Hämeenlinnassa pelataan yhteen maaliin
Hämeenlinnassa hyödynnetään jääkiekkoretorikkaa ja tärkeiden asioiden toistoa toimintakulttuurin markkinoinnissa. Kehittämisen ytimessä on rohkea ja uudistuva johtaminen.
Kaiken kehittämistyön ei tarvitse aina mennä maaliin. On psykologista turvallisuutta viestiä, että on parempi kokeilla kuin olla kokeilematta.
HR-kehittämispäällikkö Mervi Kangasniemi
Mervi Kangasniemi aloitti Hämeenlinnan kaupungilla HR-asiantuntijana viisi vuotta sitten ja aisti heti, että
täällä pääsee kehittämään. Jo rekrytointivideossa ja työhaastattelussa sanottiin, että Hämeenlinnassa saa innostua kehittämisestä. Viiden vuoden aikana eri työn kuvia on ollut kolme. Nyt Kangasniemi työskentelee HR-kehittämispäällikkönä, opiskelee uudistuvaa johtamista ja kokee vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Hämeenlinnan väkeen – sillä nimellä Hämeenlinnan kaupungin toimintakulttuuria kutsutaan.
Toimintakulttuurimme ytimessä on ajatus, että töitä tavoitteiden eteen tehdään yhdessä. Johtamistyössä henkilöstöä kannustetaan työn kehittämiseen
HR-kehittämispäällikkö Mervi Kangasniemi
ja tulevaisuuden tekijä Laura Latomäki. Etualalla työhyvinvointipäällikkö Jore Vaara.
Kehitysmielisyys syntyy verkostoista
Kangasniemi ajattelee, että vaikka kehitystyö korostuu joissakin työtehtävissä enemmän kuin toisissa, sen pitää olla osa jokaisen työtä. Organisaatiossa mahdollistetaan ja tuetaan kehittämistä vahvistamalla kehittämisosaamista, varmistamalla oikeat työvälineet ja rakentamalla verkostoja ja vuorovaikutusta toimialojen ja yksiköiden välille.
Perinteiset ideaboksit ja kehittämisen ulkoistaminen jollekin muulle eivät ole aitoa kehittämistä.
HR-kehittämispäällikkö Mervi Kangasniemi
Toinen Kangasniemen oppi on, että ihmiset toimivat yhdessä, kun he tuntevat toisensa. Sen takia on tärkeää, että erilaisia osaamisia törmäytetään ja opitaan toisilta.
Joka vuosi Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen valitsee henkilöstön kehittämisteoista yhden, jolle myönnetään kaupunginjohtajan innovaatiopalkinto. Yksi palkituista kehittämisteoista oli Rakenna urasi kuin mestariteos -valmennus, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden pysähtyä tutkimaan omaa osaamista, työuraa ja tulevaisuuden suuntaa. Innovaatiopalkinnoilla on palkittu myös tietojohtamisen ja prosessien kehittämisistä. Kaikille kaupunkilaisille suunnattu ja palkittu innovaatio on ollut esimerkiksi Valoilmiö-kaupunkifestivaali.
Hämeenlinnan väen vuosittaisessa gaalassa kehittämistekoja palkitaan Fiksua työtä -palkinnolla. Vuonna 2025 kehittämisideoita, -tekoja ja onnistumisia palkittiin Hämeenlinnassa kaiken kaikkiaan 517.
Psykologista turvallisuutta kehittämisen ympärille
Hämeenlinnan kaupunki on neljän vuoden ajan systemaattisesti lisännyt henkilöstönsä kehittämisosaamista. Kaupunki on tarjonnut työntekijöilleen esimerkiksi mahdollisuuden suorittaa tuotekehityksen erikoisammattitutkinto räätälöidysti Hämeenlinnan tarpeisiin. Hämeenlinnan väen toimintakulttuuri. Opintoryhmiä on kutsuttu työnimellä kehittäjäheimo. Näitä noin 25 hengen heimoja on ollut nyt seitsemän.
Koulutuksesta on syntynyt konkreettisia ideoita esimerkiksi palveluiden, prosessien ja yhteistyön kehittämiseen. Koulutuksella tähdätään myös henkilöstön ajattelun muutokseen: kun kehittää, myös epäonnistumisia tarvitaan.
Koulutukset ovat vain yksi keino sytyttää kehittämisen liekkiä. Hämeenlinnassa kannustetaan myös sisäisiin urapolkuihin. Kun työntekijät siirtyvät esimerkiksi hanke- ja projektitehtäviin, on aina kyse uuden oppimisesta.
Miten omaa joukkuetta valmennetaan?
Vankan toimintakulttuurin rakentamisessa ensiarvoista on esihenkilötyö. Kaksi kertaa vuodessa Hämeenlinnassa järjestetään lähijohtajille yhteinen tapaaminen – Lähijohtajien kohtaaminen, jossa johtamistyötä, osaamista ja hyvinvointia tuetaan monin eri tavoin.
Meillä koulutetaan myös rohkeasti uudistuvaan johtamiseen. Siinä pohditaan muun muassa, miten saamme Hämeenlinnan väen toimintakulttuurin elämään työn arjessa johtamisen tuella.
HR-kehittämispäällikkö Mervi Kangasniemi
Tärkeitä kysymyksiä lähijohtajille Kangasniemen mukaan ovat esimerkiksi seuraavat: Mitä mahdollistava johtaminen on? Miten luodaan psykologisesti turvallinen työympäristö? Miten työyhteisön innostumista voi ruokkia omalla positiivisuudella?
Hämeenlinnan kaupungissa on myös sitouduttu yhteiseen johtamislupaukseen, jonka mukaisesti lähijohtajat mahdollistavat onnistumisia, tukevat yhteistä menestymistä ja varmistavat huippuosaamista.
Markkinoinnissa saa olla myös huumoria
Kaikkea Hämeenlinnan henkilöstön toimintaa ohjaa Hämeenlinnan väen toimintakulttuuri. Toimintakulttuuri otettiin vahvasti mukaan strategian toteuttamisen tueksi vuonna 2019. Toimintakulttuuri kiteytyy neljään kulmakiveen: Saan innostua, arvostan jokaista kohtaamista, teen yhdessä ja edistän yhteisiä tavoitteita.
Hämeenlinnan toimintakulttuurin lanseeraamisen aikaan Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden ja Hämeenlinnan Pallokerho HPK historiansa toisen SM-liigan. Koska hämeenlinnalaiset ovat jääkiekkokansaa, toimintakulttuurin markkinointiin hyödynnettiin jääkiekkoretoriikkaa.
Ihan sama, kuka sen maalin tekee, kunhan se on meidän joukkue.
henkilöstö- ja valmiusjohtaja Anne Iijalainen
Hämeenlinna sai jopa televisio kanava MTV3:lta luvan käyttää videopätkää Sauli Niinistöstä.
Siinä presidentti pitää puhetta jääkiekkojoukkueelle ja sanoo, kuinka hienoa oli huomata, miten joukkueessa autettiin kaveria onnistumaan. Tämä videopätkä oli pitkään mukana toimintakulttuurin kuvauksessa.
Sisäiseen viestintään panostetaan ja sitä on viime aikoina resursoitu uudella tavalla. Perinteisestä tiedottamisesta on siirrytty journalistisempiin sisältöihin ja helposti luettaviin nostoihin. Hämeenlinnan väen
uutiskirje kilahtaa työntekijöiden sähköposteihin kuuden viikon välein.
Iijalainen on huomannut, kuinka henkilöstölähtöinen kehittäminen on jatkuva prosessi. Toiset asiat etenevät voimakkaasti, kun taas osa jää taustalle.
Toistoa, toistoa, toistoa
Toimintakulttuurin vahvistumisessa Hämeenlinnassa on kertynyt myös oppeja. Jos asioiden haluaa juurtuvan, niitä pitää toistaa, toistaa ja toistaa.
Ei riitä yksi, kaksi eikä kolmekaan kertaa. Asiat linkittyivät aluksi vain meidän päässämme, mutta se ei näkynyt ulospäin
henkilöstö- ja valmiusjohtaja Anne Iijalainen
Siksi kaikki materiaali muistuttaa toiminta kulttuurista, Hämeenlinnan väestä.
Teksti: Venla Seuri
Tämä on osa ensimmäistä artikkelia juttusarjassa Parhaat palat, jossa esitellään kunta- ja hyvinvointialan edelläkävijäcaseja. Sarjassa julkaistaan kaiken kaikkiaan 25 juttukokonaisuutta. Sarja on osa Meidän työ –yhteistyöllä tuloksiin -hanketta.