Lyseon kortteli

Historiallinen päärakennus peruskorjataan opetuskäyttöön. Korjauksessa huomioidaan rakennuksen suojeluarvot, terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys, talotekniikka ja tilojen soveltuminen nykyaikaiseen lukiokoulutukseen.

Korttelin nykyinen lisärakennus ja Janne-sali puretaan osana hanketta. Purku mahdollistaa uuden liikunta- ja ruokailurakennuksen sijoittamisen kortteliin.

Korttelin nykyinen lisärakennus ja Janne-sali on tarkoitus purkaa, ja niiden tilalle suunnitellaan uusi liikunta- ja ruokailurakennus. Uudisrakennus palvelee Lyseon lukion liikunta- ja ruokailutarpeita sekä muita käyttäjiä, kuten Lyseon koulua ja liikuntatilojen iltakäyttäjiä.

Uudisrakennuksen suunnittelussa huomioidaan erityisesti liikuntatilojen toimivuus, ruokailun järjestäminen, turvallisuus, esteettömyys, huollettavuus, energiatehokkuus, piha- ja liikennejärjestelyt sekä rakennuksen sovittaminen suojellun päärakennuksen ja keskustakorttelin ympäristöön.

Uudisrakennuksen tarkemmat tilaratkaisut, tekniset ratkaisut ja toteutustapa täsmentyvät kehitysvaiheen aikana.

Mitä uudisrakennukseen suunnitellaan

• liikuntahallia opetuksen ja yhteiskäytön tarpeisiin
• liikuntatilojen tukitiloja
• ruokailutiloja
• jakelu- tai kuumennuskeittiötä
• puku- ja pesutiloja
• wc- ja esteettömiä tiloja
• varasto-, huolto- ja teknisiä tiloja
• mahdollisia tapahtuma- ja YO-kirjoituskäyttöä tukevia ratkaisuja

Hämeenlinnan kaupunki toimii hankkeen tilaajana ja omistajana. Kaupunki määrittelee hankkeen tavoitteet, laajuuden, laatutason sekä päätöksenteon periaatteet.

Rakennuttaja johtaa hanketta käytännössä kaupungin puolesta. Se valmistelee päätöksentekoon tarvittavat asiat ja huolehtii hankkeen etenemisestä.

Hanke toteutetaan suunnittelun sisältävänä projektinjohtourakkana. Tässä toteutusmallissa urakoitsija vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Ratkaisuja ei kuitenkaan lyödä lukkoon heti alussa, vaan niitä kehitetään yhdessä kaupungin, käyttäjien, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa.

Mallissa kustannukset ovat tilaajalle avoimempia kuin perinteisessä kokonaisvastuu-urakassa. Kiinteän urakkahinnan sijaan hankkeessa käytetään tavoitehintaa ja kattohintaa. Näin kaikki osapuolet voivat etsiä yhdessä toimivia ja kustannustehokkaita ratkaisuja ennen rakentamisen alkamista sekä rakentamisen aikana.

SRV toimii hankkeen projektinjohtourakoitsijana. Se vastaa suunnittelun johtamisesta, rakentamisen valmistelusta ja rakennustöiden toteuttamisesta sopimuksen mukaisesti. Suunnittelijat työskentelevät sopimussuhteessa SRV:n kanssa.

Kaupunki tekee lopulliset päätökset hankkeessa toteutettavista ratkaisuista.

Hankkeen ohjausryhmä tukee kaupungin päätöksentekoa ja linjaa hankkeen kannalta merkittäviä asioita. S ei johda hankkeen päivittäistä suunnittelua tai käytännön työskentelyä.

Ohjausryhmä käsittelee asioita, jotka vaikuttavat merkittävästi hankkeen:

• laajuuteen
• laatutasoon
• kustannuksiin
• aikatauluun
• siirtymiseen toteutusvaiheeseen.

Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi merkittävät tilaratkaisut, toiminnalliset kompromissit, kustannuksia lisäävät laatutasovalinnat sekä hankkeen kokonaislaajuuteen liittyvät muutokset.
Rakennuttaja ja hankkeen projektiorganisaatio valmistelevat asiat ohjausryhmän käsittelyyn. Näin kaupunki voi tehdä tarvittavat linjaukset oikeaan aikaan ja hanke etenee suunnitellusti.

Ohjausryhmän kokoonpano

Ohjausryhmässä on mukana hankkeen kannalta keskeisiä kaupungin sekä käyttäjien edustajia. Kokoonpano varmistaa, että päätöksenteossa huomioidaan rakennusten omistamiseen, investointeihin, kaupunkirakenteeseen, opetukseen ja käyttäjien arkeen liittyvät näkökulmat.

Ohjausryhmän jäsenet ovat:

• Petri Paavilainen, kiinteistöjohtaja
• Päivi Raukko, sivistys- ja hyvinvointijohtaja
• Sisko Huotari, perusopetusjohtaja
• Tarja Majuri, kaupunkirakennejohtaja
• Pieta Tukkimäki-Hildén, Hämeenlinnan lyseon lukion rehtori

Lyseon päärakennus on Hämeenlinnan kaupunkikuvan ja kouluhistorian kannalta merkittävä rakennus. Rakennuksen vanhimmat osat ovat valmistuneet 1880-luvulla ja laajennusosat 1930-luvulla. Rakennus on asemakaavassa suojeltu ja kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Päärakennus on ollut pitkään poissa opetuskäytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Peruskorjauksen tavoitteena on palauttaa rakennus turvalliseen, terveelliseen ja nykyaikaiseen opetuskäyttöön siten, että rakennuksen historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät.

Lyseon päärakennus on suojeltu ja kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus. Peruskorjauksen tavoitteena ei ole muuttaa rakennusta tunnistamattomaksi, vaan palauttaa se käyttöön siten, että sen historialliset ja rakennustaiteelliset arvot säilyvät.

Suunnittelussa sovitetaan yhteen rakennuksen suojeluarvot, nykyiset opetuksen tarpeet, terveellisyys, turvallisuus, esteettömyys ja talotekniikka. Ratkaisuja käsitellään myös viranomaisten kanssa hankkeen suunnittelun edetessä.

Hankkeessa puretaan korttelin nykyinen lisärakennus sekä Janne-sali. Ne sijaitsevat Lyseon korttelissa päärakennuksen yhteydessä.

Päärakennusta ei pureta, vaan se peruskorjataan. Purkaminen koskee nykyistä uudempaa lisärakennusosaa, jonka tilalle suunnitellaan uutta liikunta- ja ruokailurakennusta.

Uudisrakennukseen suunnitellaan lukion ja muiden käyttäjien tarvitsemia liikunta- ja ruokailutiloja. Tavoitteena on toteuttaa uusi liikunta- ja ruokailurakennus, joka palvelee Lyseon lukion, Lyseon koulun ja muiden liikuntatilojen käyttäjien tarpeita.

Tarkempi sisältö täsmentyy kehitysvaiheen aikana. Suunnittelussa tarkastellaan muun muassa liikuntatilojen toimivuutta, ruokailun järjestämistä, puku- ja pesutiloja, varasto- ja huoltotiloja, esteettömyyttä, turvallisuutta sekä tilojen yhteiskäyttöä. Hankkeen lähtökohtana on, että nykyisen lisärakennuksen ja Janne-salin tilalle toteutettava uudisrakennus sisältää lukion liikunta- ja ruokailutilat.

Hanke on tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Rakentamisen käynnistyminen edellyttää, että kehitysvaiheessa saadaan täsmennettyä suunnitelmat, kustannukset, aikataulu, riskit ja toteutusvalmius. Tämän jälkeen tilaaja tekee erillisen päätöksen toteutusvaiheeseen siirtymisestä.

Alustavan aikataulun mukaan toteutusvaiheeseen siirtymistä koskeva päätös ajoittuu keväälle 2027. Varsinaiset työmaan käynnistymiseen liittyvät työt alkavat tämän jälkeen vaiheittain, jos toteutusvaiheeseen siirtymisestä päätetään.

Tämänhetkinen tavoite on, että peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuvat vuoden 2028 loppuun mennessä. Aikataulu tarkentuu kehitysvaiheen aikana, kun suunnitelmat, rakennuslupaan liittyvät asiat, kustannukset ja toteutustapa täsmentyvät.

Koska kyseessä on vaativa suojellun rakennuksen peruskorjaus ja uudisrakennushanke, aikatauluun voi vaikuttaa esimerkiksi suunnitteluratkaisujen tarkentuminen, viranomaiskäsittely, rakennuksen korjauslaajuus ja työmaan vaiheistus.

Kehitysvaihe tarkoittaa hankkeen valmisteluvaihetta ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista. Sen aikana ei vielä vain “rynnätä työmaalle kypärä vinossa”, vaan selvitetään huolellisesti, mitä kannattaa rakentaa, miten se voidaan toteuttaa, paljonko se maksaa ja millaisia riskejä hankkeeseen liittyy.

Kehitysvaiheessa tarkennetaan suunnitelmia, täydennetään lähtötietoja, tehdään tarvittavia lisätutkimuksia, vertaillaan vaihtoehtoja, arvioidaan kustannuksia, valmistellaan rakennuslupaa ja osallistetaan käyttäjiä suunnitteluun. Kehitysvaiheen tarkoituksena on varmistaa, että toteutusvaiheeseen siirtymisestä voidaan päättää riittävien tietojen perusteella.

Käyttäjät osallistetaan hankkeen suunnitteluun kehitysvaiheen aikana. Käyttäjät osallistuvat hankkeen suunnitteluun säännöllisissä käyttäjäpalavereissa ja työpajoissa. Käyttäjiltä saatava palaute dokumentoidaan ja sen vaikutus suunnitteluratkaisuihin käydään läpi osana suunnitteluprosessia. Käyttäjäyhteistyössä käsitellään muun muassa opetuksen, liikunnan, ruokailun, kiinteistöhuollon, siivouksen ja ylläpidon tarpeita. Tavoitteena on varmistaa, että suunniteltavat tilat vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien arkea ja kaupungin pitkän aikavälin tavoitteita.

Ei ole. Hankkeen pääsuunta on päätetty: päärakennus peruskorjataan, nykyinen lisärakennus ja Janne-sali puretaan ja kortteliin suunnitellaan uusi liikunta- ja ruokailurakennus.

Kaikki yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä lopullisia. Kehitysvaiheessa täsmennetään muun muassa tilaratkaisuja, teknisiä ratkaisuja, kustannuksia, aikataulua ja toteutustapaa. Urakkamallissa suunnitelmia kehitetään yhteistyössä tilaajan ja käyttäjien kanssa, mutta tilaaja tekee lopulliset päätökset suunniteltavista ja toteutettavista ratkaisuista.

Hankkeen ohjausryhmä käsittelee hankkeen kannalta merkittäviä asioita ja tekee tilaajan kannalta keskeisiä linjauksia. Se ei johda työmaan tai suunnittelun päivittäistä tekemistä, vaan linjaa sellaisia asioita, joilla on olennainen vaikutus hankkeen laajuuteen, laatutasoon, kustannuksiin tai aikatauluun.

Käytännössä ohjausryhmälle voidaan tuoda esimerkiksi ratkaisuja, jotka kasvattavat kustannuksia, muuttavat tilojen laajuutta tai vaikuttavat siihen, millaista laatutasoa hankkeessa tavoitellaan. Rakennuttaja ja hankkeen projektiorganisaatio valmistelevat asiat ohjausryhmän käsittelyyn. Urakkaohjelman mukaan käyttäjäosapuolet osallistetaan toiminta- ja tilasuunnittelun lähtötietojen varmistamiseksi, ja tilaajan ohjausryhmä tekee lopullisen päätöksen hankkeen tilasisällöstä ja laajuudesta.

Kehitysvaiheen yksi tärkeimmistä tehtävistä on kustannusten hallinta. Sen aikana tarkennetaan suunnitelmia, vertaillaan vaihtoehtoja ja arvioidaan, miten eri ratkaisut vaikuttavat sekä rakentamisen hintaan että rakennusten tuleviin käyttökustannuksiin.

Kaikki toiveet eivät ole kustannuksiltaan samanlaisia. Esimerkiksi lisätilat, katsomoratkaisut, erityisvarusteet tai laatutasoa nostavat ratkaisut voivat vaikuttaa rakennuksen kokoon, rakenteisiin, talotekniikkaan, siivoukseen, huoltoon ja energiankulutukseen. Siksi ratkaisuja arvioidaan sekä investoinnin että pitkän aikavälin ylläpidon näkökulmasta.

Työmaan käynnistyessä hanke vaikuttaa todennäköisesti liikkumiseen Lyseon korttelin ympäristössä. Vaikutuksia voi tulla esimerkiksi jalankulkuun, pyöräilyyn, pysäköintiin, huoltoliikenteeseen ja työmaaliikenteeseen.

Tarkemmat liikenne- ja kulkureittijärjestelyt suunnitellaan ennen työmaan käynnistymistä ja niistä tiedotetaan erikseen. Tavoitteena on, että alueella liikkuminen on turvallista myös rakentamisen aikana. Erityistä huomiota kiinnitetään jalankulkijoihin, pyöräilijöihin, koululaisiin ja muihin lähialueen käyttäjiin.

Kaupungin hankesivu kokoaa hankkeen tavoitteisiin, päätöksentekoon ja etenemiseen liittyvän tiedon. Kun työmaa käynnistyy, SRV:n työmaasivulta löytyy käytännön työmaatieto, kuten työvaiheet, työajat, liikennejärjestelyt, mahdolliset häiriöt ja työmaan yhteyshenkilöt.

Kaupungin hankesivu ja SRV:n työmaasivu linkitetään toisiinsa, jotta sekä hankkeen yleinen tilanne että työmaan käytännön tiedot löytyvät helposti samasta tietopolusta.