista. Jos toinen vanhemmista on kuollut, lapselle on tärkeää tieto siitä, kuka hänestä pitää huolta jatkossa. Hän voi myös pelätä menettävänsä jäljelle jääneenkin vanhempansa. Usein lapsia auttaa myös arjen jatkuminen niin tavallisena kuin mahdollista.

Kun lapsi näkee vanhempansa surevan, hän voi alkaa auttaa vanhempaa siten, että peittelee omaa suruaan. Vanhemman on hyvä puhua lapselle, että aikuisena huolehtii asioista ja on olemassa myös lasta varten omasta surustaan huolimatta.

Jos kuolemaan liittyy jokin onnettomuus tai se on muuten tapahtunut yllättäin tai lapsi on ollut paikalla, voi lapsi tarvita perheen ja läheisten ulkopuolista tukea. Voi olla, että tilanteessa onkin jo tarjottu kriisiapua ja se auttaa normaaliin suremiseen pääsemistä. Tilanteen helpottamiseksi on olemassa erilaisia tukijärjestelmiä niin aikuisille kuin lapsillekin. Tärkeintä lapsen kannalta on se, ettei hän jää tunteidensa kanssa yksin. Apua tilanteeseen saat mm. perheneuvolasta.

Miten toimin, kun perhettä on kohdannut onnettomuus?

Perheen kokiessa onnettomuuden tai tapaturman on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet otetaan mukaan asian käsittelyyn. Lasten kanssa tapahtuneesta puhuminen on tärkeää. Monesti lapsi ei itse ota asioita puheeksi, jos näkee vanhempien olevan ahdistuneita. Onkin erittäin tärkeää, että vanhempi itse juttelee lapsen kanssa tapahtuneesta.

Onnettomuus ja tapaturma ovat aina yllättäviä, ja saavat yleensä aikaan kysymyksiä siitä, olisiko itse tai joku muu voinut estää tilanteen. Syyllisyyden kokemukset ovat tavallisia ja monesti lapsi voi kokea niitä vahvasti. On erittäin tärkeää vapauttaa lapsi syyllisyyden tuntemuksista.

Aikuisen täytyy luoda kaikesta huolimatta lapselle turvallinen olo ja luottamus siihen, että lapsi voi kokea jatkossa olevansa turvassa. Arkirutiinien, kuten ruokailujen, nukkumaanmenoaikojen jne. säilyminen ennallaan luo lapselle turvan tunnetta. Tärkeää on, että pyydät vanhempana muiden aikuisten tukea ja apua arkeen, jos oma jaksamisesi ja tilanteesi eivät mahdollista lasten arkirutiinien jatkumista ennallaan.

Perheneuvolasta koko perhe saa kriisiapua tilanteen purkamiseksi. Jos huoli lapsesta ei vähene tilanteen tasoituttua, on tärkeää hakea apua myös myöhemmin.

Mitä teen, kun läheinen sairastuu vakavasti?

Mikä tahansa perheenjäsenen vakava sairastuminen on perheessä kriisi.
Vanhemman sairastuessa lapsen tehtävä ei ole toimia vanhempansa hoitajana vaan hänellä on oikeus olla lapsi. Vanhemman sairautta voi olla vaikea ymmärtää ja hyväksyä ja siitä on vaikea puhua. Tällöin on tärkeää, että ympärillä on muita läheisiä aikuisia tukemassa lasta. Lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen ja arkeen.

• On hyvä puhua sairaudesta jonkun läheisen kanssa.
• Asioita voi selvitellä perheen kesken tai kääntyä terapeutin tai muun ulkopuolisen puoleen.
• On tärkeää pyrkiä siihen, että perheen normaalit arkirutiinit jatkuvat sairaudesta huolimatta.

Jos vanhemmalla on psyykkinen sairaus, on hyvä keskustella lapsen kanssa siitä, miten vanhemman sairaus näkyy arjessa. Vanhempi saattaa nukkua paljon, olla ärtyisä tai ei jaksa huomioida lasta. On tärkeää, että lapselle on kerrottu, mistä se johtuu, koska nämä vaikuttavan lapsen arkeen. Samoin joskus psyykkinen sairaus voi aiheuttaa outoja puheita ja käyttäytymistä, mikä on lapselle hyvä selittää. Tällaisessa tilanteessa voisi olla hyvä hyödyntää vanhemman mahdollista omaa hoitotahoa (lääkäriä, psykiatrista sairaanhoitajaa ym.).

Mistä saan apua taloudellisiin pulmiin?

Lapsiperheessä talous saattaa ajoittain olla tiukkaa esimerkiksi työttömyyden tai lasten kotona hoitamisen takia. Lapsiperheissä on paljon ylimääräisiä, yllättäviäkin menoja. Tällöin on hyvä pohtia tuloja ja menoja, kiinnittää erityistä huomiota kulutustottumuksiin, tehdä rahankäyttösuunnitelma ja pitää kirjaa perheen tuloista ja menoista.

Voit hakea toimeentulotukea, joka on muuta toimeentuloturvaa täydentävää, yksilökohtaista ja viimesijaista taloudellista tukea. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tulot ja varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin.

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta ja lapsiperheiden sosiaalityö voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea lapsiperheille.
Jos perheellä on voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus, täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea haetaan lastensuojelusta.
Ota yhteyttä lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin.

Täysi-ikäisen nuoren perustoimeentulotuki haetaan Kelasta. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki käsitellään aikuissosiaalityön palveluissa.