Työmarkkinoiden monimuotoisuuden edistäminen – pamisemista vai toimintaa?
Työn tekeminen on hyvinvointivaltion perusta. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana ikääntyvän työväestön osuus kasvaa samalla, kun nuorimpien työntekijöiden määrä vähenee. Työvoiman riittävyyden kannalta olennaista on työurien pidentäminen paitsi alusta, keskeltä niin myös lopusta. Jokaisen varttuneemmankin työnhakijan potentiaali olisi tärkeää saada aidosti esiin ja käyttöön työmarkkinoilla. Tavoitteena työmarkkinoillakin tulee olla inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys.
Ikärakenteen moninaisuuden vaikutukset työyhteisössä
Nuorten, alle 25-vuotiaiden osuus työväestöstä pienenee. Toisaalta seniorimpien osuus kasvaa, kun entistä useammat työntekijät jatkavat työelämässä joko koko- tai osa-aikaisesti, jopa varsinaisen eläkeiän alkamisen jälkeen.
Työpaikan ikärakenteen moninaisuudella on vaikutuksia työyhteisöjen dynamiikkaan, työssä suoriutumiseen ja työn tuottavuuteen. Esimerkiksi ikärakenteeltaan monipuolisemmat työtiimit toimivat paremmin niissä työtehtävissä, jotka ovat tiedon käsittelyn kannalta haastavimpia. Eri-ikäisten erilaiset vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet voivat yhdessä synnyttää uudenlaista toimintaa ja vahvistaa kaikenikäisten mahdollisuuksia oppia toisiltaan. Iän karttuessa esimerkiksi motivaatio saavuttaa työssä sisäisesti palkitsevia asioita, kuten mahdollisuus hyödyntää kokemusta, toimia itsenäisesti ja saavuttaa tärkeinä pitämiään päämääriä, saattaa kasvaa. Toisaalta motivaatio uuden oppimiseen, uralla etenemiseen ja kehittymiseen ja uusien meriittien saavuttamiseen saattaa vähetä.
Käsitys työntekijän työkyvystä muodostuu sen tarkastelutavasta: lähestytäänkö sitä työkykyvajeiden, kuten sairastavuuden, sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyyden kautta vai korostaen sen positiivisia puolia, kuten osaamista, motivaatiota ja yhteistyökykyä. Osaaminen onkin työkyvyn ulottuvuus, jonka merkitys tulee seuraavien vuosikymmenten aikana korostumaan niin työmarkkinoiden kuin ammattienkin muutosten myötä. Jatkuva osaamisen kehittäminen niin työpaikoilla kuin omaehtoisesti edistää myös pidempiä työuria ja vaikuttaa omalta osaltaan työvoiman riittävyyteen. Substanssiosaamisen ja erityistaitojen (esim. digitaidot) kehittämisen rinnalla tarvitaan yhä enemmän myös pehmeämpien taitojen (esim. oppimis- ja ongelmanratkaisutaidot, aloitekyky, vastuunotto ja luotettavuus) ja geneerisen (esim. sosiaalinen älykkyys, uteliaisuus ja luovuus, kriittinen ajattelu ja analyyttisyys, stressinsietokyky) osaamisen kehittämistä.
Työnhakijoidenkin ikärakenne laajenee: yli 55-vuotiaat näkyvämmin työmarkkinoille
Työssä olevien yli 55-vuotiaiden lisäksi työmarkkinoilla on työttömiä ikätovereita. Hämeenlinnan seudulla yli 50-vuotiaita oli lokakuussa työttömänä 1125 henkilöä, heistä 43% on naisia. Vaikka yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on laskenut vuoden takaisesta, heidän osuutensa pitkäaikais-työttömistä on noussut ja on 84%. Myös työttömyyden kesto on kasvanut ja on nyt 2,3 vuotta. Osaamista ja koulutustaustaa löytyy: yli 50-vuotiaista työttömistä 27%:lla on korkea-asteen koulutus, 47%:lla toisen asteen koulutus, 27%:lla perusasteen koulutus.
Työn ja tekijöiden parempi kohtaaminen edellyttää sekä työnantajan joustavampaa työvoimatarpeen tunnistamista ja sanoittamista työpaikkailmoituksissa että työnhakijan oman osaamisen ja kiinnostusten osuvampaa tunnistamista ja sanoittamista hakemuksessaan. Hakijan on myös rehellisesti arvioitava sitä, miten hyvin hän on motivoitunut, kyennyt ja halunnut kehittää osaamistaan työuransa aikana, jotta se vastaisi työmarkkinoiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tarvittaessa häntä autetaan tunnistamaan vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa, tiedostamaan työelämän tarjoamat mahdollisuudet, hyödyntämään ympäristön tarjoamia tiedon ja tuen lähteitä sekä asettamaan itselle sopivia päämääriä ja tavoittelemaan niitä sinnikkäästi. Olennaista on kaikkien työhön kykenevien nykyistä vahvempi integroiminen työelämään.
Työllistymiskyvyn monipuolinen tukeminen
Työelämän vaihtuvat tarpeet edellyttävät yhä joustavampaa osaamista ja työllistymiskykyä. Työllistymiskyvyllä tarkoitetaan yksilön mahdollisuuksia saada työtä tai pysyä työssä tiettyjen sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja teknologisten seikkojen vallitessa. Työllistymiskykyyn vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet, organisaatiostrategiat sekä yhteiskunta- ja koulutuspolitiikka. Työllistymiskyvyn tukemisen tarve korostuu esimerkiksi pitkäaikaistyöttömillä, joiden osalta tavanomaiset työkyvyn tuen toimet eivät ole olleet riittäviä. Tällöin tarvitaan räätälöityjä tukitoimia mahdollistamaan työllistymistä ja työssä pärjäämistä.
Hallitus on esittänyt tukimuotoja yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Uuden muutosturvan tarkoituksena on nopeuttaa irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Palkkatuen tarkoituksena puolestaan on tukea työnantajia työttömien henkilöiden palkkaamisessa. Yli 55-vuotiaita koskeva palkkatukiuudistus on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä.
Hämeenlinnan seudun Kuntakokeilussa tehdään hyvää yhteistyötä paikallisten yritysten, yhteisöjen ja kuntatyönantajan kanssa. Kuukausittain järjestetään mm. eri teemaisia Koulutus- ja Duuniparkki -tapahtumia, joissa saatetaan työnantajia ja työnhakijoita aktiivisesti ja rohkeasti yhteen: kerrotaan onnistumistarinoita, työnantajat kuvaavat työntekijätarvettaan ja työnhakijat voivat tuoda esiin osaamistaan. Seuraava tapahtuma toteutetaan 19.12. yli 55-vuotiaiden työllistyminen -teemalla.
Taloudellisesta näkökulmasta on myös tärkeää huomioida, että jos vuonna 1967 syntynyt työtön henkilö ei nyt saisi työtä, hänellä olisi noin kymmenen vuotta alimpaan eläkeikäänsä ja hieman yli 12 vuotta tavoite-eläkeikäänsä, osittaiseen vanhuuseläkkeeseenkin seitsemän ja puoli vuotta. Tällä eläkekertymäpotentiaalilla olisi yksilölle suuri taloudellinen vaikutus sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.
Työnantajien olisi tärkeää jo nyt ja yhä vahvemmin pyrkiä edistämään työyhteisön moninaisuutta palkkaamalla eri-ikäisiä ja työkyvyltään erilaisia työntekijöitä. Työyhteisön monimuotoisuuden myönteisten mahdollisuuksien aikaansaaminen edellyttää myös mahdollisten ristiriitojen hallintaa ja vuorovaikutuksen ja luottamuksen syntymisen tukemista.
Lisätietoja
Mira Sillanpää, Kokeilutoimiston johtaja, Hämeenlinna
mira.sillanpaa@hameenlinna.fi, puh. 050 5694638
Lähteet
Yli 55-vuotiaiden työllisyyden nostaminen – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä (julkari.fi)