Linnanpuiston asukaskyselyyn saatiin ennätysmäärä vastauksia

Linnan läheisyydessä olevien puistojen kokonaisuutta ja kehittämistä on pohdittu muutaman kerran kokoontuneen laajan yhteistyöryhmän kesken vuosien 2021-2022 aikana. Ryhmä on koostunut kaupungin eri hallintokuntien, elinkeinoyhtiöiden, liikuntapalveluiden, viranomaisten, alueen muiden maanomistajien ja sidosryhmien, kuten tapahtumajärjestäjien edustajista. Ryhmä halusi selvittää myös kaupunkilaisten mielipiteitä ja ideoita puistokokonaisuuden kehittämiseksi, ja siitä järjestettiin asukaskysely.

Linnanpuistoa ja Karnaalinpuistoa koskeva kysely avautui Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla 3.2.2022. Vastausaikaa annettiin reilu kaksi viikkoa ja määräaikaan mennessä vastauksia saatiin yhteensä 1242 kpl.

Kyselyyn vastaaminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi ja kysely toteutettiin verkossa Webropol-kyselytyökalulla. Useissa kysymyksissä käytettiin apuna ideakuvia, joiden avulla vaihtoehtoja esiteltiin. Kuvien käytön toivottiin auttavan vastaajaa ajattelemaan laajemmin, eikä niinkään miettimään Linnanpuiston nykytilaa tai nykyisiä mahdollisuuksia.

Eniten vastauksia antoivat 30–49 vuotiaat, pariskunnat ja lapsiperheet

Kyselyyn osallistui kattavasti eri ikäisiä, Linnanpuiston itselleen merkitykselliseksi ja tutuksi kokevia vastaajia ympäri Hämeenlinnan kaupunkia. Ainoastaan alle 18-vuotiaiden ryhmä jäi selkeästi pienemmäksi muihin ikäryhmiin nähden, vain noin 1% kaikista vastaajista. Eniten vastauksia (44%) saatiin ikäryhmästä 30-49 vuotiaat. Yli 65-vuotiaiden osuus vastaajista oli 12 %. Pääosin vastaajat ilmoittivat elämäntilanteekseen pariskunnan tai lapsiperheen (yli 900 vastausta).

Suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa lähellä Linnanpuistoa

746 vastaajaa ilmoitti asuvansa noin viiden kilometrin säteellä keskustasta. Hieman kauempana asuvilta kantakaupungin asukkailta saatiin 180 vastausta ja loput vastauksista tulivat mm. pitäjien asukkailta. Muutamia vastauksia saatiin myös ulkopaikkakuntalaisilta.

Linnanpuistoon toivottiin tapahtumia myös jatkossa

Suurin osa vastaajista käyttää Linnanpuistoa nykyisin ulkoiluun, oleskeluun tai tapahtumakäynteihin. Istuskelumahdollisuuksista rakennetut istuskelupaikat rannalla, istuskelu ja oleskelu nurmella sekä kiinteät selkänojalliset puistonpenkit olivat eniten toivottuja vaihtoehtoja. Tapahtumia selkeästi toivottiin ja hajonta eri tapahtumatyyppien välillä oli suhteellisen tasaista. Pienimuotoiset kulttuuritapahtumat, musiikkifestivaalit sekä kaupalliset ja teemalliset tapahtumat olivat suosituimpia vaihtoehtoja. Avoimissa vastauksissa monipuolisia, kaikenikäisille sopivia tapahtumia toivottiin lisää. Pop up- ja liikunnalliset tapahtumat saivat kuitenkin myös hyvin kannatusta. Jonkin verran haluttiin isojen musiikkitapahtumien siirtämistä Kantolaan, mutta enemmistö kuitenkin toivoi lisää tapahtumia. Tosin liikkumisesta ja reiteistä toivottiin eniten Rantareitin säilymistä vapaassa käytössä tapahtumista huolimatta.

Pysyviä kahvila- ja wc-palveluita toivottiin lähes yksimielisesti

Kahvila haluttiin lähelle rantaa tai jopa aivan veden äärelle. Rantakahvilan lisäksi myös rantaravintola oli vastausvaihtoehdoista lähes yhtä suosittu. Toive ympärivuotisista WC-palveluista korostui myös avoimissa vastauksissa. Yhteisenä ykkösaiheena avoimissa kommenteissa nostettiin vielä erikseen esille laadukkaasti toteutettujen ja rakentamisessa arvokkaaseen miljööseen sovitettujen ympärivuotisten palvelujen tarve; aurinkoon sijoittuva kahvila tai ravintola ja terassi linnanäkymällä ja etenkin vapaasti käytössä oleva wc.

Kasvillisuuden toivottiin jättävän maiseman avoimeksi

Istutuksissa suosittiin selkeästi enemmän polveilevia kesäkukkaistutuksia nurmialueilla kuin muotopuutarha-tyylistä rajattua ja hallittua kokonaisuutta. Kasvillisuuden toivottiin olevan sellaista, että avoimuus ja pitkät näkymät muodostaisivat puiston yleisilmeen. Tämä toistui myös avoimissa vastauksissa, joissa luonnonmukaisuutta, avoimia näkymiä ja vanhoja puita arvostettiin. Puistoa pidettiin nykyiselläänkin kauniina ja nykyisenkaltaisen tunnelman säilymistä toivottiin myös jatkossa.
Julkista taidetta toivottiin esiintyvän eniten valotaiteen muodossa. Myös pop up-, performanssi tai väliaikainen taide oli monen vastaajan toivelistalla.

Leikkimään innostaisi luonnonmukainen leikkiympäristö

Luonnosta ammentava teema nousi innostavimmaksi leikkiympäristöksi, eniten luonnonmukaisten leikkivälineiden ja toiseksi luonnon omien seikkailupaikkojen muodossa. Hiekkaranta koettiin selkeästi mielekkäämmäksi pulahtamispaikaksi kuin rannan suuntainen rakennettu laituri. Pelailualueeksi selkeän enemmistön mukaan soveltuisi parhaiten vapaa, rajaton pelailunurmi verrattuna rakennettuun ja aidattuun pelialueeseen. Avoimissa vastauksissa leikkipaikasta haluttiin laajempaa ja monipuolisempaa. Grillauspaikka sai paljon mainintoja ja muista toiminnoista ulkokuntoiluvälineet sekä minigolf-alueen kunnostaminen.

Puiston teemaksi eniten ääniä saivat arboretum, kirsikkapuisto ja Linnanniemen historia

Puiston teemaksi kyselyyn laadituista valmiista vaihtoehdoista eniten ääniä saivat arboretum, kirsikkapuisto sekä Linnanniemen historiaan liittyvä teema-aihe. Vastaajien esittämistä omista teemaehdotuksista nousi esiin vahvimmin Linnaan, keskiaikaan ja historiaan liittyvät teema-aiheet.

Toiseksi eniten kannatusta keräsi kasvillisuuteen liittyvät teemat ja kolmanneksi eniten puistopelailuun liittyvät.

Muita teemaehdotuksia esitettiin vesiaiheiden, seikkailupuiston/ moniteemaisuuden, Kotkan Sapokan tai Launeen perhepuiston tyylisen puiston, taiteen ja valon sekä kaupunkiviljelyn osalta. Koirapuiston tarve ja koirien huomioiminen tuli esille erityisesti avoimissa vastauksissa.

Liikkumisen osalta sujuvat ja riittävät pysäköintimahdollisuudet saivat mainintoja sekä turvalliset reitit kevyelle liikenteelle, myös Niittykadun varrelle. Veneilijöiden huomiointia haluttiin myös.

Monessa vastauksessa puiston nykytilannetta pidettiin hyvänä, kunhan palvelutarjonta saataisiin kuntoon. Avoimeen kenttään kommentteja jättivät vajaat puolet vastaajista.

Suunnittelun jatko ja aikataulu

Linnanpuiston ja Karnaalinpuiston suunnittelua on tarkoitus jatkaa konsulttityönä. Tehtävään kilpailutettavalta konsulttilta pyydetään aluksi luonnosvaiheessa kaksi erilaista vaihtoehtoista esitystä, joissa huomioidaan myös asukaskyselyn vastaukset. Vaihtoehdot esitellään asukkaille ja niistä voi jättää palautetta. Lopullisen valinnan luonnosvaihtoehtojen välillä tekee kaupunkirakennelautakunta.

Varsinainen yleissuunnitelma viimeistellään talven 2022-23 aikana valitun luonnoksen pohjalta. Yleissuunnitelmaan perustuvat toteutus- ja rakennussuunnitelmat kilpailutetaan erikseen ja ne on tarkoitus laatia vuoden 2023 loppuun mennessä. Suunnitelmat valmistellaan siten, että puiston rakentaminen voidaan jakaa useampaan vaiheeseen. Suunnitteluaikataulun mukaan varsinaisen rakentamisen ensimmäinen vaihe olisi mahdollista aloittaa vuonna 2024. Toteutusaikataulu ja investointiin varattava rahoitus päätetään erikseen suunnitelmista saadun kustannusarvion perusteella kaupunkirakennelautakunnan vuosittaisten investointiohjelmien käsittelyn yhteydessä.

Kaupunkirakennelautakunta päättää 17.5.2022 pidettävässä kokouksessaan käynnistetäänkö Linnanpuiston ja Karnaalinpuiston suunnittelu kaksivaiheisena konsulttityönä, jonka ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ja hyväksytään yleissuunnitelma, jonka pohjalta jatketaan uudella rakennussuunnitteluhankkeella.

Lisätiedot: