Katupöly heikentää ilmanlaatua Hämeenlinnan keskusta-alueella 

Katupöly on heikentänyt ilmanlaatua Hämeenlinnan keskustan alueella ajoittain välttäväksi tai huonoksi. Katupölykausi alkoi maaliskuun alkupuolella, mutta vesi- ja lumisateet paransivat ilmanlaatua. Ilmanlaatu pysyi hyvänä huhtikuun toiselle viikolle asti. Hiekoitushiekan poistaminen ja tienpintojen kuivuminen heikentävät ilmanlaatua lähiviikkojen aikana.

Ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisella mittauksella

Hämeenlinnassa ilmanlaatua mitataan jatkuvatoimisesti keskustan tuntumassa Niittykadun mittausasemalla. Asemalla mitataan typenoksidien (NOx), hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pienhiukkasten mittaus aloitettiin vuoden 2023 lokakuussa hiukkasmittalaitteen uusimisen yhteydessä. Mitattua ilmanlaatua kuvataan viisiportaisen ilmanlaatuindeksin avulla asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono.

Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuus on talven ja kevään aikana ylittänyt kerran ilmanlaatuasetuksen (VNA 79/2017) mukaisen raja-arvon lukuarvon 50 µg/m3 (9.2.2024). Raja-arvon lukuarvojen ylityksiä sallitaan vuodessa 35 kappaletta. Edellisen kerran raja-arvon lukuarvo on ylitetty Hämeenlinnassa keväällä 2023 (ylityspäiviä oli viisi vuonna 2023). Pienhiukkasten (PM2,5) vuorokausipitoisuus on ylittänyt Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvotason kolmesti tammi-helmikuussa 2024. Talven korkeat hiukkaspitoisuudet johtuivat inversiotilanteesta, jossa heikkotuulisen pakkasyön jälkeen ilmamassat eivät lämpötilaeron vuoksi sekoittuneet ja ilman epäpuhtaudet jäivät maanpinnan lähelle.

Pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuremmat hiukkaset

Hengitettäviksi hiukkasiksi kutsutaan halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin (µm) hiukkasia. Halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin (µm) hiukkasia kutsutaan pienhiukkasiksi (PM2,5). Pienhiukkaset ovat terveydelle haitallisempia kuin suuremmat hiukkaset, koska ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin. Hiukkaset ovat kemialliselta koostumukseltaan valtaosin vaaratonta pölyä, mutta niihin voi olla sitoutuneena myös esimerkiksi haitallisia raskasmetalleja tai hiilivetyjä. Typpidioksidi (NO₂) on hengitysteiden ärsytystä aiheuttava kaasu, joka ekosysteemeihin päädyttyään aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista. Typpidioksidi on osallisena myös toisen ilmansaasteen, otsonin, muodostumisessa. Suomessa typen oksidien suurimmat päästölähteet ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne.

Katupölyn haittoja pyritään vähentämään

Hämeenlinnan keskusta-alueella hiekoitushiekan poistaminen on parhaillaan käynnissä. Kaupungin kunnossapitämillä alueilla katupölyn muodostumista ehkäistään kastelemalla puhdistettavaa aluetta Hämeenlinnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Katujen kunnossapidon arvion mukaan pääväylät ja kevyen liikenteen väylät saadaan puhdistettua toukokuun puoliväliin mennessä. Kaupunki suosittelee, että myös kiinteistöhuoltoyhtiöt ja muut tahot käyttäisivät vettä puhdistustyön aikana pölyämisen ehkäisemiseksi. Hiekan poistamiseen liittyvästä kastelusta ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa viemäriverkostolle. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistoon on kielletty, mikäli puhdistustyön yhteydessä pölyämistä ei voida estää esimerkiksi tehokkaalla kastelulla.

Katupöly voi aiheuttaa terveellekin ihmiselle ärsytysoireita

Katupölyä muodostuu renkaiden kuluttamasta tiepäällysteestä, jauhautuneesta hiekoitushiekasta sekä rengas- ja jarrupölystä. Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin ihmiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä. Kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia sairastavilla henkilöillä katupöly voi pahentaa perussairauden oireita, joten asianmukaisesta ja riittävästä lääkityksestä huolehtiminen on tärkeää. Katupölylle altistumista voi vähentää välttämällä ulkoilua pahimpina pölypäivinä ja pölyävillä alueilla, kuten vilkkaiden teiden varsilla. Myös hengityssuojaimia voi käyttää. Asuntoon voi hankkia laadukkaat tuloilmansuodattimet, jotka vähentävät tehokkaasti hengitettävän pölyn määrää sisätiloissa. Katupölyn päätymistä sisätiloihin voi vähentää pitämällä ikkunat suljettuina ja kuivattamalla pyykit sisätiloissa.

Lisätietoa ilmanlaadun seurannasta Hämeenlinnassa saat sivulta Ilmanlaadun mittaus. Hämeenlinnan ja muiden kaupunkien ilmanlaatua voit seurata lähes reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuportaalista.

Lisätiedot: