Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset

Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa tehtiin asiakaskysely toukokuussa 2022 sekä kunnallisen että yksityisen varhaiskasvatuksen asiakkaille.

Kysely koostui kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa selvitettiin varhaiskasvatuksen toimintaa lapsen varhaiskasvatusryhmässä: kohtaamista, vuorovaikutusta, kasvatusyhteistyön laatua, toiminnan monipuolisuutta ja leikkimahdollisuuksia, lapsen turvallisuudentunnetta, lapsen kaverisuhteita ja toiminnasta tiedottamista. Lisäksi kunnallisen varhaiskasvatuksen osalta kartoitettiin huoltajien kokemuksia 1-5-vuotiaiden ryhmärakenteesta.

Toinen osio koostui avoimista kysymyksistä, joissa kysyttiin huoltajien näkemyksiä lapsen yksiköllisesti kohtaamisesta, lapsen vahvuuksien huomioimisesta, varhaiskasvatuksen parhaista puolista sekä kehittämiskohteista. Tämän osion vastauksia hyödynnettiin myös kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa.

Vastausten kattavuus

Kyselyyn vastasi kunnallisessa varhaiskasvatuksessa 225 asiakasperhettä. Vastausprosentti oli näin ollen 16 %. Vastaajien vähäistä määrää selittänee merkittävimmältä osin se, että samanaikaisesti oli meneillään kunnallisessa varhaiskasvatuksessa asiakastietojärjestelmän vaihto. Tieto asiakaskyselystä välitettiin asiakastietojärjestelmän kautta, ja osa asiakkaista ei mitä ilmeisimmin ollut ehtinyt vielä kirjautua uuteen järjestelmään, jonka vuoksi vastausten määrä jäi aiempia vuosia vähäisemmäksi.

Yksityisen varhaiskasvatuksen asiakkaille kysely välitettiin esimiesten toimesta, ja vastauksia oli kaikkineen 369, vastausprosentin ollessa yksityisessä 60 %. Yksityinen varhaiskasvatus käsitti myös yksityisten perhepäivähoitajien asiakkaat.

Kaikkineen varhaiskasvatus sai hyvät arviot (ka. 4,5)

Kyselyn keskiössä oli kuulla, mitä mieltä hämeenlinnalaiset vanhemmat ovat lastensa varhaiskasvatuksesta Hämeenlinnan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kuntakohtaisia tuloksia avataan yleisellä tasolla tarkastellen kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä eri yksityisten palveluntuottajien vastauksia kokonaisuutena.

Kuvaajissa on esitetty oranssilla vaakapalkilla yksikkökohtaisten tulosten vaihteluväli ja pisteellä tulosten keskiarvo. Lisäksi keskiarvo on pisteen vieressä lukuna. Kyselyssä kaikissa väitteissä valittiin numeerinen vastausvaihtoehto välillä 1-5 kysymyksen asettelusta riippuen (1 = oli erittäin tyytymätön/erittäin huonosti – 5 = erittäin tyytyväinen/erittäin hyvin).

Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset pylväskaaviona esitettynä.

Huoltajien arviot lapsen kokemasta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta olivat pääsääntöisesti varsin hyviä. Erityisesti toiminnan monipuolisuus ja lapsen mahdollisuudet leikkiä mieluisia leikkejä koettiin vahvoiksi kaikissa yksiköissä. Eniten vaihtelua yksikkötasoisissa keskiarvoissa oli kohdassa ”lapsellani on turvallinen olo”, ”lapseni kohdataan yksilöllisesti ja arvostaen”, vaikka keskiarvollisesti kaikkien yksiköiden tarkastelussa näiden saamat arviot olivatkin hyviä. Kysymyksissä, jotka käsittelivät huoltajien kokemusta heidän kuulluksi tulemisestaan, tiedottamisesta tai lapsen tuen kysymyksistä, saivat pääsääntöisesti myös erittäin hyvät arvosanat. Suurin vaihtelu yksikkötasoisissa keskiarvoissa oli kohdassa ”saan monipuolista tietoa lapseni ryhmän toiminnasta”.

1-5 vuotiaiden lasten ryhmät kunnallisessa varhaiskasvatuksessa

Asiakaskyselyssä tarkasteltiin 1-5-vuotiaiden lasten ryhmiä ja kysyttiin sekä lapsen kokemusta kaiken ikäisten lasten ryhmissä viihtymisestä, että huoltajien tyytyväisyyttä. Näitä selvitettiin myös edellisen vuoden asiakaskyselyssä samoin kysymyksin. Tässä kuvaajassa on vertailuna esitetty vihreällä vaakapalkilla vuoden 2021 tulokset.

Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn tulokset pylväskaaviona esitettynä.
Lasten koettiin viihtyvän 1-5-vuotiaiden ryhmissä keskimääräisesti hyvin. Yleisarvosanaksi lapsen viihtyminen sai vuosi sitten 4,1, tänä vuonna 4,3. Huoltajien kokemus 1-5-vuotiaiden ryhmistä sai edellisenä vuonna arvosanan 3,4. Tämän vuoden asiakaskyselyssä keskiarvo oli huoltajien kokemukselle 3,7.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa osa ryhmistä on niin ikään 1-5-vuotiaiden ryhmiä, mutta kysymykset 1-5-vuotiaiden ryhmistä kysyttiin vain kunnallisessa, jossa kokemusta ryhmärakenteista arvioidaan vuosittain. 1-5-vuotiaiden ryhmien toimivuuden arviointiin kuuluu myös muita arviointimenetelmiä, kuten lapsiryhmien pedagogiikan arviointi ja lasten kokemusten kartoitus Kehittävä palaute tutkimusmenetelmän avulla.

Avoimet kysymykset

Avoimiin kysymyksiin tuli paljon vastauksia, ja yksikkökohtaisen kehittämisen ohella niitä hyödynnettiin kevään 2022 kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman päivittämisessä. Seuraavassa joitakin nostoja avoimista vastauksista sekä kunnallisesta että yksityisestä varhaiskasvatuksesta lapsen kohtaamisen ja huomioimisen osalta.

  • ”Vaikka lapsi on ”vasta” yksivuotias, on hänen kiinnostuksenkohteitaan hienosti vakassa tunnistettu ja myös vaalittu. Työntekijät tuntevat hänet yksilönä, tietävät mistä hän pitää ja mitkä ovat hänelle tärkeitä tai ominaisia asioita.”
  • ”Henkilökunta on panostanut erityistarpeisiin vastaamiseen ja räätälöinyt aktiviteetteja lapselleni. Hän saa olla erilainen ja myös muut lapset on ohjattu näkemään hänet arvokkaana ja omanlaisenaan. Lapseni ei ole vielä kykenevä leikkimään yhdessä, mutta hänet otetaan silti kykyjensä puitteissa mukaan ja sisällytetään yhdessä tekemiseen.”
  • ”Lapsen turvallisuudentunteen, viihtymisen ja hyvän fiiliksen näkee kyllä lapsesta. Hän ei ole koskaan, milloinkaan mennyt perhepäivähoitajalle pahoilla mielin tai sanonut, ettei haluaisi sinne mennä.”

Avoimissa vastauksissa ryhmien toiminta saa paljon kehuja. Kysymykseen, mikä on parasta lapsesi varhaiskasvatus-/esiopetusryhmässä, nostetaan kauttaaltaan esille lämmin, lapset ja huoltajat arvostavasti kohtaava henkilöstö ja sopivan monipuolinen, lapsilähtöinen toiminta.

  • ”Lapsellani on lukuisia ystäviä, hänet halutaan leikkeihin mukaan, hoitajilla tuntuu välillä olleen aidosti ikävä lastani.”
  • ”Ryhmässä on todella ihana avoin, positiivinen tunnelma, ryhmään on aina hyvä tulla. Tuntuu, että siellä aidosti kuunnellaan lapsia ja arvostetaan jokaista juuri sellaisena kuin he ovat. Vuoden aikana on ollut paljon ristiriitatilanteita lasten kesken ja niitä on ratkottu hyvällä otteella.”
  • ”Ehdottomasti se, että toiminta on lapsilähtöistä. Ryhmissä huomioidaan kattavasti jokainen yksilö ja tuetaan yksilöllisesti. Kohdallemme on osunut myös mahtavat, lämpöiset sekä ystävälliset työntekijät, joista pitää lapsen lisäksi myös äiti.”

Viimeisenä avoimena kohtana pyydettiin huoltajia kirjaamaan asia, johon toivoisit muutosta

Henkilöstömäärä, henkilöstön vaihtuvuus ja suuret ryhmät mainitaan avoimissa, niin ikään sijaisten käyttäytymisestä on mainintoja: sijaisten tulisi esittäytyä ja kertoa kuulumisia päivän jälkeen. Lisäksi on nostettu esille toivetta monipuolisemmasta toiminnasta, joskin, samoista asioista on myös painokkaasti kiitetty edellisen kysymyksen vastauksissa.

Jos paljon yhtäläisyyksiä, niin myös joitakin eroja on siinä, mitä on nostettu esille muutosta toivottavina asioita kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on mainittu joissakin vastauksissa toive 1-5-vuotiaiden ryhmärakenteen purkamisesta, kiusaamiseen tehokkaammin puuttumisesta, negatiivisiksi koetuista lepohetkistä sekä kasvattajien aktiivisemmasta roolista ulkoilussa.

Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta on joissakin vastauksissa nostettu esille kritiikkiä toimimattomia tiloja kohtaan, toiveita henkilöstön osaamisen lisäämisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluiden osalta ja leikin merkityksen lisäämiseen akateemisten taitojen rinnalla. Lisäksi yksityisen varhaiskasvatuksen vastauksissa on joitakin mainintoja terveysturvallisuuden heikkoudesta korona-aikana.

Tulosten jatkokäsittely

Lähijohtajat käsittelevät tuloksia ja työstävät henkilöstön kanssa kehittämissuunnitelman yksikkökohtaisten tulosten perusteella. Vaikka yleisarvosanat ovat kaikissa varsin hyvät (keskiarvo 4 tai enemmän), on olennaista kiinnittää huomiota vastausten jakautumiseen ja siihen, että toiminnassa pyritään tuottamaan laadukas päivä ihan jokaiselle lapselle. Tämän vuoksi yksikkökohtaisessa tarkastelussa huomioidaan sekä vahvuudet ja niiden säilyttäminen, että etenkin ne lapsen kokemusta kuvaavat kohdat, joissa huoltaja tai useampi on vastannut kokemuksekseen heikon arvosanan, vaikka keskiarvo olisikin arvioidussa osa-alueessa hyvä. Näitä ovat erityisesti kohdat, ”lapsi tulee mielellään varhaiskasvatukseen”, ”lapsi kohdataan yksiköllisesti ja arvostaen”, ”lapsella on turvallinen olo päivän aikana” ja ”lapsella on kavereita”.

Yksikkökohtaisen käsittelyn ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyn ohella kuntatasolla asiakaskyselyn tuloksia tarkastellaan suhteessa varhaiskasvatuksen rakenteisiin (kuten 1-5-vuotiaiden ryhmärakenteen arviointi) sekä esimerkiksi henkilöstön koulutussuunnitelmaan.

Kyselyyn liittyvät tiedustelut