Kerro kantasi keskustan ja Hämeensaaren alueelle suunniteltuun nopeusrajoituksen alentamiseen

Keskustan viihtyisyyden, liikenneturvallisuuden sekä jalankulku- ja pyöräily-ympäristön parantamiseksi Hämeenlinnan kaupungin keskustan ruutukaava-alueen katuverkon nopeusrajoitus on tavoitteena laskea nykyisestä 40 km/h nopeusrajoituksesta 30 km/h rajoitukseen. Vastaava muutos tehtäisiin lisäksi keskustaan kytkeytyvällä Hämeensaaren alueella. Nopeusrajoitus 30 km/h tukee keskustan liikenteellisiä tavoitteita.

Kaupunkirakenne pyytää alueen asukkaita ja tienkäyttäjiä ottamaan kantaa suunniteltuun nopeusrajoituksen muutokseen.
Voit kertoa mielipiteesi vastaamalla sähköiseen kyselyyn 22.5.2020 mennessä. Kiitos kaikille vastanneille!

Muutos on esitetty liitekartassa 1

Karttakuva muutosalueesta
Liitekartta 1

Hämeenlinnan keskustavisiossa 2035 on linjattu:
”Keskustan kaupunkiympäristön viihtyisyyttä kehitetään erityisesti kävelyä ja pyöräilyä painottaen. Ajoneuvoliikennettä ohjataan entistä enemmän keskustan kehälle. Liikenteen vähentyminen ja nopeuksien alentuminen yhdessä katutilan muutoksen kanssa lisää keskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta.”
Yksi keskustavision 2035 liikkumisen toimenpiteistä on keskustan 30 km/h nopeusrajoitus. (kaupunginvaltuusto 7.10.2019 § 120)

Liikenneturvallisuuden parantaminen on liikennesuunnittelun keskeinen lähtökohta

Liikenneonnettomuudet aiheuttavat aina inhimillisiä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä.

Keskustan onnettomuustilanne vuosina 2015 – 2019 on esitetty liitekartassa 2.

Kesksutan onnettomuustilanteen 2015-2019 kartalla esitettyinä
Liitekartta 2.

Elinympäristön laadun näkökulmasta liikenneturvallisuustilanteen ja koetun turvallisuuden tunteen paraneminen lisäävät liikenteen heikoimpien ryhmien, kuten lasten, iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten, omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia.

Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa vähentämällä liikenteen määrää, pienentämällä onnettomuusriskiä ja lieventämällä onnettomuuksien seurauksia. Ajoneuvoliikenteen nopeudet vaikuttavat merkittävästi näistä kahteen eli onnettomuuksien todennäköisyyteen ja vakavuuteen.

Ajonopeuden alentuessa riskit vähenevät oleellisesti

Ajonopeuden alentuessa kuljettajan tarkkaavaisuus lisääntyy ja havaintomahdollisuudet ovat paremmat, lisäksi reaktio- ja jarrutusmatkat lyhenevät. Onnettomuuden seuraukset riippuvat ratkaisevasti törmäysnopeudesta. Nykyaikaiset henkilöautot suojaavat matkustajia melko hyvin kaupunkinopeuksilla, mutta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vammautumisia on vaikea lieventää. Siten ajonopeuksien ollessa alhaisempia erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus paranee merkittävästi. Esimerkiksi kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta ajonopeuksien aleneminen vaikuttaa myös kadunylitysten helpottumiseen, eli ns. kadun estevaikutus vähenee. Alhaisilla nopeuksilla jalankulku- ja pyöräliikenne eivät tarvitse niin voimakasta erottelua autoliikenteestä tai massiivisia liikennejärjestelyitä kuin nopeusrajoituksen ollessa suuri. Turvallisuustilanteen ja turvallisuuden tunteen parantuessa pyöräliikenne voidaan monessa tapauksessa siirtää ajoradalle tai pyöräkaistoille, selventäen samalla pyöräilijöiden suhdetta jalankulkijoihin.

Ajonopeuden alentamisella parannetaan keskustan viihtyisyyttä

Saattamalla moottoriajoneuvojen nopeudet samalle tasolle muiden liikkujien kanssa parannetaan viihtyisyyttä keskustassa, jossa katuja käytetään myös oleskeluun. Esteettömyyden näkökulmasta kaikilla liikkujilla on tasa-arvoinen asema liikenne-järjestelmässä, ja autoliikenteen nopeustason laskun myötä kaikkien liikkujien tasa-arvoisuus lisääntyy. Pysähtelevässä kaupunkiliikenteessä alemmat nopeusrajoitukset tukevat ekologista ajotapaa, koska tarve kiihdytyksiin ja hidastuksiin vähenee. Tämä vähentää myös liikennemelua. Nopeusrajoitusmuutoksen aiheuttama autoliikenteen matka-aikojen lisääntyminen keskusta-alueen matkoissa on yleensä hyvin vähäinen.

Keskustan ruutukaava-alueen liikenteellinen tavoite on siirtää tarpeeton keskustan läpiajava liikenne suurimmalle pääkadulle eli Paasikiventielle, jolla on hyvä välityskyky, kääntymiskaistoja, jalankulku- ja pyöräteitä, liikennevalo-ohjattuja risteyksiä ja alikulkuja. Paasikiventiellä voidaan siten säilyttää kadun toiminnallisen luokituksen mukainen nykyinen taajamarajoitus 50 km/h. Paras vaikutus 30 km/h nopeusrajoituksesta saadaan, kun katurakenteet tai -ympäristö tukevat rajoitusta. Lukiokadulla näin ei ole, joten sillä on tarkoituksenmukaista säilyttää nykyinen 40 km/h nopeusrajoitus.

Keskustan 30 km/h nopeusrajoitus tukee nykyistä ruutukaava-alueen katuverkkoa. Harvalla kadulla voi ajaa pysähtymättä tai hidastamatta esimerkiksi kivikaduilla tai suojateiden ja tasa-arvoisten risteysten kohdalla. Tieliikennelain mukaisestikin ”suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä”. On kuitenkin huomattava, että kaikilla kaduilla nopeusrajoitus ei ole sama kuin todellinen ajoneuvoliikenteen nopeus. Tällöinkin vaikka ajoneuvojen keskinopeudet eivät laskisi täysin nopeusrajoituksen muutoksen verran, on pienelläkin muutoksella vaikutus onnettomuuden todennäköisyyteen ja vakavuuteen.

Nopeusrajoitusten noudattaminen on pitkälti kiinni tienkäyttäjien asenteista

Tienkäyttäjien asenteisiin on pyrittävä vaikuttamaan monin eri tavoin. Jos ajonopeudet eivät vastaa nopeusrajoitusta, voidaan myös joltain osin joutua turvautumaan katutilan rakenteelliseen hidastamiseen. Esitetty nopeusrajoitusmuutos liikennemerkein ja tiemerkinnöin on ensi vaiheessa toteutettavissa suhteellisen nopeasti ja vähemmillä resursseilla kuin kalliimpi ja siten hitaammin toteutuva katuinfran rakenteellinen parantaminen.

Tavoitteena on saada nopeusrajoitukset käyttöön vuonna 2021

Nopeusrajoitusmuutoksen periaatepäätös viedään päätöksentekoon Hämeenlinnan kaupungin kaupunkirakennelautakuntaan. Mikäli lautakunta tekee periaatepäätöksen, laaditaan katukohtaiset suunnitelmat liikennemerkeistä ja ajoratamerkinnöistä normaalein viranomaismenettelyin. Tavoitteena on, että suunnitelmia lähdetään toteuttamaan vaiheittain vuonna 2021.
Saapuneet lausunnot / kannanotot liitetään osaksi kaupunkirakennelautakunnalle laadittavaa aineistoa.

Lisätiedot: Minna Aakkula, liikennesuunnittelija, kaupunkirakennepalvelut, p. 050 4326676, minna.aakkula@hameenlinna.fi