Hyvinvointikysely paljastaa hämeenlinnalaiset oma-aloitteisiksi
Iso osa hämeenlinnalaisista tuntee itsensä hyvinvoiviksi, kun voi liikkua ja harrastaa, kun on perhe ja ystäviä ja kun on työtä, terveyttä, luonto lähellä ja ihmissuhteet kunnossa.
– Tämähän vaikuttaa hyvinvoinnin reseptiltä, päättelee vuoden alussa kaupungin hyvinvointipäällikkönä aloittanut Jari Pekuri ja on kyselyn hyvistä prosenteista yllättynyt.
Yli 60 prosenttia Hämeenlinnan kaupungin hyvinvointikyselyyn vastanneista luonnehtii oloaan myös onnelliseksi.
Kaupunkilaisista 78 prosenttia pitää elämänlaatuaan hyvänä. Reilu 60 prosenttia kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Ikäihmisistä jopa 90 prosenttia kertoo kyselyssä pystyvänsä liikkumaan itsenäisesti.
– Hämeenlinnalaiset eivät näytä ripustavan hyvinvointiaan palveluiden varaan, vaan ovat omaehtoisesti aktiivisia ja saavat hyvinvointia irti arjen arkisista asioista.
Kaupungin hyvinvointisuunnitelman lähtökohtia on, että ihmisellä on vastuunsa omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Tätä tukee myös viime vuonna hyväksytty kaupunkistrategia. Siinä yksi Hämeenlinnan kolmesta päämäärästä on hyvinvoivien ihmisten yhteisöllinen kaupunki.
Onnellisuuden lisääminen lasten ja nuorten keskuudessa on puolestaan tavoitteena Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelmassa.
Kaupunki on nyt uuden edessä
– Sotepalveluiden siirryttyä vuodenvaihteessa hyvinvointialueelle kaupungin Hyte-työssä korostuu liikunta- ja kulttuuripalveluiden merkitys sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rooli. Myös kaupunkirakenteessa tehdään kuntalaisten hyvinvointia edistävää työtä. Ulkoilureiteillä ja pyöräteillä muun muassa on suuri merkitys, muistuttaa Pekuri.
Kyselyillä kaupunki saa suoraa palautetta asukkailtaan siitä, minkälaisia olosuhteita ja palveluita he pitävät tärkeinä.
– Miten liian vähän liikkuvien lasten, nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia arkiliikkumiseen voisi vielä lisätä? Sitä meidän on syytä miettiä.
Konkreettista pohdittavaa palautteessa ilmeni myös esimerkiksi linja-autopysäkkien sijainnista kaupungissa.
– Toimintakykyä kartoitettaessa yli 75-vuotiaista noin joka neljäs ilmoitti, että heillä on vaikeuksia kävellä puoli kilometriä. On siis tarkasteltava, miten meidän julkinen liikenne on järjestetty, jotta hekin pääsevät kauppaan, kirjastoon tai muihin palveluihin.
Elämänlaatua lisää yhteisvoimin
Asukkaiden elämänlaadun parantaminen ei ole yksin kaupungin käsissä.
– Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on jaettu sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtäväksi. Palveluiden on näyttäydyttävä asukkaille yhtenä kokonaisuutena. Selkeitä, toimivia käytänteitä ei toiminnan tässä vaiheessa Oma Hämeen kanssa vielä ole. Siinä meillä on paljon tehtävää, Pekuri myöntää.
Yhteispeliä kaupunki tarvitsee myös kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Pysäyttäviä havaintoja Hyte-kyselyssä ilmeni nuoremmista ikäluokista. Alle 24-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ilmoitti elämänlaatunsa olevan erittäin huono. Alle 25-vuotiasta naisista puolestaan joka viides oli kokenut seksuaalista häirintää. Paljon on myös päihteiden käyttöä.
– Nämä ovat huolestuttavia tietoja. Tähän kaivataan avuksi kumppaneita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, jos missä, tarvitaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa.
Hyvinvoiva hämeenlinnalainen
Strategiapäällikön tehtävistä vuoden alussa hyvinvointipäälliköksi siirtyneen Jari Pekurin oma hyvinvointi ja arjen tyytyväisyys perustuu samoihin asioihin kuin hämeenlinnalaisilla muutoinkin.
– Perhe, vaimo ja kolme aikuista lasta, on tärkeä. Nuorimmainen on tämän kevään abiturientti. Perherakenne on siis muutoksessa, kun pesä pian tyhjenee.
Pekuri pitää jaksamisestaan huolta liikkumalla.
– Ja mökkeilemällä. Sain juuri rakennettua kesämökkimme valmiiksi.
Ystävät merkitsevät Pekurille niin ikään paljon, samoin eläimet. Huushollissa tassuttelee kaverina kaksi kissaa.
Työssä hyvinvointipäällikköä motivoi asettuminen uuden eteen.
– On virkistävää miettiä kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia nyt enemmän ennaltaehkäisevien seikkojen kannalta korjaavien palvelujen sijaan. Hyte-työssä pitää löytää selkeä yhteisen tekemisen tapa kaupungin ja hyvinvointialueen välillä.
Teksti: Sirpa Silmäri Kuva: Miika Kangasniemi
Tämä artikkeli on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin Arjessa mukana -asukaslehdessä 2/2023. Lue koko lehti verkossa.