Mitä meille Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa kuuluu?

Viimeisen vuosikymmenen aikana varhaiskasvatuksessa on valtakunnallisesti tapahtunut paljon – olemme saaneet velvoittavat opetussuunnitelmat, siirtyneet Opetushallituksen alaisuuteen ja viimeisimpänä varhaiskasvatuslakiin on kirjattu lapsen tukea koskevat asetukset. Samaan aikaan maailma ympärillämme on muuttunut ja moninaistunut, ja tällä hetkellä valtakunnallisestikin varhaiskasvatuksessa on haasteena kelpoisen henkilöstön saatavuus sekä alan pitovoima.

Kysely henkilöstölle

Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa tehtiin työterveyshuollosta vastaavan Terveystalon työyhteisökysely henkilöstölle. Kysely oli avoinna 25.9.2023-6.10.2023 välisen ajan. Työyhteisökyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 254 kpl ja vastausprosentti oli 52,9 %. Edellinen työhyvinvointia kartoittava kysely Hämeenlinnan varhaiskasvatukseen tehtiin vuonna 2021.

Kyselyn avulla saatiin tietoa Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen

• organisoinnista,
• kaikenikäisten lasten ryhmistä sekä
• niissä toimisen sujuvuuden kehittämisestä, oman työn, työyhteisön sekä yhteistyön toimivuudesta.

Lisäksi kyselyssä kartoitettiin henkilöstön kokemuksia

• johtamiseen,
• lähiesihenkilötyöhön ja
• henkilöstön omaan hyvinvointiin liittyen.

Työyhteisökyselyn tuloksia täydentää samanaikaisesti tehty koko Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle suunnattu kysely.

Mahdollisuus työskennellä omien arvojen mukaisesti merkityksellisessä työssä

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että vaikka kuormittaviksi koettuja, arjessa vaikuttavia asioita on, ja kehittämiskohteita tunnistetaan, niin siitä huolimatta selkeä enemmistö Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä (69 %) kokee pystyvänsä tekemään perustyötään omien arvojensa mukaisesti vähintään melko usein.

Koko kaupungin henkilöstön kyselyn tuloksissa puolestaan käy ilmi, että suurin osa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä kokee työnsä merkityksellisenä sekä kokee olevansa työstään suurimmilta osin innostunut.

Kehittämisen kohteita

Haastavissa henkilöstötilanteissa varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyy päiväkodista toiseen, tai oman päiväkodin sisällä toiseen lapsiryhmään turvallisuuden ja lakisääteisen henkilöstömitoituksen turvaamiseksi.

Keväällä 2023 käytyjen Mitä meille kuuluu? -henkilöstötapaamisissa nousi esille, että osa henkilöstä kokee siirtymät tai ajatuksen siirtymisestä kuormittavaksi. Tämän pohjalta työyhteisökyselyyn nostettiin laajempaan kartoitukseen henkilöstön kokemus siirtymisestä omasta lapsiryhmästä toiseen tai toiseen yksikköön.

Tuloksista voidaan todeta siirtymisen kuormittavan suurta osaa henkilöstöstä ja osa henkilöstöstä kokee sen vaikeuttavan työtään. Henkilöstö toi kyselyssä esille muun muassa tarpeen selkeyttää siirtymisen käytäntöjä ja ohjeistusta. Jatkamme näiden henkilöstöltä tulleiden kehittämisehdotusten pohjalta siirtymien selkeyttämistä muun muassa niihin liittyvän ohjeistuksen yhdenmukaistamisella.

Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa toimitaan pääasiallisesti kaikenikäisten lasten ryhmissä (1-5 vuotta) sekä kuusivuotiaiden esiopetusryhmissä. Henkilöstön kokemuksia kaikenikäisten lasten ryhmistä kartoitettiin kysymyksillä ryhmien toimivuudesta, niiden vahvuuksista sekä työn sujuvuuden kehittämisestä.

Vahvuuksina henkilöstö nosti esille kaikenikäisten lasten ryhmistä muun muassa pitkäkestoiset vuorovaikutussuhteet lasten kesken sekä suhteessa kasvattajiin, ja työn fyysisen kuormittavuuden vähentymisen verrattuna alle kolmevuotiaiden lasten ryhmiin.

Kehittämisehdotuksina henkilöstö nosti esille päiväkotien fyysisten puitteiden vastaavuuden suhteessa kaikenikäisten lasten ryhmien tarpeisiin sekä vertaiskaverimahdollisuuksien varmistamisen ryhmän isoimmille lapsille.

Kehittämistoimenpiteenä varhaiskasvatuksessa vahvistetaan joustavaa lapsiryhmien muodostamista, jossa huomioidaan päiväkotikohtaiset erityispiirteet.

Vahvistunut lähijohtaminen

Työyhteisökyselyn tuloksista nousi esille päiväkotien lähijohtajuuden vahvistuminen verrattuna vuoden 2021 työyhteisökyselyn tuloksiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä suuri osa kokee luottavansa lähijohtajaan (keskiarvo 4; vuonna 2021 keskiarvo 3,5) ja kokee lähijohtajan helposti lähestyttävänä, kun tarvitsee apua tai tukea häneltä.

Varhaiskasvatuksessa päiväkodin johtajilla on useampi yksikkö johdettavanaan. Tuloksista käy ilmi, että henkilöstö kokee lähijohtajan olevan tavoitettavissa silloinkin, kun hän ei ole paikan päällä yksikössä. Henkilöstöstä suuri osa kokee saavansa lähijohtajalta riittävästi tietoa työhön liittyvistä ja vaikuttavista päätöksistä. Päiväkodin johtajien valmennus osana varhaiskasvatuksen toimenpidesuunnitelmaa jatkuu edelleen kevääseen 2024 asti.

Kyselyjen tulosten käsittely

Työyhteisökyselyn tuloksia käsitellään yhdessä henkilöstön kanssa yksikkökohtaisesti tämän syksyn aikana sekä kaupunkitason kyselyn tuloksia varhaiskasvatuksen hallinnon sekä päiväkodin johtajien yhteisissä tapaamisissa. Kyselyn tulokset huomioidaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja niiden pohjalta arvioidaan sekä tarkennetaan vuonna 2021 tehtyä varhaiskasvatuksen kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa.

Toimenpidesuunnitelma raportoidaan sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle seuraavan kerran joulukuussa 2023.

Varhaiskasvatuksen työyhteisökyselyn kaupunkitasoiset tulokset löytyvät liitteestä.