Houkutteleva Hämeenlinna on iso tavoite

Hämeenlinnan kaupungin strategiassa toiminnan tavoitteeksi on asetettu kolme päätavoitetta: hyvinvoivien ihmisten yhteisöllinen kaupunki, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kaupunki sekä elinvoimaisen kasvun kaupunki. Näiden päämäärien edistämistä tehdään mahdollisimman tasapuolisesti.

Mitä nämä tavoitteet sitten käytännössä tarkoittavat?

– Jos kaupunki on tunnettu hyvinvoivien ihmisten yhteisöllisenä kaupunkina, niin se houkuttelee tänne asukkaita ja verotulojen kautta kaupungin taloudellinen vakaus lisääntyy. Se puolestaan tuottaa elinvoimaa. Elinvoima taas luo mahdollisuuksia voida täällä hyvin, koska elinvoima tuo tänne yrityksiä ja työpaikkoja, opiskelupaikkoja sekä matkailua ja tapahtumia, selittää strategiajohtaja Markku Rimpelä.

Monipuolista ja tasaista kasvua haetaan

Houkutteleva Hämeenlinna on se iso visio, jota kaupungin koko strategiatyö tavoittelee.

–  Keskeistä tässä on ajatus, että Hämeenlinnan halutaan olevan kasvava, menestyvä, kestävästi rakentuva ja tunnettu.

Hämeenlinnan halutaan kasvavan nimenomaan monipuolisesti ja tasaisesti. Tällä hetkellä kaupungin kasvu tulee muuttovoitosta.

–  Meille muuttaa enemmän väkeä kuin täältä muuttaa muualle. Se korvaa myös sen, että täällä kuolee ihmisiä enemmän kuin lapsia syntyy. Syntyvyys on Suomessa jatkuvasti laskenut. Alle 18-vuotiaiden määrä vähenee syntyvyyden laskiessa ja ikäihmisten osuus kasvaa nopeasti. Toiveena on, että kasvu tapahtuu tasaisemmin eri ikäryhmien välillä ja väestörakenne pysyy vakaana.

Hämeenlinna tunnetaan nyt viihtyisänä, turvallisena ja perheystävällisenä kaupunkina.

–  Jatkossa haluamme, että se tiedetään myös hyvän asumisen, yrittämisen ja matkailun kaupunkina, tähtää Rimpelä tulevaan.

Opiskelijoista pidetään kiinni

Rimpelän mukaan haasteena on, että Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelevista vain noin kolmannes jää alueelle töihin.

–  Siihen vaikuttaa muun muassa monimuoto-opiskelu, jota voi tehdä muualta käsin. Edes opiskeluaikana ei asetuta kaupunkiin.

Toisen asteen koulutuksesta valmistuvista puolestaan yli 80 prosenttia työllistyy alueelle.

–   Tavastian opiskelijat tulevat pitkälti lähialueelta ja täältä löytyy alan työpaikkoja enemmän kuin korkeasti koulutetuille.

Hämeenlinna pyrkii oppilaitosten ja Linnan Kehityksen kanssa yhteistyössä lisäämään nuorten osaajiensa pitovoimaa.

Työllisyydenhoidossa on syytä onnistua hyvin

Vastuu työllisyyspalveluiden hoitamisesta siirtyy vuoden 2025 alusta kunnille. TE24-palveluiden uudistuksessa palvelut siirrettäisiin kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä.

–  Työllisyyspalveluiden osuus elinvoimassa on merkittävä. Meillä on nyt kaksi vuotta aikaa valmistella muutosta ja siinä on syytä onnistua, tähdentää kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä.

Tämän vuoden alusta elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki ja elinvoimajaosto aloittivat työnsä Hämeenlinnassa. Samaan aikaan Hämeenlinnassa on vahvistettu hyvinvointialueen syntyessä kaupungille jäänyttä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen velvoitetta oman yksikön kautta, jota vetää hyvinvointipäällikkö Jari Pekuri.

”Jokainen voi edistää kaupungin houkuttelevuutta”

Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelä haluaa kaupunkilaiset mukaan uuden kaupunkistrategian jalkautukseen ja kotikaupungin markkinointiin.

–  Haluan pysäyttää hämeenlinnalaiset aktiivisesti miettimään, mikä kaupungissa on hyvin, ja rakentamaan siitä sen viestin, mitä Hämeenlinnasta haluaa muille, tänne mahdollisesti muuttamassa oleville, kertoa.

Kaupungin strategiatyössä oli mukana myös testiperheitä.

–  Pääkaupunkiseudulta tänne muuttaneet nostivat parhaimmaksi seikaksi arjen helppouden; sen, kun päiväkotimatka kestää vartin puolen tunnin sijaan tai kaupassa pistäytyy puolessa tunnissa puolentoista tunnin sijaan.

Pitäjissä asuvien viesti oli, että heillä oli arjen pyöritykseen kaikki tarpeellinen, mutta sen lisäksi rauha, luonto ja tilaa elää.

–  Kun tontin hinta oli halvempi, ei velkaa tarvittu niin paljoa ja asumisen peruskustannukset jäivät alemmiksi. Elintaso on parempi.

Toki Hämeenlinnassa on korjattavaa ja asioita, jotka eivät ole hyvin. 

–  Mutta kun tänne on syntynyt ja täällä aina tai pitkään asunut, ei ehkä näe tämän kaupungin etuja. Ei ole vertailupohjaa. Löytää pelkästään haasteita ja korjattavia asioita, provosoi Rimpelä kääntämään näkökulmaa.

Teksti: Sirpa Silmäri
Kuva/-t: Miika Kangasniemi