Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen asiakaskysely 2023

Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tehtiin asiakaskysely huhtikuussa 2023. Kysely oli yhteinen kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kysely koostui kahdesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa selvitettiin varhaiskasvatuksen toimintaa lapsen varhaiskasvatusryhmässä: kohtaamista, vuorovaikutusta, kasvatusyhteistyön laatua, toiminnan monipuolisuutta ja leikkimahdollisuuksia, lapsen turvallisuudentunnetta, lapsen kaverisuhteita ja toiminnasta tiedottamista. Lisäksi kunnallisen varhaiskasvatuksen osalta kartoitettiin huoltajien kokemuksia 1-5-vuotiaiden ryhmärakenteesta. Toinen osio koostui avoimista kysymyksistä, joissa kysyttiin huoltajien näkemyksiä lapsen yksiköllisesti kohtaamisesta, varhaiskasvatuksen parhaista puolista sekä kehittämiskohteista.

Vastausten kattavuus

Kyselyyn vastasi kaikkineen 1209 asiakasperhettä. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vastauksia kertyi 670, vastausprosentti oli 32. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa (mukaan lukien yksityinen perhepäivähoito) vastauksia kertyi 539, ja vastausprosentti oli 63. Yksityinen varhaiskasvatus käsitti myös yksityisten perhepäivähoitajien asiakkaat. Kysely toimitettiin asiakkaille joko asiakastietojärjestelmä Päikyn kautta tai sähköpostitse. Lisäksi kyselystä tiedotettiin henkilöstön toimesta henkilökohtaisesti aamu- ja iltapäivän kohtaamisissa, päiväkotien ilmoitustauluilla, kaupungin internetsivuilla ja Facebookissa.

Kaikkineen varhaiskasvatus sai hyvät arviot (ka. 4,5). Yleisen asiakastyytyväisyyden yksikkökohtaiset keskiarvot päiväkotien, esiopetusyksiköiden ja perhepäivähoidon välillä vaihtelivat välillä 3,6-5.

Kyselyn keskiössä oli kuulla, mitä mieltä hämeenlinnalaiset vanhemmat ovat lastensa varhaiskasvatuksesta Hämeenlinnan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kuntakohtaisia tuloksia avataan yleisellä tasolla tarkastellen kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä yksityisten palveluntuottajien vastauksia kokonaisuutena. 

Kuvaajissa on esitetty oranssilla vaakapalkilla yksikkökohtaisten tulosten vaihteluväli ja pisteellä tulosten keskiarvo. Lisäksi keskiarvo on pisteen vieressä lukuna. Kyselyssä kaikissa väitteissä valittiin numeerinen vastausvaihtoehto välillä 1-5 kysymyksen asettelusta riippuen (1 = oli erittäin tyytymätön/erittäin huonosti –  5 = erittäin tyytyväinen/erittäin hyvin).

Huoltajien arviot lapsen kokemasta varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta olivat pääsääntöisesti varsin hyviä. Erityisesti lapsen viihtyminen varhaiskasvatuksessa sekä lapsen turvallinen olo varhaiskasvatuksessa mieluisia leikkejä koettiin vahvoiksi kaikissa yksiköissä. Kysymyksissä, jotka käsittelivät huoltajien kokemusta heidän kuulluksi tulemisestaan ja vuorovaikutuksesta henkilöstön kanssa, saivat pääsääntöisesti myös erittäin hyvät arvosanat. Tiedottamiseen liittyvissä kysymyksissä ja lapsen päivän kuulumisten kertomisessa on paikoitellen kehittämisen varaa. Suurin vaihtelu yksikkötasoisissa keskiarvoissa oli kohdissa ”koen, että lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä huoleni on kuultu”, ”lapseni saa leikkiä mieluisia leikkejä” ja ”lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- tai esiopetussuunnitelmakeskustelussa on sovittu konkreettisia toimia lapsen varhaiskasvatukselle tai esiopetukselle”, vaikka keskiarvollisesti kaikkien yksiköiden tarkastelussa näiden saamat arviot olivatkin hyviä.

1-5-vuotiaiden lasten ryhmät kunnallisessa varhaiskasvatuksessa

Asiakaskyselyssä tarkasteltiin 1-5-vuotiaiden lasten ryhmiä ja kysyttiin sekä lapsen kokemusta kaiken ikäisten lasten ryhmissä viihtymisestä, että huoltajien tyytyväisyyttä. Näitä selvitettiin myös kahden edellisen vuoden asiakaskyselyissä samoin kysymyksin.

Lasten koettiin viihtyvän 1-5-vuotiaiden ryhmissä keskimääräisesti hyvin. Yleisarvosanaksi lapsen viihtyminen sai vuonna 2021 4,1, vuonna 2022 4,3 ja vuonna 2023 4,2. Huoltajien kokemus 1-5-vuotiaiden ryhmistä sai vuonna 2021 arvosanan 3,4. Tämän vuoden asiakaskyselyssä keskiarvo oli huoltajien kokemukselle 3,7, joka oli sama kuin edellisenä vuonna.

Yksityisessä varhaiskasvatuksessa osa ryhmistä on 1-5-vuotiaiden ryhmiä, mutta kysymykset 1-5-vuotiaiden ryhmistä kysyttiin vain kunnallisessa, jossa kokemusta ryhmärakenteista arvioidaan vuosittain. 1-5-vuotiaiden ryhmien toimivuuden arviointiin kuuluu myös muita arviointimenetelmiä, kuten lapsiryhmien pedagogiikan arviointi Kehittävä palaute tutkimusmenetelmän avulla.

Avoimet kysymykset

Avoimiin kysymyksiin tuli paljon vastauksia, joita hyödynnetään yksikkökohtaisessa kehittämisessä. Seuraavassa joitakin nostoja avoimista vastauksista sekä kunnallisesta että yksityisestä varhaiskasvatuksesta, ensin lapsen kohtaamisen ja huomioimisen osalta.

Lapsi otetaan huomioon yksilönä ja hänen mielenkiinnon kohteet huomioidaan. Yksilölliset toimintatavat esimerkiksi päivälevon osalta huomioidaan hyvin. Ryhmän aikuiset selkeästi tuntevat lapsen ja kuvaukset lapsesta ja hänen toimintatavoistaan kuulostavat tutulta.

Lapsille puhutaan arvostavasti ja esille nostetaan erityisesti vahvuuksia. Toiminnasta näkyy, että lasten halutaan antaa loistaa omina itsenään. Tehtävistä ja projekteista välittyy aito osallisuus ryhmässä.

Lapsen herkkyyteen ja tunnepuolen myrskyihin on aina vastattu lämmöllä ja ymmärryksellä apuja ja ratkaisuja etsien, ei koskaan ongelmana. Lapsi on saanut toteuttaa itseään itselleen mieluisilla tavoilla ja olla luova.

Perhepäivähoitaja löytää lapsesta aina positiivista sanottavaa ja näkee lapsessa hyvän ja onnistumiset. Lasta kehutaan lapsen kuullen ja häntä varten suunnitellaan yksilöllisiä toimintatapoja tilanteisiin, jotka ovat juuri hänelle haastavia. Lapsi nähdään omassa tahdissaan kehittyvänä ainutlaatuisena yksilönä, jonka kasvulle annetaan aikaa, häntä tuetaan oppimaan, muttei yritetä työntää häntä joka asiassa mihinkään keskimääräisen 3-vuotiaan muottiin.

Avoimissa vastauksissa ryhmien toiminta saa paljon kehuja. Kysymykseen, mikä on parasta lapsesi varhaiskasvatus-/esiopetusryhmässä, nostetaan kauttaaltaan esille lämmin, lapset ja huoltajat arvostavasti kohtaava henkilöstö ja sopivan monipuolinen, lapsilähtöinen toiminta. Perhepäivähoito ja metsätoiminta saavat avoimissa vastauksissa paljon yksilöityjä kehuja. Lisäksi positiivista palautetta lapsen ryhmän henkilöstön pysyvyydestä tuli paljon.

Lapseni on oppinut kaveritaitoja ja toisten ihmisten huomioimista. Monimuotoinen kulttuurinen tausta on otettu voimavaraksi. Leikkiä on paljon ja silti varhaiskasvatuksen tavoitteet ovat täyttyneet ainakin oman lapseni kohdalla erinomaisesti.  Lapseni kokee olonsa turvalliseksi ja aikuisille voi puhua mistä vain huolesta ja asiasta.

Ryhmähenki. On hienoa, että lapsia selvästi kannustetaan leikkimään eri porukoissa ja kaikkien kanssa. Opetus ja ohjaus näyttäytyy tasapuolisena, innostavana ja oikeudenmukaisena. Toisten kehumista on selvästi mallinnettu sillä oma lapsi puhuu kauniisti mm. toisten lasten taidoista.

Monipuolinen toiminta, tekemällä oppiminen, erilainen arki – ei kahta samanlaista päivää, ei aikataulutettuja päiviä vaan joustavuutta ja lasten mukaan menemistä, joustavuus ylipäätään kaikessa, lasten kuuleminen ja lapsille mielekkäiden puuhien tekeminen, liikkuminen, luonnossa oleminen, välitön ilmapiiri lasten ja aikuisten kesken sekä työntekijöiden ja vanhempien välillä. Tunne, että juuri minun lapseni on tärkeä osa ryhmää ja merkittävä kaikille.

Tilanteita ei vain voivotella, vaan haasteisiin pyritään keksimään konsteja. Lapsi saa paljon positiivista palautetta, mutta myös haasteista kerrotaan huoltajille avoimesti. Toiminta on ollut ilahduttavan monipuolista.

Varhaiskasvatuksen ammattilaisissa näkyy aito innostus ja ilo kasvatustyöhön ja ihmisten kohtaamiseen. Ihmislähtöinen asenne välittyy, ja asioista on helppo puhua puolin ja toisin.

Viimeisenä avoimena kohtana pyydettiin huoltajia kirjaamaan asia, johon toivoisit muutosta. Henkilöstömäärä, henkilöstön vaihtuvuus, huoltajille näkyvät sijaisten saatavuuden haasteet ja suuret ryhmät mainitaan avoimissa vastauksissa sekä kunnallisen että yksityisen varhaiskasvatuksen osalta. Niin ikään toiveita nousee etenkin sijaisten esittäytymisestä ja lapsen päivän kuulumista kertomisesta. Viestinnästä ja tiedottamisesta on avoimissa vastauksissa useita mainintoja, ja lapsen kuulumisista sekä päivittäisissä keskusteluissa että ryhmän toiminnasta pidemmällä aikajänteellä toivotaan saatavan paremmin tietoa. Pienryhmätoimintaa toivotaan lisää.

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa avoimissa vastauksissa nousee esille 1-5-vuotiaiden lasten ryhmät, josta kommentoidaan sekä positiivisena että negatiivisena asiana. Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta 1-5-vuotiaiden ryhmistä on joitakin kommentteja puolesta ja vastaan, mutta merkittävissä määrin niitä ei ole yksityisen varhaiskasvatuksen osalta kommentoitu.

Tykkään 1-5-vuotiaiden ryhmästä. Lapsemme on otettu hyvin vastaan ja hän oppii olemaan eri ikäisten lasten kanssa. Muut lapset ovat tuntuneet ottavan hänet hyvin vastaan ja antavat hänen osallistua leikkeihin ja seurata vierestä.

Parasta ryhmässä on vakituiset aikuiset, joista on kaikista kolmesta tullut lapsille todella tärkeitä ja he luottavat heihin. Myös se, että ryhmässä on eri ikäisiä ja eri taustaisia lapsia on mielestämme hyvä asia. Ja se, että heidät kaikki kohdataan tasa-arvoisesti.

1-5v ryhmät toimivat, jos ikäjakauma on hyvä. Tällä hetkellä lapsellani ei ole ikäistään kaveria ja tuntee itsensä yksinäiseksi vailla kavereita

Kun 1-5v ryhmässä on paljon pieniä, tuntuu että mahdollisuudet tehdä monipuolisia retkiä ym harvenee. Voisiko niitä 1-5v ryhmiä, joissa paljon pieniä (keski-ikä matalampi) tukea jotenkin enemmän?

Olen miettinyt, onko 1-5-vuotiaiden ryhmä paras mahdollinen. Koen, että 1-3- ja 3-5-vuotiaiden ryhmissä voisi mahdollisesti keskittyä paremmin lasten kehityshaasteisiin ikätasolla. 1-5-vuotiaiden ryhmässä saattaa käydä niin, että aika ei riitä antamaan isommille haasteita ja mielekästä tekemistä, kun pienten perushoitoa on paljon.

Ruuan laadusta on huomioita sekä yksityisen että kunnallisen varhaiskasvatuksen vastauksissa, sen sijaan yksityisen varhaiskasvatuksen osalta kehittämistoiveita nousee sisä- ja ulkotiloista sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelujen puutteesta.

Tulosten jatkokäsittely

Esihenkilöt käsittelevät tuloksia henkilöstön kanssa ja määrittelevät kehittämistoimenpiteet yksikkökohtaisten tulosten perusteella. Vaikka yleisarvosanat ovat kaikissa varsin hyvät, on olennaista kiinnittää huomiota vastausten jakautumiseen ja siihen, että toiminnassa pyritään tuottamaan laadukas päivä ihan jokaiselle lapselle. Tämän vuoksi yksikkökohtaisessa tarkastelussa huomioidaan sekä vahvuudet ja niiden säilyttäminen, että etenkin ne lapsen kokemusta kuvaavat kohdat, joissa huoltaja tai useampi on vastannut kokemuksekseen heikon arvosanan, vaikka keskiarvo olisikin arvioidussa osa-alueessa hyvä.

Yksikkökohtaisen käsittelyn ja kehittämistoimenpiteiden määrittelyn ohella kuntatasolla asiakaskyselyn tuloksia tarkastellaan suhteessa varhaiskasvatuksen rakenteisiin (kuten 1-5-vuotiaiden ryhmärakenteen arviointi) sekä esimerkiksi henkilöstön koulutussuunnitelmaan.

Ootte huippuja. Teette arvokasta työtä pienten parissa. Heillä on koko elämä edessä. Ja he tarvitsevat meitä aikuisia vielä kauan tuekseen ja turvakseen. Opettajakseen ja mallin antajiksi.