Hämeenlinnan HYTE-kysely 2022

Kuntalain mukaan yksi kunnan tehtävistä on kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen sekä asukkaiden hyvinvoinnista raportoiminen. Osana tätä työtä Hämeenlinnassa on tehty HYTE-kysely.

Vuosittain tehtävän Hämeenlinnan HYTE-kyselyn tarkoituksena on täydentää kansallisista lähteistä saatavia väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavia tietoja. Työikäisten ja ikääntyneiden osalta tietoa on heikosti saatavilla maksuttomasti ja tämän johdosta kysely on kohdistettu näihin ikäryhmiin. HYTE-kyselyn tietoja käytetään vuosittain julkaistavan hyvinvointiraportin sekä kerran valtuustokaudessa tehtävän hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman taustatietona Hyvinvointisuunnitelma 2022-2026 (hameenlinna.fi) sekä yleisemmin asukkaiden hyvinvoinnin seurantaan. 

Hyte-kysely on toteutettu vuosina 2020-2022. Vuonna 2020 kyselyyn vastasi 815 asukasta, vuonna 2021 846 asukasta ja vuonna 2022 1189 asukasta. Kyselyn vastausprosentti oli vuonna 2022 27,6.

Hyvinvointia tuottavat arjen perusasiat

Kyselyn avointen vastausten perusteella voidaan todeta, että hyvinvointia edistävät yleisesti eniten liikunta, ystävät, perhe, luonto, läheiset ja työ.

Terveytensä ja hyvinvointinsa erittäin hyväksi tai hyväksi ilmoittaneiden osuus vuoden 2022 ja 2021 kyselyssä oli noin 62 %, vuoden 2020 kyselyssä vastaava prosenttimäärä oli 50. Miehistä, jotka olivat iältään 25-34 vuotiaita 84 % ilmoitti terveydentilansa olevan erittäin hyvä tai hyvä ja vastaava prosenttimäärä saman ikäisillä naisilla oli 68.

Vanhimmassa ikäluokassa (85 vuotta ja sitä vanhemmat) 42,5 % naisista ilmoitti terveytensä olevan huono, samassa ikäluokassa olevista miehistä 27 % ilmoitti terveydentilansa olevan huono tai erittäin huono.

Kantakaupungissa asuvista 64 % ja pitäjissä asuvista 55 % ilmoitti terveydentilansa olevan erittäin hyvä tai hyvä.

Naiset liikkuvat enemmän kuin miehet

Kaikissa ikäryhmissä hyötyliikunta on yleisempää naisilla kuin miehillä. Naiset liikkuvat enemmän kuin miehet ja ero johtuu naisten korkeammasta hyötyliikunnan määrästä. Vapaa-ajan liikunnassa ei ole eroa naisten ja miesten välillä. Naiset ovat miehiä enemmän huolissaan liikkumattomuudesta.

Syöminen

Lähes 20% 25-34 vuotiaista miehistä ja naisista ilmoittaa, etteivät syö pääsääntöisesti terveellisesti. Hedelmien ja marjojen päivittäin syöminen korostuu vanhemmissa ikäluokissa, kun taas makeisia ja leivonnaisia syödään enemmän nuoremmissa ikäluokissa. Terveellisiä ruoka-aineita syödään enemmän kuin haitallisia. Pitäjissä syödään jonkin verran epäterveellisemmin kuin kantakaupungissa.

Päihteiden käyttö

Noin 80 % kyselyyn vastanneista kertoo käyttäneensä alkoholia viimeisen 12 kuukauden aikana. Alkoholia käyttäneiden määrässä ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia kolmen kyselyvuoden aikana. Ikäihmisistä käyttävät alkoholia selvästi harvemmin kuin nuoremmat ikäluokat.

Alkoholia käyttävistä vuoden 2021 kyselyn mukaan 54,2 % ei juo koskaan itseään humalaan, ja vuoden 2022 kyselyssä vastaava prosentti 36,8. Miesten humalajuominen useammin kuin kerran viikossa on kaikissa ikäryhmissä yleisempää lukuun ottamatta 75-84 ikäryhmää, jossa naisten humalajuominen on yleisempää. Yli 85 vuotiaista naisista 18 % ja miehistä 28 % juo itsensä humalaan useammin kuin kerran viikossa.

Alle 25 vuotiaista naisista 6 % ja miehistä 30 % juo itsensä humalaan useammin kuin kerran kuussa.

Tupakan, sähkötupakan, nuuskan ja kannabiksen käyttö on lisääntynyt vuodesta 2021 vuoteen 2022 lievästi. Päivittäinen tupakointi on yleisintä naisilla ja miehillä ikäluokassa 35-44, naisilla ikäluokassa 55-64 sekä miehillä ikäluokassa 65-74. Heistä noin 15 % ilmoittaa tupakoivansa päivittäin. Nuuskaa käyttävät eniten alle 35 vuotiaat miehet, joista noin 15 % ilmoittaa käyttävänsä nuuskaa päivittäin. Kannabiksen käyttö on yleisintä 25-34 vuotiailla miehillä, joista 11 % ilmoittaa käyttävänsä kannabista satunnaisesti.

Kokemus omasta työkyvystä ja osaamisesta vahvistunut, huoltakin löytyy

Yleisesti tarkasteltuna kyselyn tulosten perusteella voi todeta, että kyselyyn vastaajien kokemus omasta työkyvystä ja osaamisesta on vahvistunut, kun verrataan vuoden 2021 tuloksia vuoteen 2022. Työkyvyn riittävyydestä tai osaamisen tasosta työllistymisen / työelämässä pysymisen näkökulmasta eniten omasta tilanteestaan huolissaan olivat alle 25 vuotiaat miehet. Ikäluokassa 25 – 74 vuotta 14 – 29 % naisista ja miehistä kokee, että nykyinen paino haittaa terveyttä ja toimintakykyä.

Ympäristötekijöiden vaikutus hyvinvointiin

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ilman ja vesistöjen laatu, kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja ympäristön siisteys edistävät jonkin verran tai merkittävästi omaa hyvinvointia. Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta pidettiin tärkeimpänä hyvinvointiin vaikuttavana ympäristötekijänä kantakaupungissa. Vastaavasti pitäjissä ympäristön siisteyttä pidettiin tärkeimpänä hyvinvointiin vaikuttavana ympäristötekijänä. Naiset kokevat ympäristön merkityksen hyvinvointiinsa merkittävämpänä kuin miehet.

Ilmastonmuutokseen liittyvä epävarmuuden kokemus hienoisessa kasvussa vuodesta 2020 -2022. Yli puolet vastaajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Ikäihmisten toimintakyvyssä ei merkittäviä muutoksia vertailuvuosina

Vuoden 2021 ja 2022 kyselyn tuloksia vertailtaessa ikäihmisten (75 vuotiaat ja sitä vanhemmat) toimintakyvyssä ei tapahtunut suuria muutoksia. Eroja on havaittavissa naisten ja miesten välillä 85 vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmässä. Kävely (puoli kilometriä), portaiden nouseminen ja tuolilta ylös nouseminen (ilman tukea) onnistuu miehiltä paremmin kuin vastaavan ikäisiltä naisilta. Yli 75 vuotiaista hieman alle 90 % liikkuu itsenäisesti kodin ulkopuolella (ei eroa kantakaupungin ja pitäjien välillä).

Yli 75 vuotiaiden keskuudessa internettiä käytetään eniten yhteydenpitoon ystävien ja sukulaisten kanssa, uutisten seuraamiseen, sähköiseen asiointiin, tietojen hakuun mutta suuri osa (riippuen käyttökohteesta vaihteluväli 30 -60 %) yli 75-vuotiaista ei käytä internettiä ollenkaan. Yli 75 vuotiasta yli kolmannes osaa käyttää älypuhelinta.

Elämänlaatu

Elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioi kyselyyn vastanneista noin 78 %, pitäjien ja kantakaupungin välillä ei ole merkittävää eroa. Usein tai koko ajan onnelliseksi kokee 60 % vastaajista. Keskimäärin noin 10 % vastaajista tuntee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisimmiksi itsensä tuntevat alle 25 vuotiaat sekä yli 84 vuotiaat naiset ja miehet. Noin 70 % vastaajista koki asuinalueena turvalliseksi. Pitäjissä asuvien ja kantakaupungissa asuvien kokemus asuinalueen turvallisuudesta ei juurikaan eroa toisistaan.

Häirintä ja väkivalta

Kyselyn mukaan alle 25 vuotiaista naisista 20 % on kokenut seksuaalista häirintää sanoin tai koskettamalla, henkistä väkivaltaa alle 25 vuotiaista naisista on kokenut 13 %. Ikäryhmässä 25 – 34 vuotta 9 % naisista on joutunut fyysisen uhan kohteeksi (kasvokkain, puhelimitse tai internetissä).

Alle 25 vuotiaista miehistä 10% on kokenut henkistä väkivaltaa. Samassa ikäluokassa fyysistä väkivaltaa on miehistä kokenut 15 % (viimeisen 12 kuukauden aikana) ja fyysisen uhkailun kohteeksi on joutunut 20 % miehistä.

Naisilla kiusaamisen kohteeksi joutuminen on yleisempää kuin miehillä. Erityisesti tämä tulee esille ikäluokissa 35-44 ja 45-54. Ikäluokassa 25 – 34 vuotta 11 % naisista on kokenut rasismia tai itseen kohdistuvaa syrjintää.

Tarkemmin vastauksia pääsee tarkastelemaan täältä.