Hämeenlinnalaisten hiilijalanjälki vuonna 2024 oli 8,2 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e)

Hämeenlinna on selvittänyt asukkaidensa kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen, nyt kolmatta kertaa. Hämeenlinnalaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 8,2 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) asukasta kohden. Yhteensä Hämeenlinnan kulutusperäiset päästöt vuonna 2024 olivat 560,0 kilotonnia CO2e. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Merkittävimpiä kulutuksen päästölähteitä Hämeenlinnassa ovat tavarat ja palvelut (29 %), ruoka (25 %) sekä energiankulutus (23 %) (Kuva 1). Kulutuksen päästöt laskettiin viimeksi vuonna 2022, jolloin ne olivat myös 8,2 tonnia CO2e asukasta kohden, eli päästöt ovat pysyneet ennallaan.

Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Toisaalta siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.

Miksi kuntien kulutusperusteisia kasvihuonepäästöjä seurataan?

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kulma-hankkeeseen osallistuneiden kuntien päästöt vaihtelivat 7,1 tonnista 9,9 tonniin vuonna 2024. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä ja tiedottamalla aiheesta.

Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä puhuttaessa tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja päästöjä, joihin myös Hiilineutraali Hämeenlinna 2035 -ohjelman tavoitteet pohjautuvat. Nämä mallit kattavat pääosin kunnan alueella syntyvät päästöt, energia- ja jätehuollon aiheuttamat päästöt, sekä maatalouden ja tuotannon päästöt, riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan. Kulutusperusteisessa laskennassa sen sijaan huomioidaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Laskentamallit eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä laajemman tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Kun tarkastellaan Hämeenlinnan alueellista päästökehitystä, päästöt ovat olleet laskussa. Samaa kehitystä ei kuitenkaan kulutuksen päästöjen osalta ole havaittavissa.

Kulma-hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeeseen osallistui tänä vuonna 22 kuntaa.

Tutustu tarkempaan Kulma-laskennan raporttiin, pdf. Lisätietoa kaupungin ilmastotyöstä löydät Hiilineutraali Hämeenlinna -verkkosivuilta.

Lisätietoja