Vakiintuneet lapsiystävälliset käytännöt

Lapsiystävällisyys on ennen kaikkea ajattelutapa ja tapa toimia arjessa. Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia ja nuoria kuunnellaan, ja heille tarjotaan todellisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Lapset ja nuoret nähdään arvokkaina kuntalaisina, joille halutaan tarjota turvallinen ympäristö elää, kasvaa ja kehittyä.

Hämeenlinnassa lasten ja nuorten osallisuutta on rakennettu pitkäjänteisesti. Lapsia ja nuoria kuullaan päivittäin varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja vapaa-ajalla. Koulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri koskee koko henkilökuntaa, ja oppilaskuntatoiminta tukee lasten ja nuorten vaikuttamista. Lastenkulttuuria on tarjolla laajasti päiväkodeista yläkouluihin, ja harrastusmahdollisuuksia löytyy eri puolilta kaupunkia.

Lasten ja nuorten asiat ovat Hämeenlinnassa tärkeitä. Kaupunki panostaa määrätietoisesti heidän hyvinvointiinsa ja sen kehittämiseen. Lasten ja nuorten ääni kuuluu myös päätöksenteossa, sillä heillä on edustajia lautakunnissa ja kaupunginvaltuustossa.

Hämeenlinnassa on käytössä useita pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat lapsiystävällisyyttä ja lasten sekä nuorten osallisuutta:

• Lapsivaikutusten arvioinnit käytössä kaikissa merkittävissä lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa päätöksissä
• Vaikuttamisen polku ohjaa lasten ja nuorten parissa tehtävää osallisuustyötä
• Harrastus ihan lähellä -toiminta tarjoaa ilmaisia harrastuksia peruskoululaisille
• Hämeenlinnan nuorisovaltuusto toimii lasten ja nuorten omana vaikuttajaryhmänä
• Ohjaamon nuorten ääni-ryhmä
• Vaikuta älä valita eli V-päivät ja nuorten huippukokous
• Lasten kulttuurilupaus / Lasten lauantait
• Kulttuuripolku, jonka osana mm. 3. luokkalaisten yhteinen kuorokonsertti sekä 6. luokkalaisten itsenäisyyspäivä
• Räikee- katutaidefestivaali
• Lasten taidefestivaali Hippalot
• Valoilmiö -valotaidefestivaali
• Puistoruokailu
• Tunnit täys koulujen päättäjäistapahtuma
• Vauvan päivä
• Lapsen oikeuksien viikko
• Vuoden nuori vaikuttaja-palkinto