S2-opetus, valmistava opetus, oman äidinkielen opetus ja ruotsinkielinen opetus
Opetuksen tavoitteena on turvata eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille peruskoulun tiedot ja taidot, toimiva kaksikielisyys ja tasavertaiset lähtökohdat jatko-opintoihin.
Tavoitteena on myös tukea oppilaan oman identiteetin vahvistamista oman kieli- ja kulttuuritaustan pohjalta.
Valmistava opetus
Valmistava opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka ovat juuri muuttaneet Suomeen ja joiden kielitaito ei vielä riitä opiskeluun suomen kielellä. Valmistavassa opetuksessa tutustutaan koulunkäyntiin ja opitaan opiskelemaan suomen kielellä. Opetuksen tärkein tavoite on suomen kielen perusteiden oppiminen. Valmistava opetus kestää noin vuoden, jonka jälkeen oppilas yleensä siirtyy omaan lähikouluun yleisopetuksen ryhmään.
Katso valmistavan opetuksen järjestämispaikat ja oppilaspaikkahakemus valmistavaan opetukseen:
Suomi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimääristä. Oppimääräksi valitaan suomi toisena kielenä, jos oppilaan suomen kielen taidoissa on puutteita yhdellä tai useammalla osa-alueella. Suurin osa S2-oppimäärää opiskelevista oppilaista on maahanmuuttotaustaisia, mutta S2-oppimäärä voi tulla kysymykseen myös esimerkiksi paluumuuttajien, Suomeen adoptoitujen tai kaksikielisten perheiden lapsilla. Oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvan oppimäärän mukaista opetusta.
Kunkin oppilaan tarpeen S2-oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä. Oppilaan huoltaja tekee lopullisen päätöksen oppimääriä koskevista valinnoista. Ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä koulut saavat tiedon oppilaan äidinkielestä suoraan väestörekisteristä. Joissain tapauksissa oppilas saattaa tarvita S2-opetusta, vaikka väestörekisteriin olisi ilmoitettu äidinkieleksi suomi. Näin on esimerkiksi joidenkin kaksikielisten perheiden lapsilla, joilla suomi ei ole vahvin kieli, vaikka se olisi merkitty väestörekisteriin äidinkieleksi.
Ruotsinkielinen opetus
Hämeenlinnassa on tarjolla ruotsinkielinen kasvatuksen ja opetuksen polku varhaiskasvatuksesta alakouluun asti. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja esiopetus järjestetään Jappebon päiväkodissa, ja ruotsinkielinen perusopetus vuosiluokille 1–6 Seminaarin koululla.
Ruotsinkielinen opetus on tarkoitettu ensisijaisesti ruotsinkielisille lapsille. Lisäksi suomenkieliset lapset voivat osallistua Jappebon tarjoamaan ruotsin kielen kielikylpyyn varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Ruotsinkieliseen alakouluopetukseen hakeutuvilta suomenkielisiltä oppilailta edellytetään opetuksen seuraamiseen riittäviä kielellisiä valmiuksia.
Hakeutuminen ruotsinkieliseen opetukseen
Ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja perusopetukseen haetaan kaupungin normaalien hakumenettelyjen mukaisesti. Kaupunki kehittää ja tarkentaa oppilaaksioton perusteita sekä kielellisten valmiuksien arviointia ruotsinkieliseen opetukseen hakeutuvien suomenkielisten oppilaiden osalta.
Huoltajille annetaan tietoa eri koulupoluista jo esiopetuksen aikana, jotta perheet voivat tehdä lapselleen parhaiten soveltuvat koulutusvalinnat.
Yläkouluopetus
Ruotsinkielisten oppilaiden yläkouluopetus järjestetään Svenska skolan i Tammerforsissa Tampereella. Hämeenlinnassa ei tällä hetkellä järjestetä ruotsinkielistä yläkouluopetusta. Suomenkielisille oppilaille on tarjolla suomenkielistä lähikouluopetusta. Ruotsin kielen laaja-alainen kaksikielinen opetus päättyy nykyisessä muodossaan lukuvuoden päättyessä.
Koulukuljetukset
Kaupunki järjestää ja kustantaa koulukuljetukset voimassa olevien kuljetusperiaatteiden mukaisesti. Tampereella sijaitsevaan ruotsinkieliseen yläkouluun koulukuljetus kustannetaan äidinkieleltään ruotsinkielisille oppilaille. Suomenkielisten oppilaiden osalta mahdolliset kuljetuskustannukset ovat huoltajien vastuulla.
Palvelun kehittäminen
Hämeenlinnan kaupunki kehittää ruotsinkielistä kasvatusta ja opetusta pitkäjänteisesti. Tavoitteena on vahvistaa ruotsinkielisen opetuksen laatua ja jatkuvuutta sekä tarkentaa opetussuunnitelmien, tuntijaon ja oppilaaksioton käytäntöjä. Samalla arvioidaan mahdollisuuksia lisätä ruotsinkielisen opetuksen osuutta alakoulussa sekä kehittää ruotsinkielisiä tukipalveluja.