Eri sukupolvien odotukset kohtaavat työmarkkinoilla vai kohtaavatko?

Kun puhutaan kohtaanto-ongelmasta, tarkoitetaanko osaajapulaa vai kiinnostavien työpaikkojen pulaa? Vastaus riippuu siitä, kysytäänkö työnantajalta vai työnhakijalta. Usein he ovat eri sukupolvien edustajia. Miten hyvin zoomerit, milleniaalit ja boomerit tuntevat toistensa odotukset ja toiveet?

Zoomerit työuransa alussa

Sukupolvi Z (nyt 10-25v) on aloittamassa työuraansa ja keräämässä työkokemuksia ja työelämätaitoja. Osa heistä joutuu kuitenkin kokemaan työttömyysjakson jo työuransa alkuvaiheessa.

Hämeenlinnan kuntakokeilussa nuoret ovat työllisyystoimissa erityisen tärkeä kohderyhmä ja syyskuun lopussa nuorisotyöttömyysaste olikin 3 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten, toteaa Hämeenlinnan seudun kuntakokeilutoimiston johtaja Mira Sillanpää. Nuorisotyöttömyys oli Hämeenlinnassa syyskuun lopussa 9,7 %. Valtakunnallisesti (10,25%) ja koko Hämeessä (11,6%) osuus on korkeampi. Työttömistä zoomereista 60% oli miehiä.

Kännykkä kädessä syntyneet ja sosiaalisen median luomassa rajattoman tiedon maailmassa elävät zoomerit odottavat työelämältä yksilöllistä kohtaamista ja hyvää johtamista. Hyvinvointi ja merkityksellisyys ovat myös etusijalla. Työnantajilta odotetaan vahvempaa kantaa sosiaalisiin kysymyksiin, edistymistä monenlaisten ihmisten tasavertaisesta osallistumisesta työn ja työympäristön kehittämisessä sekä sitoutumista kestävään kehitykseen. Yhteisillä arvoilla on merkitystä.

Työnantaja odottaa työnhakijalta osaamisen lisäksi työelämätaitojen hallintaa. Zoomereiden on hyvä kerätä kokemuksia esimerkiksi työkokeilun avulla ja täydentää osaamistaan vaikkapa lyhytkestoisten koulutusten avulla. Tärkeää on päästä näyttämään potentiaaliaan suoraan yritykseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppisopimuskoulutus, työkokeilut, omaehtoinen opiskelu ja täydennyskoulutus ovat esimerkkejä työllisyystoimien tarjoamasta tuesta osaamisen lisäämiseen, summaa työllisyyskoordinaattori Pauliina Polvinen.

Milleniaalit ratkaisevassa roolissa

Organisaatioista 75%:lla on globaalisti vaikeuksia löytää tarvittavaa osaamista, luku on korkeimmillaan 16 vuoteen. Moni työnantaja kuuluu milleniaalien (nyt 26-41v) sukupolveen. Heidän ajatusmaailmansa saattaa kohdata paremmin monen milleniaalityönhakijan kanssa. Kovan osaamisen ohella odotuksina työnhakijalle osataankin kuvata myös odotuksia pehmeistä taidoista. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla niitä ovat tässä järjestyksessä: ongelmanratkaisukyky, stressinsieto- ja palautumiskyky, kriittinen ajattelu ja analyyttisyys, oppimiskyky ja uteliaisuus sekä luovuus. Rakennusalalla niitä ovat lisäksi vastuuntunto ja luotettavuus sekä aloitekyky.

Avoimia työpaikkoja on alueella edelleen paljon ja uusia avoimia on vielä syyskuussa avautunut. Nyt tarvitaan yhteistyötä, kun merkit taantumasta näyttävät entistä selvemmiltä, huomioi palveluesimies Mari Mäkelä.

Kokonaistyöttömyysaste oli syyskuun lopussa 9,3%, eli sama kuin elokuussa ja matalampi kuin vuosi sitten. Ulkomaalaisten työttömyysaste oli syyskuun lopussa 22,2%, mikä on selvästi matalampi kuin elokuussa ja vuotta aikaisemmin. Hämeenlinnassa luku on alempi kuin sekä koko Suomessa (23%) että koko Hämeessä (23,15%), kuvaa Sillanpää työllisyystoimien syyskuun tuloksia.

Sukupolvi X ja heitäkin kokeneemmat boomerit: onko tilaa työmarkkinoilla?

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan 58% kaikista työntekijöistä tulee tarvitsemaan uusia taitoja tehtäviensä hoitamiseen. Sukupolvi X (nyt 42-57v) on jo oivaltanut elinikäisen oppimisen välttämättömyyden. Toimintaympäristö, työvälineet, työtehtävät ja työskentelytavat muuttuvat niin nopeasti, että ihan jokaisen on kehitettävä jatkuvasti osaamistaan: osa edetäkseen urallaan, osa pitääkseen työpaikkansa, osa voidakseen unelmoida työelämään palaamisesta.

Pitkiin työuriinsa ja kokemukseensa pohjautuen boomerit (nyt 58v – ) ovat tottuneet toimimaan työmarkkinan tarpeen mukaan. He ovat olleet työkeskeisiä ja ahkeria. Moni haluaisi jatkaa työelämässä pidempään. Eläkeiän lähestyessä ja jopa eläkkeellä määräaikainen työ, osa-aikaisuus tai sijaisuudet kiinnostavat, sillä he kokevat monesti olevansa työkykyisempiä, terveempiä ja energisempiä kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Yli 55-vuotiaitten työllistämiseen työvoimaviranomaisilla on ja on tulossa työkaluja.

Työttömien määrä laskikin selvästi yli 50-vuotiaissa syyskuussa

Syyskuun lopussa työttömyyden luonnetta kuvasi edelleen pitkäaikaistyöttömyys, vaikka laskua tapahtuikin. Työnhaun keskimääräisen keston kasvu pysähtyi. On tärkeä muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömät eivät ole yhtenäinen, vaan hyvinkin kirjava joukko yksilöitä, joilla on paljon erilaisia taitoja ja osaamista, halua osaamisen kehittämiseen, motivaatiota ja kykyä työhön. Työttömyyden pitkittymiseen on myös monia syitä, joihin työllisyystoimilla pyritään vastaamaan.

Työttömien työnhakijoiden osaamista ja toimintakykyä pyritään tukemaan monien työllisyystoimien avulla. Erilaisiin työllistymistä ja työkykyä tukeviin palveluihin osallistuvien henkilöiden määrä on kasvanut. Palveluihin ohjautuneista suurin osuus on työllistettynä olevia ja heidän määrä jatkoi kasvuaan. Omaehtoisessa opiskelussa olevien määrä kasvoi hieman. Kolmanneksi suurin ryhmä on kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat. Työvoimakoulutuksissa olevien määrä kasvoi selvimmin, summaa Sillanpää alkusyksyn työllisyystoimia.

Lisätietoja

  • Mira Sillanpää, Kokeilutoimiston johtaja, Hämeenlinna; mira.sillanpaa@hameenlinna.fi; puh. 050 5694638
  • Pauliina Polvinen, Työllisyyskoordinaattori, Janakkala; pauliina.polvinen@janakkala.fi; puh. 050 367 9612
  • Mari Mäkelä, Palveluesimies, Hattula; mari.makela@hattula.fi; puh. 050 360 8851

TEM:n työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät 1.3.2021 ja päättyvät 31.12.2024. Hämeen ELY-keskuksen alueella on kaksi työllisyyden kuntakokeilualuetta: Hämeenlinna ja Lahti. Hämeenlinnan seudun työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvat Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala.

Lähteet: