Kj-pesti alkoi virkakiesin lakkauttamisella

Teksti Sirpa Silmäri

Vaikka Hämeenlinnalla on käsillä poikkeuksellisen mittava muutosmylläkkä, päätti uusi kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen aloittaa uudistukset kuitenkin itsestään.

– Luovuin kaupungin virka-autosta ja tilasin henkilökohtaiseksi työautoksi sähköauton. Saamme siitä kaupungille ihan mukavat säästöt ja samalla vähennämme päästöjä. On pakko olla ajan hermolla, naurahtaa Parviainen.

Sukupolvenvaihdos on muutosvoima

Syksyään Parviainen kuvaa maratonjuoksun alkuspurtiksi. Edellinen kaupunginjohtajakaksikko on siirtynyt jo eläkkeelle ja luottamushenkilöjohto sekä iso osa valtuutettuja vaihtunut vaaleissa. Työn alla on hallintosäännön muutosta, budjettia ja valmistautumista Suomen itsenäisen historian suurimpaan hyvinvointialueuudistukseen.

– On ollut tavattoman hyödyllistä kiertää talossa 41 vuotta olleen ihmisen kanssa ja perehtyä, miten organisaatiota on tähän asti hoidettu ja tutustua keskeisiin sidosryhmiin, Parviainen kiittää entistä apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuota sekä edeltäjäänsä Timo Kenakkalaa hyvästä pohjatyöstä.

Parviainen myöntää olonsa hiukan haikeaksi nyt, kun jatkaa vetovastuussa yksin. Hän kehuu myös johtoryhmäänsä, jonka kanssa jyvittää ja tasaa nyt tehtäviä niin, ettei kukaan ylikuormitu.

– Tietoinen läsnäolo tekee kiireestä helpompaa. Asiat täytyy vain palastella ja hoitaa yksi kerrallaan. Sukupolvenvaihdos johdossa on tietynlainen muutosvoima.

Hattupäinen mies istumassa

Räjäytyksiä ei tarvita

Runsaan vuoden kuluttua kaupungilta siirtyy yhdessä yössä yli puolet budjetista ja lähes 1 600 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työntekijää uudelle työnantajalle hyvinvointialueelle.

– On tässä mylläkässä se hyöty, ettei tarvitse ryhtyä mitään räjäyttelemään. Muutos itsessään on jo niin suuri, että nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus muokata tästä talosta tarpeisiin ja aikaan nähden sopivin.

Ensi hätään Parviainen ei ole kaupungin hallintomallia muuttamassa.

– Nykyisellä toimialajaolla jatketaan. Vääjäämätöntä kuitenkin on, että kaupungin sisäiset työtavat muuttuvat.

Valmisteluaikaa hyvinvointialueeseen siirtymisessä hän olisi kuitenkin toivonut jo varallisuuden jaon kannalta hiukan enemmän.

Kaupunkilaisten kanssa yhteinen arki

Parviainen kuvailee vastaanottoa Hämeenlinnassa positiiviseksi, mutta vaativaksi. Kaupunkilaisilla on paljon odotuksia.
– On osattava yhdistää toiveita. Pitää paitsi johtaa konsernia, myös olla sosiaalisessa mediassa, pitää olla kaupungin kasvot edunvalvonnoissa ja verkostoissa ja pitää olla käytettävissä mahdollisuuksien mukaan. Pitää elää samaa arkea ihmisten kanssa ja olla yhtenä kaupunkilaisena muiden joukossa.

Muutto paikkakunnalle auttaa tässä ja tekee työstä vaikuttavampaa. – Tässä on samaan aikaan nöyryyttä ja ylpeyttä hoitaa tätä tehtävää.

”Olen innoissani Hämeenlinnasta”

Parviainen on laittanut itsensä likoon jo heti pestinsä alkumetreillä antamalla kasvonsa sekä tarinansa Linnan Kehityksen mainoskampanjaan.

– Olin pyynnöstä imarreltu. Olen pitkään kulkenut Helsingin ja Tampereen väliä ja asunut molemmissa kaupungeissa. Päädyin nyt tähän keskelle. Voin omalla esimerkilläni osoittaa, että se on hyvä valinta. Eikä tämä ollut pelkkää myyntipuhetta.

Parviainen haki virkaa Hämeenlinnasta mielekkään työn, mutta myös mielekkäiden elämänpuitteiden vuoksi.
– Hämeenlinnalla on kaikki nämä. Olen innoissani tästä kaupungista!

Parviainen ei ole ihan varma, huomataanko Hämeenlinnassa aina, kuinka paljon paremmalla tolalla asiat täällä ovat moneen muuhun paikkakuntaan verrattuna.

– On hyvä olla tarvittaessa kriittinen, mutta välillä on hyvä pysähtyä ja katsoa, mitä kaikkea hyvää meillä jo on.

Esimerkiksi liikunta- ja vapaa-ajanpalveluja sekä lapsiperheiden mahdollisuuksia harrastaa Parviainen pitää Hämeenlinnassa ylivertaisina.

Hämeenlinnasta isompiensa venttiili

Hyvinvointiuudistuksen myötä Parviainen uskoo Hämeenlinnalla olevan entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä elinvoima- ja sivistyspalveluihin.

– Sen eteen tehdään töitä, että 2030-luvulla meillä on täällä maan parhaat koulut ja erinomaiset puitteet harrastaa, että kaikenikäiset voivat elää täällä onnellista ja sujuvaa arkea.

Parviainen ennakoi kaupungistumisen pysyvän megatrendinä ja pääkaupunkiseudun sekä Tampereen jatkavan nopeaa kasvuaan.

– Muuttoliikkeeseen näillä isommilla liittyy monia kipuja. Hämeenlinna tässä välissä tarjoaa niille kumppanuutta ja ihmisille vaihtoehdon. Meillä on käytettävissämme ruuhka-Suomen hyödyt, mutta samaan aikaan olemme riittävän kaukana niistä välttääksemme haittoja. Asukkaat voivat yhdistää pienemmän ja suuremman kaupungin etuja toisiinsa.

Hyvällä sijainnilla olevat keskisuuret kaupungit ja seudut vahvistuvat.

– Kymmenen vuoden kuluttua päärataa on jo toivottavasti laajennettu ja olemme entistä helpommin saavutettavissa, luottaa Parviainen ja puhuu Hämeenlinnasta venttiilikaupunkina.

Monipaikkaisuus vahvistaa pitäjiä

Ilmastokysymykset ovat 2030-luvulla vielä nykyistäkin enemmän pinnalla. – Olemme siihen mennessä tehneet Hämeenlinnassa niin hyvää varautumista, että täällä pystyy elämään kestävästi. Monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen ja tämä vahvistaa myös pitäjiemme asemaa.

Parviainen toivoo laajaa yhteistyötä kaupungin kehittämiseksi. – Jokainen voi toimia Hämeenlinnan käyntikorttina.

Artikkeli on julkaistu marraskuussa ilmestyneessä Arjessa mukana -asukaslehdessä