Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset

Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tehtiin asiakaskysely maaliskuussa 2024. Kysely oli yhteinen kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Vertailtavuuden vuoksi kysely toteutettiin samansisältöisenä kuin edellisinä vuosina.

Vastausten kattavuus

Kyselyyn vastasi 1412 asiakasperhettä. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vastauksia kertyi 1011, vastausprosentti oli 49,5. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa (mukaan lukien yksityinen perhepäivähoito) vastauksia kertyi 401, ja vastausprosentti oli 47,5.

Kysely toimitettiin asiakkaille joko asiakastietojärjestelmä Päikyn kautta tai sähköpostitse. Lisäksi kyselystä tiedotettiin henkilöstön toimesta henkilökohtaisesti aamu- ja iltapäivän kohtaamisissa, päiväkotien ilmoitustauluilla, kaupungin internetsivuilla ja Facebookissa.

Kaikkineen varhaiskasvatus sai hyvät arviot (ka. 4,5). Yleisen asiakastyytyväisyyden yksikkökohtaiset keskiarvot päiväkotien ja esiopetusyksiköiden välillä vaihtelivat välillä 3,6- 4,9. Näihin keskiarvoihin ei ole laskettu mukaan yksiköitä, joissa vastauksia tuli alle 5. Yksityisen ja kunnallisen perhepäivähoidon asiakastyytyväisyyden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,4- 5,0.

Kyselyssä selvitettiin huoltajien kokemuksia Hämeenlinnan varhaiskasvatuksesta lapsensa varhaiskasvatus/esiopetusryhmässä. Kysymysten aiheina olivat

• kohtaaminen,
• lapsen turvallisuuden tunne ja kasvatusyhteistyön laatu,
• varhaiskasvatustoiminnan monipuolisuus,
• leikkimahdollisuudet ja
• lapsen kaverisuhteet.

Lisäksi kysyttiin huoltajien näkemyksiä varhaiskasvatuksen toiminnasta ja lapsen päivästä tiedottamisesta sekä kokemuksia 1-5 vuotiaiden lasten ryhmärakenteeseen liittyen. Avoimissa kysymyksissä huoltajilla oli mahdollisuus tarkentaa kokemuksiaan lapsen yksilöllisestä kohtaamisesta sekä kertoa varhaiskasvatuksen onnistumisista sekä kehittämiskohteista.

Kuntakohtaisia tuloksia avataan yleisellä tasolla tarkastellen kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä yksityisten palveluntuottajien vastauksia kokonaisuutena. Perhepäivähoidon keskiarvot eivät ole mukana näissä kuvaajissa.

Kuva 1: Kuvaajissa on esitetty oranssilla vaakapalkilla päiväkotien yksikkökohtaisten tulosten vaihteluväli ja pisteellä tulosten keskiarvo. Lisäksi keskiarvo on pisteen vieressä lukuna. Kyselyssä kaikissa väitteissä valittiin numeerinen vastausvaihtoehto välillä 1-5 kysymyksen asettelusta riippuen (1 = oli erittäin tyytymätön/erittäin huonosti –  5 = erittäin tyytyväinen/erittäin hyvin).

Huoltajien arviot lapsen kokemasta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta olivat pääsääntöisesti hyviä. Erityisesti lapsen viihtyminen varhaiskasvatuksessa sekä lapsen kohtaaminen yksilöllisesti ja arvostaen koettiin vahvuuksiksi useimmissa yksiköissä. Kysymykset, jotka käsittelivät huoltajien kokemusta heidän kuulluksi tulemisestaan ja vuorovaikutuksesta henkilöstön kanssa, saivat pääsääntöisesti myös hyvät arvosanat.

Suurin vaihtelu yksikkötasoisissa keskiarvoissa oli tiedottamiseen liittyvissä kohdissa “Saan riittävästi tietoa lapseni päivästä” ja “Saan monipuolista tietoa lapseni ryhmän toiminnasta”, vaikkakin keskiarvollisesti näiden arviot olivat hyvät. Samoin huoltajien arviot kohdasta “Lapseni ryhmän toiminta on monipuolista” vaihtelivat yksikkötasolla keskiarvosta 3,2-4,9. Huoltajien toiveet monipuolisemmasta toiminnasta ja tiedon saannista sekä lapsen päivästä että lapsiryhmän toiminnasta nousivat esille myös kyselyn avoimissa kysymyksissä.

“Lapsellani on kavereita” sai kyselyssä keskiarvon 4,4. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä syrjäytymistä sekä vaalia lapsen oikeutta osallisuuteen ja ystävyyssuhteisiin. Tasavertaisten ystävyyssuhteiden luominen, niiden ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tärkeitä keinoja kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Tämän vuoksi yksikkökohtaisten tulosten tarkastelussa ja kehittämisen toimenpiteissä tulee huomioida erityisesti tämän kysymyksen kohdalla vastausten hajonta sekä vahvistaa edelleen kaikissa lapsiryhmissä lapsen kokemusta ryhmään kuulumisesta ja ystävyyssuhteista.

1-5-vuotiaiden lasten ryhmät kunnallisessa varhaiskasvatuksessa

Kunnallisen varhaiskasvatuksen osalta kysyttiin sekä lapsen kokemusta 1-5 ryhmissä viihtymisestä että huoltajien tyytyväisyyttä 1-5-vuotiden ryhmiin. Alla olevassa kuviossa on vertailuna kokemuksien keskiarvot vuodesta 2021 alkaen.

Lasten koettiin viihtyvän tämän vuoden kyselyn mukaan 1-5-vuotiaiden ryhmissä keskimääräisesti hyvin (4,3).  Huoltajien kokemus 1-5-vuotiaiden ryhmistä sai vuonna 2024 keskiarvon 3,8. Huoltajien tyytyväisyys 1-5 vuotiaiden ryhmiin on jonkin verran parantunut vuodesta 2021.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa osa ryhmistä on 1-5-vuotiaiden ryhmiä, mutta kysymykset 1-5-vuotiaiden ryhmistä kysyttiin vain kunnallisessa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa huoltajien kokemusta ryhmärakenteista on seurattu ja arvioitu vuosittain.

Avoimet kysymykset

Asiakaskyselyn toisen osion avoimiin kysymyksiin tuli paljon vastauksia. Näitä hyödynnetään etenkin yksikkökohtaisessa kehittämisessä.

Seuraavassa joitakin nostoja avoimista vastauksista sekä kunnallisesta että yksityisestä varhaiskasvatuksesta, ensin lapsen kohtaamisen ja huomioimisen osalta.

Tämä vuoden kyselyn mukaan huoltajille merkityksellisiä asioita olivat avoimien vastausten perusteella lapsen vastaanottaminen lämpimästi, lapsen päivästä kertominen sekä lapsen mielenkiinnon kohteiden ja vahvuuksien huomioiminen.

Häntä tervehditään nimellä ja koskettaen. Vaikeistakin päivistä ja tempauksista kerrotaan ystävällisesti ja kunnioittavasti. Lasta kehutaan.

They respect his cultural background and suport his development needs, especially language skills.

Ryhmän aikuiset kohtaavat lapset lempeästi ja arvostaen. Lasten ideoita otetaan huomioon. Oppimisympäristöä on suunniteltu lasten näkökulmasta. Lapsen päivästä kerrotaan. Lapsi puhuu ryhmän aikuisista iloiseen, positiiviseen sävyyn.

Avoimissa vastauksissa lapsiryhmien toiminta saa paljon kehuja. Kysymykseen, mikä on parasta lapsesi varhaiskasvatus-/esiopetusryhmässä, korostuivat vastauksissa sensitiivinen ja lämmin, lapset ja huoltajat arvostavasti kohtaava henkilöstö ja sopivan monipuolinen, lapsilähtöinen toiminta. Perhepäivähoito ja metsätoiminta saavat avoimissa vastauksissa paljon yksilöityjä kehuja.  

Ihanat aikuiset, jotka selkeästi tekevät työtä sydämellä.

Monipuolinen ja laadukas toiminta, painotetaan hyviä kaveritaitoja ja tuetaan monipuolista kehittymistä. Asiantunteva ja mukava henkilökunta, joiden kanssa on avoin yhteistyö.

Motivoituneet aikuiset. Lapset ovat ryhmäytyneet hienosti vuoden aikana. Lapsilla on ollut monipuolista tekemistä ja lapsia kiinnostaviin asioihin on tartuttu.

Lapseni hoitaja on todella hyvä ja motivoitunut. Päivässä on hyvät rutiinit. Hoidossa on hyvää ruokaa sekä monipuolista ulkoilua ja luonnossa liikkumista.

Metsäeskariryhmässä tekeminen on monipuolista ja ulkoilua on reilusti.

Avoimissa vastauksissa oli nähtävillä tämänhetkinen varhaiskasvatuksen henkilöstön rekrytointiin, pysyvyyteen sekä alan veto- ja pitovoimaan liittyvä valtakunnallinen tilanne ja siitä käytävä keskustelu. Vastauksissa näkyivät tyytyväisyys henkilöstön tuttuudesta, turvallisuudesta ja pysyvyydestä. Ylipäätään pitkäkestoiset vuorovaikutussuhteet saivat paljon positiivisia mainintoja – kasvattajien, ja lasten vertaissuhteiden pysyvyys useamman vuoden ajan nousivat positiivisina asioina esille vastauksista.

Esiin nousivat kuitenkin myös kokemukset vaihtuvista sijaisista, varhaiskasvatuksen opettajan puuttumisesta lapsiryhmästä ja huoli henkilöstömäärän riittävyydestä.

Vaikka päiväkodeilla on valtakunnallisesti omat haasteensa, niin se ei suuremmin ole näkynyt meidän ryhmässä lasta tuodessa tai hakiessa. Lapsen voi tuoda hyvällä mielellä päiväkotiin. Teette tärkeää ja hyvää työtä, iso kiitos ryhmänne aikuisille.

Toivoisin, että sijaiset olisivat suunnilleen samoja. Nyt koko alkuvuoden on ollut paljon sijaisia ja usein aina uusia vieraita. Lapsille raskasta, kun vastassa usein vieras ihminen.

Lapseni ryhmässä on harvoin sijaisia ja yleensä lapseni on sijaisista puhunut, että on tykännyt. Mutta sijaisille voisi painottaa, että vanhemmille täytyy esitellä itsensä. Ryhmästä voisi myös aamulla laittaa viestiä Päikyn kautta, jos ryhmässä on sijainen. Koen tärkeänä sen, että tiedän kuka lastani hoitaa.

Se on parasta, että aikuiset eivät ole ryhmässä vaihtuneet ja lapseni on saanut ryhmän, jossa on pysyvyyttä ja hänellä on hyvä olla.

Lapseni ryhmässä ei ole ollut vuoden alusta varhaiskasvatuksen opettajaa ja hoitajatkin vaihtuvat tiuhaan. En edes tiedä, ketkä kuuluvat tällä hetkellä ryhmän vakituisiin hoitajiin. Olisi sekä lapsille että vanhemmille tärkeää, että vastassa olisi tuttu ja turvallinen aikuinen sekä ennen kaikkea pysyvyyttä henkilökunnassa.

Ihana vakihenkilöstö, joiden kasvatettavaksi on ollut turvallista jättää oma lapsi jo useamman vuoden ajan. Toivon, että pysyvän ja kokeneen henkilöstön merkitys todella huomioidaan ja heidän näkemyksiään kuullaan – niin arvokkaita ovat.

Viimeisenä avoimena kohtana pyydettiin huoltajia kirjaamaan asia, johon he toivoisivat muutosta. Avoimissa vastauksissa toivottiin monipuolisempaa toimintaa, enemmän retkiä ja ulkoilua. Vastauksissa nousi esille myös muutamia huomioita lapsiryhmien toiminnan epätasalaatuisuudesta. Viestinnästä ja tiedottamisesta oli avoimissa vastauksissa useita mainintoja, ja lapsen kuulumisista sekä päivittäisissä keskusteluissa että ryhmän toiminnasta pidemmällä aikajänteellä toivottiin saatavan paremmin tietoa.

Haluaisin saada tarkemmin tietoa, miten lapsen päivä on sujunut. Jos paikalla ei ole omia kasvattajia ei tieto useinkaan ole riittävää. Pelkkä “päivä meni hyvin” ei kerro riittävästi.

Tiedän, että muissa päiväkodeissa vanhemmille laitetaan lähes päivittäin kuvia ja viestejä päivän aikana. Oma lapseni on aloittanut tammikuussa ja meille on tullut tänä koko aikana kahtena päivänä kuvia.

Pääosin avoimissa vastauksissa nousee esille samoja asioita sekä yksityisessä että kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Joitakin erojakin on. Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta nousi esille kehittämistoiveita sisä- ja ulkotiloihin liittyen sekä jonkin verran mainintoja ruuan laatuun liittyen. Kunnallisen varhaiskasvatuksen osalta nousi esille 1-5-vuotiaiden lasten ryhmärakenne, jota kommentoidaan sekä positiivisena että negatiivisena asiana.

Ryhmässä on tällä hetkellä paljon pieniä, jotka vievät aikaa ja resursseja ryhmän isoimmilta. Isoimmilla voisi olla enemmän oman tasoista tekemistä ja ulkoilua.

Positiivista on 1-5-vuotiaiden ryhmä, jossa lapsi oppii toimimaan muunkin ikäisten lasten kanssa ja ottamaan etenkin pienimmät huomioon. Ryhmissä säilyy tutut leikkitoverit vuodesta toiseen.

Paluu takaisin pienten ja isojen ryhmiin, jotta olisi mahdollista suunnitella ja toteuttaa enemmän kullekin ikäluokalle sopivaa hoitoa ja toimintaa. Nyt ryhmät ovat ajoittain todella epätasaisesti rakennettuja ja ryhmässä saattaa olla esim. vain yksi tai kaksi viskaria eikä heille välttämättä järjestetä hoivaa tai aktiviteettia.

Hienoa, että lapset on eri-ikäisten kanssa sekaryhmissä. Vaikka ryhmässä muut lapset ovat pieniä, on lapseni saanut tehdä ikätasoisiaan tehtäviä, leipoa yms.

Ikäjakauma 1-5 vuotiaiden ryhmä ei ole toimiva. Lapsi taantuu 2-vuotiaan tasolle. Pienet lapset vievät hoitajien huomion ja isoimmille ei jää riittävästi aikaa. Isommat lapset kärsivät, kun pienet lapset rikkovat ja keskeyttävät leikit. Omanikäistä leikkiseuraa ei meinaa löytyä ja jos ne ainoat leikkikaverit on kipeinä, ei ryhmästä löydy enää leikkiseuraa. Tämä 1-5 vuotiaiden jako ei ole todellakaan toimiva.

Positiivista on se, että 1-5 vuotiaiden ryhmä mahdollistaa sisarusten olemisen samassa ryhmässä. Ryhmä on muutenkin kuin iän puolesta ilahduttavan monipuolinen, erilaisia ja eri taustoista tulevia reippaita lapsia täynnä.

Tulosten jatkokäsittely

Kuntatasolla asiakaskyselyn tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tuloksia käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa huomioiden yksiköiden vahvuudet ja kehittämistä vaativat asiat.

Vaikka yleisarvosanat ovat kaikissa osa-alueissa varsin hyvät, on yksikkötasolla olennaista kiinnittää huomiota vastausten jakautumiseen ja siihen, että toiminnassa on tavoitteena tuottaa laadukas päivä jokaiselle lapselle. Tämän vuoksi yksikkökohtaisessa tarkastelussa tulee huomioida etenkin ne lapsen kokemusta kuvaavat kohdat, joissa huoltaja tai useampi on vastannut kokemukseen heikon arvosanan, vaikka keskiarvo olisikin arvioidussa osa-alueessa hyvä.

Yksiköt tiedottavat huoltajille keväällä 2024 yksikkökohtaisista tuloksista ja tulevista kehittämistoimenpiteistä.

Kiitos teille arjen pelastajille. Lämpimille ja avoimille syleille. Unikavereiden etsijöille. Kannustajille. Ja lasten päivien tuelle ja turvalle.