Oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet
Mitä teen, jos lapsellani on oppimisvaikeuksia?
Lapsen koulunkäynti- ja opiskelutaitoja on hyvä seurata. Läksyt pitäisi tehdä esim. iltapäivällä välipalan jälkeen eikä juuri ennen nukkumaanmenoa. Osa lapsista tarvitsee aikuisen valvontaa ja tukea läksyjen tekemisessä. Kokeisiin lukeminen on hyvä aloittaa useampia päiviä ennen koetta, jotta tiedon omaksuminen olisi mahdollista.
Jos huomaat lapsen oppimisen olevan työlästä, kerro havainnostasi opettajalle. Oppimisvaikeuden taustalla saattaa olla esim. lukivaikeus tai oppiminen voi olla työlästä myös muista syistä kuten stressi, keskittymisen vaikeudet tai masennus. Joskus heikon oppimistuloksen taustalta löytyy motivaation puute opiskeluun tai koulunkäyntiin. Tällöin kyse ei siis ole välttämättä oppimisvaikeudesta.
Oppimisvaikeuksien laatua on hyvä selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta lapsi saa koulussa tarvittavan tuen oppimiseensa ja oppimisen ilo säilyy. Koulun erityisopettajat kartoittavat lukivaikeuksia ja matematiikan oppimisvaikeuksia. Oppilashuollon psykologit tekevät tarvittaessa laaja-alaisempia oppimisvaikeustutkimuksia.
Mitä teen, jos lastani kiusataan?
Lohduta lastasi ja kuuntele rauhassa mitä on tapahtunut. Kerro välittömästi havainnoistasi opettajalle ja rehtorille, kun kyseessä on koulussa tai koulumatkoilla tapahtuva kiusaaminen. Voit ottaa asian esille myös lastasi kiusanneen lapsen vanhempien kanssa. Useimmiten tilanteeseen puuttuminen ja asiasta sopiminen lopettaa kiusaamisen.
Jos kiusaaminen on jatkunut pitkään ja lapsen mieliala on surullinen tai ahdistunut, voit ottaa yhteyttä oppilashuollon psykologiin, kuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan.
Miten voin arvioida, onko lapsellani hahmottamisen pulmaa?
Näönvarainen hahmottaminen on aivojen kyky tulkita sitä, minkä silmät näkevät.
Ongelmat näönvaraisessa hahmottamisessa saattavat ilmetä seuraavilla tavoilla:
- hankaluus hahmottaa suuntia, etäisyyksiä ja sijaintia
- vaikeus erottaa esineiden/kuvien kokoa, pituutta, muotoa tai taustaa ja eroja
- värien ja muotojen nimeäminen on ongelmallista
- lapsella on vaikeuksia löytää etsimäänsä esinettä huoneesta
- kuvasta pyydettyjen asioiden etsiminen on hankalaa
- lapsi hätääntyy vieraissa paikoissa, kartan hahmotus ei onnistu
- kirjainten ja numeroiden erottaminen ja nimeäminen on vaikeaa
- kirjaimet ja numerot kääntyvät peilikuviksi
- koulussa matematiikka, esim. geometria ja laskujen vaiheiden hahmotus takkuaa
Alakouluikäisen vanhempana voit tuoda huolesi esiin ensin opettajalle, kouluterveydenhoitajalle tai oppilashuollon psykologille, jota kautta myös toimintaterapian tarve voidaan arvioida.
Miten voin arvioida, onko lapsellani silmän ja käden yhteistyön hankaluutta?
Visuomotoriikalla tarkoitetaan tarkoituksenmukaisten liikkeiden suunnittelua ja tuottamista näköhavainnon ohjaamana. Visuomotoriikassa siis yhdistyvät näönvarainen hahmottaminen ja motoriikka erillisinä taitoina. Silmä-käsi – yhteistyö on visuomotoriikan tärkein osa-alue.
Pulmat näissä taidoissa voivat ilmetä seuraavilla tavoilla
- pallon kiinniottaminen ja mailapelit ovat hankalia
- kynätyöskentely ei kiinnosta, mallipiirtäminen on vaikeaa
- palapelien tekeminen on vaikeaa
- helmien pujottelu ovat vaikeita
- mallin mukaan rakentelu esim. legoilla ja rakennuspalikoilla ei kiinnosta/onnistu.
Jos lapsellasi on edellisen kaltaisia hankaluuksia, ota yhteyttä lapsesi opettajaan tai erityisopettajaan. Voitte kotona harjoitella tekemistä esimerkiksi yhteisen pelaamisen, palapelien rakentelun, piirtämisen tai legorakentelun avulla.
Onko lapseni oikea- vai vasenkätinen?
Neljävuotiaasta lähtien on hyvä seurata, onko lapsen kätisyys eriytymässä. Kätisyys näkyy hienomotorisessa työskentelyssä kuten leikkaamissa, piirtämisessä ja päivittäisissä toiminnoissa, esim. syömisessä. Kätisyyden vakiintuminen on tärkeää, koska siten hienomotoriset taidot eriytyvät ja automatisoituvat. Kätisyys tulisi olla vakiintunut viimeistään esikoulun alkuun mennessä.
Käden dominanssin vakiintuminen on edellytys kirjoitustaidon oppimiselle. Kätisyyden vakiintuminen, kynäotteen kehittyminen (dynaaminen kolmipisteote) sekä oikeanlainen voimankäyttö mahdollistavat lapsen jaksamisen kynätyöskentelyn aikana, mikä on tärkeä taito myöhemmin koulutyöskentelyssä.
Kätisyyden selvittämisessä on tärkeintä havainnoida arjen tilanteissa, kummalla kädellä lapsi aloittaa toiminnan. Kätisyyden vakiintumisen tukemiseksi on hyödyllistä tehdä esim. kehon keskilinjan ylitystä vaativia toimintoja, kuten isolle paperille maalaamista tai mailapelejä. Liikuntaleikit, joissa tehdään painonsiirtoja ja vartalon kiertoja, kieriminen sekä erilaiset kehonpuolien yhteistyötä vaativat toiminnot tukevat kätisyyden vakiintumista. Myös rakenteluleikit ja soittopelit 2-kätisillä soittimilla ovat hyödyllisiä.
Hallitseeko lapseni oman kehonsa?
Kehonhahmottamisen kehittyminen alkaa jo kohdussa, kun sikiö saa kokemuksia äidin liikkeistä. Vauvaikäisenä tärkeää on läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa. Kehonhahmottaminen tapahtuu näköaistin, kuuloaistin ja tuntoaistin avulla. Hahmottamisen kautta lapsi muodostaa mielikuvan ympäristöstä, esineiden rakenteesta ja oman kehon suhteesta ympäristöön. Kehonhahmotus on motoristen taitojen oppimisen perusta. Kehon hahmottaminen tarkoittaa sitä, että ihminen tietää kehonsa osat nimeltä, missä ne sijaitsevat, mitkä ovat kehonosien suhteet toisiinsa nähden ja kuinka kehoa ja sen osia liikutetaan sekä rentoutetaan.
Pulmat kehonhahmotuksessa voivat näkyä:
- pukeutuminen, ruokailu ja yhteisleikit toisten lasten kanssa eivät suju
- liikkuminen on kömpelöä, lapsen tasapaino on huono
- lapsi ei osaa nimetä kehonosia.
- vaikea oppia erilaisia liikkeitä ja leikkejä esim. sormileikit ovat ongelmallisia.
- lapsi ei hahmota omaa asemaansa suhteessa ympäröivään tilaan (esim. onko hän tuolin edessä vai takana, sängyn alla vai päällä)
- saksilla leikkaaminen on vaikeaa
Lapsen kehityksessä on monia eri osa-alueita, jotka kaikki vaikuttavat toistensa kehittymiseen ja taitojen oppimiseen.
Monipuolisella perusliikunnalla, laulu-, piilo- ja muilla liikunnallisilla leikeillä voidaan kehonhahmottamisen lisäksi luoda valmiuksia näönvaraisen hahmottamisen ja visuomotoriikan kehittymiselle.
Näönvaraista hahmottamista ja visuomotoriikkaa voi harjoitella esim. pallo- ja mailaleikeillä, tehtäväkirjoilla, KIM – leikillä, palapelejä kokoamalla, legoja rakentamalla, kuvasta kertomalla, yksityiskohtia etsimällä, Avaimen piilotus – leikillä ja erilaisilla lautapeleillä.