Hämeenlinna pärjää: Työt striimataan, kotoilusta nautitaan ja omia vaatimuksia höllennetään

Hämeenlinnalaisen yrittäjän Touko Helasen työ muuttui. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas nauttii kotona olemisesta. Psykologi Sirpa Seppänen kannustaa lapsiperheitä armollisuuteen.

Juttu jatkuu videon jälkeen

Yrittäjä ryhtyi striimaamaan musiikkia ja kulttuuria

Koronauhka sekoitti hämeenlinnalaisen Pienen Mediatalon ja Kumutalon bisnesideat, mutta vain hetkeksi. Yrittäjä Touko Helanen päätti ripeästi tukea musiikin ja kulttuurin tekijöitä järjestämällä video- ja striimaustallennuksia Kumutalossa.

Puskaradio toimi äänekkäästi. Pian striimaukset eli reaaliaikaiset videolähetykset verkossa sekä musiikin taltiointi ja videointi tuottivat uutta liiketoimintaa.

”Suunnitelmat ovat toimineet hyvin. Olen saanut paljon yhteydenottoja eri artisteilta. Sitten on tullut muitakin taiteellisia projekteja, esimerkiksi nukketeatteria”, Touko kertoo.

Kumutalo remontoitiin uuteen käyttöön viime vuonna. Jo silloin suunnitelmissa oli täysimittainen studio, jossa voi tehdä myös striimauksia. Kumutalo on Toukon lapsuudenkoti Hämeenlinnan Poltinaholla. Rakennuksessa toimi pitkään hänen isänsä, Pekka Helasen, Kumu-rumputehdas. Touko remontoi talon kodikseen ja Pienen Mediatalon toimitilaksi, studioksi ja tapahtumapaikaksi.

Pienen Mediatalon liiketoiminta on aikaisemmin koostunut pitkälti yritysvideoista ja markkinoinnista. Musiikkivideoita Touko on tehnyt ennenkin, mutta nyt kulttuurin ja musiikin rooli on hurjassa kasvussa.

”Olen aina ollut sellainen, etten jää paikoilleni makaamaan, vaan olen koko ajan tekemässä jotain. Kun kriittiset hetket koittivat, takataskussani oli heti ajatus, että lähden nyt sitten tekemään niitä asioita, joita olen jo pidemmän aikaa suunnitellut.”

Suomesta löytyy tuskin yhtäkään yrittäjää, jolle korona-aika ei aiheuttaisi ylimääräistä huolta. Kumutalossa epävarma tulevaisuus jännittää mutta ei pelota. Oma terveys ei yrittäjää huoleta, mutta läheisten hyvinvointi askarruttaa.

”Olen ulkoillut ja juossut ympäri Ahveniston metsiä. Luonto ja ympäristö ovat minulle tärkeä tuki ja turva, sekä lasten kanssa touhuaminen. Arki on muuttunut, mutta olen keksinyt hyviä keinoja pitää itsestäni huolta.”

Toukoa kannattelevat myös myönteinen asenne ja luottamus yhteiseen uurastukseen.

”Tulemme selviämään tästä ajasta hienosti, mutta kaikilla pitäisi olla positiivista toiveikkuutta. Toki täytyy tehdä paljon töitä ja puhaltaa yhteen hiileen.”

Juttu jatkuu kuvien jälkeen

”Tykkään kotona tössöttämisestä: leivon, laitan ruokaa, silitän pyykkiä, jumppaan, katson elokuvia… Lisäksi on kasvihuone ja mökin keittiöremppa”, kertoo Sari Myllykangas. Kuva: Sari Myllykangas
Korona-ajan unelmakartta: Sari Myllykangas leikkasi lehdestä kivoja kuvia ja tekstejä kuvaamaan asioita, joita hän haluaa tehdä poikkeusajan jälkeen. Minkälainen on sinun unelmakarttasi? Kuva: Sari Myllykangas

Kotona olemisesta saa nauttia

Valokuvissa näkyy viherkasveja, kahvihetki kotiterassilla ja mökkiremppaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas on ottanut ilon irti kotoilusta ja mökkeilystä.

”En ole ollut huolissani siitä, että on pitänyt vetäytyä kotiin. Pidän erityisen paljon kotona olemisesta. Minulle ei ole tullut vielä kertaakaan sellaista oloa, että en tätä jaksaisi. Kaipaan kyllä lähikontakteja, esimerkiksi kokouskavereita”, Sari kertoo.

Hän työskentelee psykoterapeuttina ja työnohjaajana Psykoterapiakeskus Vastaamossa. Nyt korona-aikaan tapaamiset toteutetaan etäyhteyksin.

Sari on huomannut työssään, että poikkeusaikana tiivis yhdessäolo perheen tai oman itsensä kanssa voi herättää myös ahdistusta.

”Välillä voi tulla riitaa, siltä ei voi nyt välttyä. Vuorovaikutustaidot korostuvat. Aikuisten täytyy kantaa vastuuta, että he eivät räiskähtele liikaa, jotta lapset luottavat, että tästä selvitään”, Sari sanoo.

Hän luottaa yhteiseen voimaantumiseen ja toistemme tukemiseen. Koronasta selvitään yhdessä. Kaikenlainen yhdessä tekeminen on hyödyllistä, vaikka sitten etäyhteyksien kautta.

”Poikkeusaikanakin ihminen tarvitsee onnistumisia joka päivä. Ihminen tavoittelee itselleen hyvää, ja sen eteen täytyy myös toimia. Jollekin tulee hyvä fiilis fyysisestä puuhailusta, toiselle itsekseen olemisesta ja rauhassa ajattelemisesta.”

Pelkoja kannattaa käsitellä. Paras tapa on puhua niistä ääneen jonkun kanssa. Pelko ei ole pysyvä olotila, vaan se menee ohi.

”Pelon kanssa voi oppia elämään ja hallitsemaan sen mittasuhteita: minkäkokoiseen pelkoon minulla on aihetta? Onko minun nyt syytä pelätä näin paljon?”

Joillekin korona-aika on erityisen vaikeaa aikaisempien elämänkolhujen ja traumojen vuoksi. Vanhat käsittelemättömät traumat nousevat pintaan. Samalla voi ilmetä uusia pelkoja.

”Ihan kaikesta ei kaikki selviä omin voimin. Onneksi on meitä ammattilaisia. Jos tarvitset apua, ole rohkeasti yhteydessä ammattilaiseen, äläkä jumita liian pitkään yksin pelon kanssa.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Sirpa Seppäselle tärkeä hyvän mielen tuoja on parivuotias shetlanninlammaskoira Rolle. Etätyöpäivät alkavat ja päättyvät yhteisellä lenkillä. Kuva: Ritva Alho

Pienikin selviytyminen on selviytymistä

Lapsiperheille poikkeusaika on tuonut lisästressiä, etenkin jos lapset ovat olleet poissa koulusta tai hoitopaikasta. Siksi pitäisi ottaa iisisti. Höllentää omaa vaatimustasoa ja olla itselleen armollinen.

”Pienikin selviytyminen on selviytymistä. Toki arjen rutiineista ja rytmistä on hyvää pitää kiinni, koska tutut asiat tuovat lapsille turvaa. Mutta vaatimustason madaltaminen kannattaa, koska huoli omasta ja läheisten terveydestä kuormittaa. Nyt pitäisi tehdä sellaisia asioita, joista tulee itselle hyvä mieli”, sanoo Hämeenlinnan perheneuvolan johtava psykologi Sirpa Seppänen.

Lapset tarvitsevat suojaa, ruokaa ja turvaa. Lisäksi perheen yhteiset puuhat antavat lisävoimia kaikille.

”Lapsille on todella tärkeää saada tehdä jotain, josta saa kiitosta ja josta on oikeasti hyötyä. Vaikeat sanat ”anteeksi” ja ”kiitos” kannattaa nyt ottaa tehokäyttöön myös parisuhteessa, kun kaikkien pinnat ovat kireällä.”

Koronauhka pelottaa niin lapsia kuin aikuisia. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta tunteiden säätelyssä, myös ahdistuksen ja pelon.

Sirpan mukaan pelko on tärkeä tunne. Sen saa antaa tulla ja siihen kannattaa tutustua. Vasta kun omaan pelkoonsa on tutustunut, tunteen voi antaa mennä.

”Tärkeää on, ettei pelko kaappaa mukaansa. Huolehtimista voi annostella vaikka yhteen huolihetkeen kerran päivässä. Silloin voi lukea uutisia, ottaa asioista selvää ja käydä läpi pelon tunteita. Koko ajan ei kannata murehtia.”

Sirpa kehottaa keskittymään hyviksi havaittuihin selviytymiskeinoihin. Miten selviydyin silloin kun viimeksi oli tiukka paikka omassa elämässäni? Mikä toimi silloin?

”Jo koetuista tiukoista paikoista voi hakea myös voimaa: siitäkin minä silloin selvisin, vaikka minua kovasti huoletti.”

Jokaisella on yksilöllinen sietoikkuna. Se tarkoittaa tilaa, jossa ei ole vielä jähmettynyt pelosta tai surusta, vaan pystyy vielä hallitsemaan itseään ja tunteitaan.

Poikkeustilanne kaventaa kaikkien sietoikkunaa. Jos elämässä on ollut aikaisemmin paljon kriisejä, sietoikkuna on jo valmiiksi pienempi kuin muilla.

”Varsinkin silloin tarvitaan armollisuutta itseään kohtaan. Löydä omat selviytymiskeinosi, ja tee asioita, jotka rentouttavat. Joillekin se tarkoittaa kaikkien kaappien siivoamista, joillekin sohvalla löhöilyä. Vaikka yhdessäolo on tärkeää, täytyy sallia myös vetäytyminen.”

Tekstit, video ja Touko Helasen kuva: Tia Yliskylä

Koronavirus ajoi arjen poikkeustilaan. Hämeenlinna pärjää -sarjassa tutustutaan hämeenlinnalaisiin selviytymiskeinoihin ja myönteisiin ideoihin.

Sarjan ensimmäinen osa
Sarjan toinen osa
Sarjan neljäs osa