Ukrainalaiset lisäävät Hämeenlinnan monikulttuurisuutta

Ukrainan nykyisen sodan sytyttyä reilu vuosi sitten, Hämeenlinnaankin muutti sadoittain ukrainalaisia pakolaisia. Talven 2022 aikana kaupunki piti yllä hätämajoitusta, jonne ihmiset asettuivat ennen kuin heille pystyttiin löytämään asunto vastaanottokeskuksista. Osa paenneista majoittui hämeenlinnalaiskoteihin.

 ”Toivotamme kaikki Hämeenlinnaan muualta muuttaneet tervetulleiksi. Tämä on turvallinen ja rauhallinen paikka elää,” toteaa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

Hämeenlinnassa toimii kolme vastaanottokeskusta, joissa on asiakkaina noin 400 ukrainalaista pakolaista.

Olli-Poika Parviainen ja taustalla Hämeen linna
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen toivottaa kaikki uudet hämeenlinnalaiset tervetulleiksi. ”Tämä on mukava ja rauhallinen kaupunki asua”, toteaa Parviainen.

Ukrainalaiset voivat hakea hämeenlinnalaisiksi

Euroopan Unioni antoi kaikille ukrainalaisille tilapäisen suojelun oleskeluluvan vuodeksi ja lupien voimassaoloaikaa on jatkettu vuodella kevääseen 2024 saakka. Koska monella ukrainalaisella täyttyy nyt kevään aikana vuoden asumisaika Suomessa, he voivat hakea kotikuntaa Hämeenlinnasta. Tällöin heidät kirjataan väestötietojärjestelmään hämeenlinnalaisiksi ja he ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin hämeenlinnalaiset.

Koska sota on pitkittynyt, ei kotiinpaluu ole monellekaan mahdollinen, jolloin asuminen Suomessa voi olla pidempiaikaista tai jopa pysyvää. Kotikuntaa ei ole pakko hakea, vaan jokainen voi jatkaa myös vastaanottokeskuksen ja vastaanottopalveluiden asiakkaana. Kotikunnasta on kuitenkin hyötyä, jos aikoo toistaiseksi jäädä Suomeen. Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen tai oikeuksiin Ukrainassa. Se ei myöskään ole este, jos haluaa myöhemmin palata Ukrainaan.

Hämeenlinnassa on yli 400 erikielistä oppilasta ja oppilailla 34 äidinkieltä

Hämeenlinnan peruskouluissa muualta muuttaneet oppilaat ovat osa koulun tavallista arkea. Täällä on opetettu erikielisiä ja eri maista tulleita lapsia jo vuosikymmenien ajan. Hämeenlinnan perusopetuksessa on yli 400 oppilasta, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Oppilaat puhuvat 34 muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään.

”Jos oppilas on juuri muuttanut Suomeen, hän aloittaa valmistavassa opetuksessa. Valmistavan opetuksen ryhmät ovat pieniä, noin kymmenen oppilaan ryhmiä ja niitä löytyy eri puolilta kaupunkia sekä alakoulu-, että yläkouluikäisille. Ryhmiä perustetaan tarpeen mukaan, tällä hetkellä niitä on yksitoista. Valmistavasta opetuksesta siirrytään oppilaan taitojen mukaan yleisopetuksen ryhmiin viimeistään kun vuosi valmistavaa opetusta tulee täyteen, ” toteaa sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko

Alle kouluikäisille lapsille on tarjolla mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen. Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksissa on jo vuosia painotettu monikulttuurisuuden, moninaisten katsomusten ja yhdenvertaisuuden teemoja ja hyödynnetty kouluttajina muun muassa Pakolaisavun kouluttajia. Varhaiskasvatuksessa lapsi oppii suomen kieltä, saa suomalaisia kavereita ja oppii suomalaisen kulttuurin asioita.

Hämeenlinna on vahva kotoutumisen osaaja

Jokainen sota on tragedia ja tuottaa valtavaa tuhoa sekä pakenevia ihmisiä. Sota Ukrainassa tapahtuu Suomea lähellä ja on saanut suomalaiset auttamaan pakenevia paljon muun muassa tarjoamalla kotimajoitusta.

Hämeenlinnassa on otettu pakolaisia vastaan jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tilanne ei nytkään ole uusi ja siihen on osattu varautua.  Ensimmäisiä pakolaisia Hämeenlinnaan tuli 1990-luvulla Irakista, Bosniasta ja Kosovosta. Lisäksi kaupunki on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta 1990 ja vuosittain heitä otetaan Hämeenlinnaan 25-30. Kiintiöpakolaiset tulevat YK:n pakolaisjärjestön haastattelujen perusteella suoraan sota-alueilta Hämeenlinnaan.

”Meillä on monikymmenvuotinen perinne ja vahva osaaminen ottaa vastaan muualta muuttaneita ja toivottaa heidät tervetulleeksi uuteen kotikaupunkiin. Autamme muuttajia, jotta elämä Hämeenlinnassa lähtisi sujumaan ja jokainen saisi uuden alun, ” toteaa kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.

Kaupunki on panostanut kotoutumiseen ja monikielinen infopiste, Maahanmuuttoinfo, perustettiin vuonna 2009 opastamaan ja neuvomaan Suomeen muuttavia sekä tänne muuttoa suunnitteleville. Vuonna 2019 avattiin viisikielinen verkkosivusto myintegration.fi, joka tavoittaa vuosittain noin 90 000 ihmistä. Hämeenlinnan väestöstä noin 5,5 prosenttia on vieraskielisiä. Eniten täällä asuu vironkielisiä, arabiankielisiä ja venäjänkielisiä sekä nyt ukrainankielisiä.

”Kotouttamiseen on meillä vahva osaaminen ja joustavia käytäntöjä. Palvelemme palvelupiste Kastellissa viidellä kielellä eri arkipäivinä. Lisäksi asiakkaamme saavat tarvittaessa myös tulkkivälitteistä palvelua ajanvarauksella,” kertoo johtava asiantuntija Tanja Tauro Hämeenlinnan kaupungin kotoutumisen edistämisen palveluista.

”Me toivotamme myös ukrainalaiset lämpimästi hämeenlinnalaisiksi. Tarjoamme asiointisivustollamme myintegration.fi eri viranomaisten kääntämiä sisältöjä ukrainaksi. Lisäksi Kastellin palvelupisteeseemme palkataan ukrainakielinen palveluneuvoja kevään aikana. Olen ilahtuneena pannut merkille kuinka paljon viranomaiset ovat kääntäneet sisältöjä ukrainaksi, joita me voimme vain linkittää sivuillemme” toteaa Tauro, jolla pitkä kokemus maahanmuuttajien parissa tehtävästä kotouttamistyöstä.

Hämeenlinna on parhaillaan painattamassa ukrainankielistä Tervetuloa Hämeenlinnaan -esitettä jakoon tänne asettuneille ukrainalaisille. Esitettä saa palvelupiste Kastellista toukokuusta lähtien.

Hämeenlinnaan muutetaan töiden ja opintojen myötä

Vaikka kriisitilanteissa pakolaisten muuttaminen korostuu uutisoinnissa, eniten Hämeenlinnaan muutetaan töihin ja opiskelemaan. Kaupunkiimme muutetaan opintojen myötä, kun ammattikorkeakoulu HAMK kiinnostaa Euroopan rajojen ulkopuolellakin.

Vuosittain HAMKissa opiskelee noin 150 ulkomaalaista, Ammattiopisto Tavastiassa noin 780 opiskelijaa ja Vanajaveden Opistossa oli vieraskielisiä opiskelijoita viime vuonna 693. Heistä jokaisella on oma osaamisensa, jota opiskelu edistää. Heistä kaupunki haluaa pitää kiinni ja saada heidät myös jäämään seudulle töihin.

Valmistuneiden opiskelijoiden siirtyminen Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen ulkopuolelle esimerkiksi työn perässä on ajankohtainen ja selkeä haaste, johon pyritään vastaamaan uudella hankkeella: Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä – Koulutuskuntayhtymä Tavastia (kktavastia.fi)

Lisätietoa:

Hämeenlinnan verkkosivut ukrainalaisille suomeksi ja УКРАЇНСЬКА

Hämeenlinnan kotouttamisohjelma 2021-2025 

Kotoutumisen edistämisen tunnuslukuja Hämeenlinnasta – infograafi