Hiilineutraali Hämeenlinna –asukaskysely

Hämeenlinnan kaupunki haluaa nostaa ilmastotyön tavoitteita

Hämeenlinna liittyi jo vuonna 2000 Kuntien ilmastokampanjaan ja allekirjoitti Aalborgin sopimuksen 1999 ja Aalborgin sitoumukset kestävän kehityksen edistämiseksi vuonna 2004. Viime vuosina ilmastonmuutoksen vakavuudesta ja vaadittavista toimenpiteistä on saatu lisää tietoa.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ns. 1,5 asteen raportti vaatii valtioilta ja kaupungeilta merkittäviä toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio painottaa kaupunkien roolia ratkaisujen hakemisessa:

”Kaupungit ovat ratkaisevassa roolissa kun tulevaisuutta rakennetaan kestäväksi. Hämeenlinna haluaa yhdessä kumppanien ja asukkaiden kanssa löytää parhaat keinot ekokaupunkiin, ja tähän työhön tarvitaan nyt ihmisten ideoita, näkemyksiä ja ehdotuksia. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportti vuoden 2018 lokakuussa asettaa selvät minimivaatimukset tavoitteille, vaikuttavimmat keinot löydetään yhdessä. Niistä muodostuu Hiilineutraali Hämeenlinna ohjelma, tiekartta.”

Hiilineutraali Hämeenlinna tehdään yhdessä

Hämeenlinnan kaupunki työstää parhaillaan Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelmaa yhdessä hämeenlinnalaisten toimijoiden kanssa. Työ käynnistyi alkuvuodesta kaupunginhallituksen päätöksellä ja kahdella asukastilaisuudella, jossa yhteistyökumppanit ilmaisivat kiinnostuksensa olla työssä mukana. Mukana työssä on esimerkiksi Osuuskauppa Hämeenmaa, jolle aktiivinen ilmastotyö on tärkeää:

”Hiilineutraali Hämeenlinna-yhteistyö on kannaltamme tärkeää alueellista kehittämistä. Haluamme olla osaltamme ehkäisemässä ilmastonmuutosta ja jakaa omaa osaamistamme ja tietotaitoa ohjelman yhteydessä. Tehtävämme on tuottaa etuja ja palveluita ja siten hyvinvointia asiakasomistajillemme”, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä.

”Hyvinvointi ei kuitenkaan tarkoita vain taloudellista hyvinvointia, vaan haemme jatkuvasti parhaita ratkaisuja ilmasto- ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Optimoimme kiinteistöautomaatiota ja kylmälaitteita sekä lisäämme uusiutuvan energian käyttöä muun muassa aurinkovoiman tuulivoiman muodossa. Tavoitteenamme on tuottaa 80 % kuluttamastamme sähköstä omalla uusiutuvalla energialla vuoden 2025 loppuun mennessä.”

Asukastilaisuuksissa saatiin selkeät viestit ohjelman valmisteluun

Osallistujat toivoivat kokonaisvaltaisesti harkittuja toimenpiteitä ja ihmisten arkeen liittyviä tavoitteita. Toisin sanoen halutaan selkeitä poliittisia päätöksiä, jotka helpottavat ilmastoystävällisten ratkaisujen tekemistä arjessa. Toimenpiteiden arvioinnissa huomioidaan päästövaikutusten ohella taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä toimenpiteiden vaikutusta kaupungin brändiin.

Mahdollisia toimenpiteitä on kartoitettu loppukevään ja alkukesän aikana ja työ jatkuu, kunnes sopiva toimenpidekokonaisuus saadaan valmiiksi. Osana valmistelua järjestetään asukaskysely, jonka tulokset huomioidaan esitettävien toimenpiteiden painotuksissa. Kyselyn tarkoituksena on löytää toimenpiteitä, joihin hämeenlinnalaiset voivat sitoutua omassa arjessaan, jolloin erityisesti sellaisia toimenpiteitä voidaan edistää aktiivisesti myös kaupungin toimin. Hämeenlinna haluaakin strategiansa mukaisesti näkyä ilmastovastuunsa kantavana kaupunkina. Kaupunkien toistaan kunnianhimoisemmat tavoitteet toimivat työssä kirittäjänä:

”Lahden kaupunki päätti nopeuttaa hiilineutraalisuustavoitettaan ja tähtäin on vuodessa 2025 – kymmenen vuotta aiemmin kuin uuden hallituksen tavoite Suomelle. Tämä on Lahdelle realistinen tavoite ja mahdollista saavuttaa. Myös Hämeenlinnassa tarvitaan toimenpiteitä joka tasolla, niin isoja kuin pieniä. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää toimenpiteitä kaikilta”, painottaa Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjausryhmän jäsen, kaupunginvaltuutettu Päivi Sieppi.

Lahden aktiivinen työ huomioitiin valinnalla Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021, mistä Hämeenlinna onnittelee Lahtea. Hämeenlinnan etuna muiden aktiivisten toimijoiden ohella on Hämeen ammattikorkeakoulu, jolla on alueella erityistä osaamista kestävän kehityksen ja esimerkiksi biotalouden aloilla. Alueellinen yhteistyö on myös HAMKille tärkeää:

”HAMK haluaa olla mukana ratkomassa maailman viheliäisiä ongelmia, jotka kaikki kietoutuvat ilmastonmuutokseen. Haasteet ovat maailmanlaajuisia, mutta ratkaisut usein alueellisia. HAMKin monialaisuus on voimavara, kun vastassa on kysymyksiä, joita ei pystytä ratkomaan yhden alan erikoisosaamisella. Tarvitaan yhteistyötä yli koulutusalojen, tieteenalojen ja toimialojen. Soveltavan tutkimuksen ohella tärkeää on koulutuksen kehittäminen siten, että ilmastoahdistus ei häivytä nuorten uskoa tulevaisuuteen. Koulutuksen avulla voidaan saavuttaa kestävä muutos”, kertoo HAMKin biotalouden yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki.

Hämeenlinnan ilmastopäästöt koostuvat pääasiassa rakennusten energiankäytön ja liikenteen päästöistä, mutta myös maataloudesta ja jätehuollosta syntyy jonkin verran päästöjä. Päästötilannetta voi seurata viikko- ja vuositasolla co2-päästöraportista. Asukkaiden päästöihin vaikuttavat myös kulutustottumukset, joissa ruoka, kulutustavarat ja matkustaminen ovat merkittäviä päästölähteitä. Oman hiilijalanjäljen voi kartoittaa esimerkiksi Sitran elämäntapatestillä.

Kyselyyn pääset vastaamaan täältä. Kysely on auki 15.8. saakka.

Lisätietoa Hiilineutraali Hämeenlinna -valmistelusta

Lisätiedot

vs. strategiapäällikö Ismo Hannula, ismo.hannula@hameenlinna.fi, p. 03 6212018