Nuoruusiän pulmat

Nuoruusikä on välttämätön kehitysvaihe kohti itsenäistä aikuisuutta. Nuoruusiän kehitys ja siihen kuuluvat muutokset näkyvät nuorissa eri tavalla ja eriaikaisesti. Murrosiän fyysiset ja psyykkiset muutokset voivat aiheuttaa nuorelle itselleen hämmennystä.

Normaaliin murrosiän kehitykseen kuuluu irtautuminen vanhemmista, ”kapinointi” ja mielipide-erot vanhempien kanssa. Tavallista on myös mielialan vaihtelut, jotka voivat aiheuttaa ristiriitatilanteita kotona, koulussa ja kavereiden kanssa. Myös päihdekokeilut saattavat alkaa yläkouluiässä.

Nuori voi käyttäytyä huonosti vanhempiaan kohtaan ja keskusteluyhteys oman nuoren kanssa voi olla huono tai kokonaan poikki. Tällaisissa tilanteissa vanhempi voi kokea voimattomuutta ja keinottomuutta, jolloin on hyvä tietää, että vanhempana et ole yksin. Pulmatilanteissa kannattaa avata keskustelu kavereiden vanhempien kanssa tai ottaa yhteyttä kouluun.

Vanhempien tuki on nuorelle tärkeää itsenäistymiskehityksestä huolimatta. Tärkeää on etsiä arjesta aikaa ja hetkiä, joissa voi paneutua aidosti nuoren asioihin. Kuunteleminen ja ajan antaminen lähentää ja lisää luottamusta nuoren ja vanhempien välillä. On hyvä myös tutustua nuoren kavereihin ja heidän perheisiinsä ja olla kiinnostunut sitä, miten nuori aikaansa viettää. Myös nuoren koulunkäynnin sujumista on hyvä seurata ja olla yhteydessä tarvittaessa myös opettajiin.

Jos nuoren arki on huomattavasti vaikeutunut esim. pitkään jatkunut alakuloisuuden, syömishäiriöiden ja itsetuhoisuuden takia, vanhemman ja nuoren on hyvä hakea perheen ulkopuolista apua ja tukea. Vanhempana voit tulla keskustelemaan NeuvotOn-chattiin, jossa voit kysyä ja kertoa asioista nimettömästi. Chatissa vastaavat Hämeenlinnan psykososiaalisen tuen ammattilaiset, jotka työskentelevät päivittäin eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa.

Pulmatilanteissa vanhemmat ja nuoret voivat itse olla yhteydessä luokanvalvojaan, oppilashuollon kuraattoriin, kouluterveydenhoitajaan, jotka voivat arvioida tarkemmin nuoren tilannetta ja tarvittaessa ohjata perhettä eteenpäin. Voit ottaa yhteyttä myös lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin.

Mitä teen, kun minulla on huoli lapseni koulunkäynnistä?

Koulunkäynti on vanhempien vastuulla. Lapsensa poissaoloista vanhemman tulisi ottaa yhteyttä ensisijaisesti luokanvalvojaan. Luokanvalvoja selvittää poissaoloja, niiden syitä ja tarvittavaa tukea perheen kanssa. Tämän jälkeen voi työskentelyyn mukaan tulla myös oppilashuollon kuraattori, kouluterveydenhoitaja tai nuorten tukipalvelu Toppari.

Poissaolot vaikuttavat luonnollisesti koulumenestykseen ja runsaat poissaolot vieraannuttavat nuorta säännöllisestä arkirytmistä. Erittäin tärkeää on tehdä yhteistyötä koulun kanssa heti ensimmäisten luvattomien poissaolojen kohdalla ja estää niiden muodostuminen tavaksi.

Sosiaalinen media ja tietokonepelaaminen hallitsee nuoren elämää, mitä teen?

Sosiaalinen media on yksi nuorten tapa pitää yhteyttä toisiinsa ja on osa nuoren muuta sosiaalista elämää. Netti ja tietokonepelaaminen vievät aikaa koulutyöltä, harrastuksilta ja levolta ja siihen liittyy myös riskejä, kuten henkilökohtaisten tietojen ja kuvien leviäminen, kiusaaminen, huijaukset tai seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu. Siksi vanhempien ja nuoren tulee keskustella sen käyttöön liittyvistä pelisäännöistä sekä turvallisuudesta.

Mikäli ulkopuolinen apu on tarpeen, ota yhteyttä lapsiperheiden palvelutarpeen arviointiin.

Nuorella on kuitenkin hyvä olla harrastuksia, joiden kautta hän tapaa muita ikäisiään myös kasvotusten. Välittömässä vuorovaikutuksessa muiden nuorten kanssa kehittyvät myöhemmässä elämässä tärkeät vuorovaikutustaidot.