Hämeenlinnan nuorten Move!-tuloksissa positiivista kehitystä

Peruskoulun 5.- ja 8.-luokkalaiset fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausten tuloksissa on Hämeenlinnan osalta positiivista kehitystä. Varsinkin 20 metrin viivajuoksussa tulokset ovat parantuneet molemmissa ikäluokissa ja ovat parempia kuin valtakunnallinen mediaani.

Hämeenlinnassa Move!-mittauksia on tehty tällä laajuudella vuodesta 2018 asti ja tänä vuonna tulos oli mittaushistorian parhaimpia. Hämeenlinnassa 34,6 % oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Valtakunnallisesti sama osuus on 38 %. Laskennassa on huomioitu kaikki fyysisen toimintakyvyn osa-alueet.

Hämeenlinnassa viime vuonna 8.-luokkalaisista tytöistä huolestuttavalla fyysisen kunnon tasolla oli noin 45 % ja nyt vastaava osuus on 35 %. Vastaavasti 5.-luokkalaisista pojista 42 % fyysinen toimintakyky oli huolestuttavalla tasolla vuonna 2022 ja nyt osuus on noin 34 %. Molemmissa ikäluokissa ja sukupuolessa on tapahtunut myönteistä kehitystä.

”Olemme Hämeenlinnassa tehneet pitkäjänteisesti työtä koululaisten hyvinvoinnin eteen. Tämä tulos on erinomainen ja tästä näkyy, että hyvin ja määrätietoisesti tehty työ näkyy hämeenlinnalaisoppilaiden hyvinvoinnissa”, toteaa opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä.

Move!-mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Hämeenlinnassa etenkin 20 metrin viivajuoksussa oli tapahtunut positiivista kehitystä, muut osiot ovat suunnilleen valtakunnallisen mediaanin tasolla.

”Korona-aika vaikutti nuorten fyysiseen toimintakykyyn ja nyt mittaustulokset ovat kääntyneet parempaan suuntaan. Menossa on muutos, jonka vaikutukset nähdään pitkällä aikavälillä. Kehityssuunnan pitäisi olla koko ajan olla tämä”, kommentoi projektiasiantuntija Niina Heikkilä.

Aktiivista välkkäritoimintaa ja harrastuksia

Move!-mittausten tulokset ovat tärkeitä, mutta on hyvä nähdä sinne taakse, mitä kaikkea tapahtuu. Hämeenlinna on ollut vuonna 2023 Liikkuva koulu -kehittäjäkuntana. Sen myötä esimerkiksi opettajille on pidetty toiminnallisen opettamisen koulutuksia, joka koululla on Liikkuva koulu -yhdysopettaja ja niiden verkosto kokoontuu säännöllisesti. Kaikille kouluille jalkautetaan ensi lukuvuodelle Liikkuvan koulun vuosikello, jossa on kunta- ja koulukohtaisia toimenpiteitä.

Erittäin tärkeää on ollut rehtoreiden tuli Liikkuva koulu -toimenpiteiden edistämisessä.

”Korona-aikana kaikki tyssäsi ja nyt on palattu taas normaaliin: muun muassa välkkäritoiminta on lisääntynyt, koulujen kilpailutoiminta on säännönmukaista ja harrastekerhot pyörivät. Koko liikunnallisessa toimintakulttuurissa on tapahtunut positiivinen muutos harrastustoiminta mukaan lukien”, Heikkilä sanoo.

Kouluterveyskyselyssäkin on näkyvissä positiivista muutosta, sillä poikien harrastaminen on noussut 10 %. 4.- ja 5.-luokkalaisten vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on lisääntynyt vuodesta 2021, ollen nyt samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin (43,3 %).

Alakoululaisten liikuntaa kuvaava diagrammi.4. ja 5. luokkalaisten vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on lisääntynyt vuodesta 2021, ollen nyt samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin

Hämeenlinnan yläkoululaisilla on hieman koko maan keskiarvoa enemmän liikuntaharrastuksia. Viime vuosien lasku on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Yläkoulun 8.- ja 9.- luokkalaiset liikkuvat puolestaan hieman enemmän kuin nuoret Suomessa keskimäärin. Hämeenlinnassa vähintään tunnin päivässä liikkuu 27,5 %, kun koko maassa luku on 25,4 %. Kouluterveyskyselyn mukaan Hämeenlinnassa harrastuspaikkojen sijainnin kaukaisuuden kokeminen on vähentynyt vuosien saatossa.

Miten yläkoululaiset harrastavat liikuntaa vapaa-ajalla. Diagrammi joka kertoo, että Hämeenlinnan yläkoululaisilla on hieman koko maan keskiarvoa enemmän liikuntaharrastuksia.

4. ja 5. luokkalaisten vähintään tunnin päivässä liikkuvien määrä on lisääntynyt vuodesta 2021, ollen nyt samaa tasoa kuin koko maassa keskimäärin. Yläkoulun 8. ja 9. luokkalaiset liikkuvat hieman enemmän kuin nuoret Suomessa keskimäärin.

Hämeenlinnan Urheiluakatemia on ollut suosittu

Hämeenlinnassa Urheiluakatemiatoiminta on ujutettu koulupäivään, kun torstaiaamuisin kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua toimintaan. Yläkoulut ovat urheiluakatemiaverkostoon kuuluvia ns. liikuntalähikouluja. Tavoitteena on aktivoida kaikkia Hämeenlinnan yläkoululaisia erilaisten harrastusten pariin ja edistää näin laajasti oppilaiden hyvinvointia.

Silti edelleen on iso osa nuoria, joilla fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla. Kunnassa on jo tehty toimenpiteitä vähän liikkuvien tunnistamiseksi ja liikkumisen edistämiseksi, mutta toimet jalkautuvat hitaasti. Edelleen pitäisi lisätä monialaisen opiskeluhuollon yhteistyötä ja luoda kohdennetut toimenpiteitä vähän liikkuvien tunnistamiseksi ja aktivoimiseksi.

Toimivassa Move!-polussa mittauksissa huolta herättäviä tuloksia saaneille oppilaille tarjotaan kohdennettuja liikuntaharrastuksia tai liikuntaneuvontaa liikkumisen lisäämiseksi. Tätä polkua pyritään vahvistamaan ensi vuotta varten.

Valtakunnallinen yhteenveto Move!-mittauksista

Valtakunnallisesti peruskoulun 5.- ja 8.-luokkalaisten poikien fyysinen toimintakyky on vahvistunut. Tytöillä useita vuosia kestänyt fyysisen toimintakyvyn heikentymisen trendi näyttää tasaantuneen. Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla, selviää vuoden 2023 Move!-mittauksista.

Syksyn 2023 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin noin 111 000 oppilaan mittaustulokset. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Syksyn Move!-mittausten keskeiset tulokset ja havainnot ovat:

  • 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut ja jopa osin kääntynyt nousuun valtakunnallisesti.
  • Pojista yhä harvemmalla oli alhainen fyysinen toimintakyky, ja poikien kestävyyskunto sekä liikkuvuus ovat parantuneet. Tyttöjen tulokset ovat pysyneet ennallaan tai hieman parantuneet viime vuodesta. Edelleen kuitenkin 5.- ja 8.-luokan oppilaista reilulla 38 %:lla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
  • Fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä 5.- ja 8.-luokkalaisilla. Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla.
  • Hämeenlinnassa 34,6 % oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Varsinkin 20 metrin viivajuoksussa oppilaiden tulokset olivat parantuneet.
  • Hämeenlinnassa mittaukset suoritti yhteensä 1284 oppilasta. 5.-luokkalaisia mittauksiin osallistui 634 koululaista (poikia 324, tyttöjä 310) ja 8.-luokkalaisia 650 (poikia 335 ja tyttöjä 315).

Move!-järjestelmä on monipuolinen pedagoginen työkalu oppilaiden toimintakyvyn kehittämiseksi peruskouluissa. Mittausten avulla oppilaiden kanssa pohditaan, miten omaa fyysistä toimintakykyä voidaan ylläpitää ja kehittää. Mittaustulokset toimivat välineenä keskusteltaessa perheen kanssa lapsen ja nuoren jaksamista, hyvinvointia ja oppimista tukevista tai haittaavista tekijöistä.

Move!-mittaustietoa hyödynnetään peruskoulujen liikuntakasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa 5.- ja 8.-luokkalaisten laajoissa terveystarkastuksissa sekä valtionhallinnossa, maakunnissa ja kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden kehittämisessä ja seurannassa.

Lisätietoa Move!:sta: www.oph.fi/fi/move 

Lisätietoja: